"Täytyy kattoa"-kaverit

[quote author="Vierailija" time="02.06.2015 klo 11:43"]

Onhan noita ollut, vaan ei ole enää. Miettiköön ihan rauhassa siirtojaan huolella, ettei tule vaan tehtyä väärää päätöstä. Me mennään oikeiden ystävien kanssa ex tempore elokuviin, ostoksille tai jätskille, ei sitä tarvi hautoa koko suvun voimin montaa päivää.

[/quote]

Outo todistus. Nämä kattelijat nimen omaan ovat halukkaita lähtemään ex tempore riennoille, mutta eivät ole halukkaita tietämään etukäteen, mitä tekevät vaikka viikon päästä, huomenna, tai tänään illalla.

Se voi oikeasti olla kiinni siitä, että pitää odottaa tilipäivää mutta ei kehtaa myöntää ettei ole rahaa. Edes sitä paria kymppiä ylimääräiseen :( Mulle on käynyt tämä tilanne kun olin opiskelijana, sitten työttömänä ja sitten kotiäitinä. Aina piti ehdottaa ilmaisia juttuja :/

Olen odottanut yhden ihmisen kattelua nyt puolitoista vuotta. Aina kun pyysin kylään/kahville/mihin vain mihin hänen olisi itse pitänyt vaivautua liikkumaan, vastaus oli että "joo vois, katellaan lähemmin" ja sitten ei kuulunut enää mitään. Minä olin aina se, kenen piti tehdä aloite tai mennä hänen luokseen, hän vain katteli.

[quote author="Vierailija" time="02.06.2015 klo 12:40"]

[quote author="Vierailija" time="02.06.2015 klo 11:43"]

Onhan noita ollut, vaan ei ole enää. Miettiköön ihan rauhassa siirtojaan huolella, ettei tule vaan tehtyä väärää päätöstä. Me mennään oikeiden ystävien kanssa ex tempore elokuviin, ostoksille tai jätskille, ei sitä tarvi hautoa koko suvun voimin montaa päivää.

[/quote]

Outo todistus. Nämä kattelijat nimen omaan ovat halukkaita lähtemään ex tempore riennoille, mutta eivät ole halukkaita tietämään etukäteen, mitä tekevät vaikka viikon päästä, huomenna, tai tänään illalla.

[/quote]

Eivät pysty koskaan tekemään heti päätöstä. Jos kysyy, että lähdetäänkö kaupungille, niin sitäkin kattellaan, vaikka tarkoitus on, että lähdettäisiin saman tien.

ei se ole jahkaamista, näitä henkilöitä ei vaan kiinnosta tavata sinua.

Kyllä!! Kauhukseni vain olen huomannut itsessäni tuota samaa. En tee sitä tahallani, mutta en todiaan voi tietää, kuinka paha päivä on vaikka viikon päästä. Minä kun en sitä päätä vaan syömishäiriöni, jota en enää saa kuriin.

Melkein jokainen kaverini on näitä katselijoita. Pari sellaista jotka sanovat suoraan jos ei käy, tai jos sopii. Pahin katselijakaverini on sellainen joka sitten kahden viikon miettimisen jälkeen lupaa ja ei ilmestykään paikalle. Eikä vastaa puhelimeenkaan kuin vasta illalla, kertoo nukkuneensa vaikka muualta kuulee että on ollut päinvastaisessa suunnassa. En ole jaksanut parin tällaisen kerran jälkeen ottaa yhteyttä, kun ei ilmeisesti kiinnosta. Itse olen katselija silloin, kun olen sopinut samaksi päiväksi menoa enkä tiedä kauanko kestää. Aina kuitenkin ilmoittelen itsestäni heti kun tiedän milloin olen vapaa.

Vaikka itse olenkin tällainen "täytyy kattoa" -kaveri, ymmärrän aloittajan harmin. Onneksi ystäväni tuntevat mut ja tietävät, että tarvitsen välillä omaa aikaakin. Olen ollut nyt 2 viikkoa kesälomalla ja tänään on ensimmäinen lomapäivä, jolloin kalenteri on tyhjä. En halua sopia joka päivälle jotakin menoa. Jos tänään olisi ollut sadepäivä, olisin voinut lähteäkin jonnekin. Nyt kuitenkin paistaa aurinko ja kohta menen jatkamaan taas pihahommia. Mulla menee kaupungille matkaan aikaa tunti suuntaansa, joten jos tapaan kavereitani vaikka vain käymällä lounaalla, siihen menee matkoineen aina kolme tuntia. Ennen lounasta ei ehdi mitään isompaa hommaa tehdä ja lonaan jälkeen kotiin palattua pitää kuitenkin lähteä koiran kanssa lenkille ja tehdä kotihommia. Yksi lounas katkaisee siis koko päivän, vaikka kaverin kanssa vietettyä aikaa siitä olisikin vain yksi tunti. 

Vuosia sitten olin juuri sellainen. joka sopii asioita etukäteen ja kalenteri oli aina täynnä. Kesän alussa jokainen kesäviikonloppu oli sovittu täyteen menoa. Jossain vaiheessa se vaan alkoi ahdistaa, että ensimmäinen vapaa viikonloppu oli vasta syyskuussa. Nykyisin elän mieluummin hetkessä enkä halua, että vapaa-aikani on yhtä kiireistä kuin työaikanikin. Tälläkin hetkellä odottaa pari tuollaista "täytyy kattoa" -tapaamista tarkempaa sopimista, mutta en halua niitä vielä loppukesällekään lyödä lukkoon.

En kuitenkaan odota, että kaverini jäisivät odottelemaan näitä tapaamisia. Kun otan yhteyttä ja kysyn, sopiiko tänään tai huomenna, ymmärrän ihan hyvin, jos ei sovi. Menen joko yksin tai jonkun toisen kaverini kanssa ja tätä kieltäytyvää kaveriani tapaan joskus myöhemmin, kun molemmille sopii. 

[quote author="Vierailija" time="02.06.2015 klo 12:43"]

[quote author="Vierailija" time="02.06.2015 klo 12:40"]

[quote author="Vierailija" time="02.06.2015 klo 11:43"]

Onhan noita ollut, vaan ei ole enää. Miettiköön ihan rauhassa siirtojaan huolella, ettei tule vaan tehtyä väärää päätöstä. Me mennään oikeiden ystävien kanssa ex tempore elokuviin, ostoksille tai jätskille, ei sitä tarvi hautoa koko suvun voimin montaa päivää.

[/quote]

Outo todistus. Nämä kattelijat nimen omaan ovat halukkaita lähtemään ex tempore riennoille, mutta eivät ole halukkaita tietämään etukäteen, mitä tekevät vaikka viikon päästä, huomenna, tai tänään illalla.

[/quote]

Eivät pysty koskaan tekemään heti päätöstä. Jos kysyy, että lähdetäänkö kaupungille, niin sitäkin kattellaan, vaikka tarkoitus on, että lähdettäisiin saman tien.

[/quote]

Ei vastaa millään lailla minun kokemustani. Useat kaverini ovat tuollaisia kattelijoita ja jossain määrin olen itsekin. Ei siinä mitään kattelemista ole, jos joku kysyy, että lähdetkö NYT mukaan johonkin. Mielenvikainen pitää olla, jos siinä vaiheessa rupeaa vielä kattelemaan.

katellaan... ehkä joku toinen kerta... itse sanon näin, kun tarkoitan ettei vois vähempää kiinnostaa, mutte kehtaa sanoa suoraan EI.

Pari tuollaista tuttua oli. Ne olivat pilvenpolttajia, joiden piti koko ajan olla vahdissa millon tulee viestiä, että voi hakea kamaa. Todellakin tunsi olevansa prioriteettilistalla korkealla... Not.

[quote author="Vierailija" time="02.06.2015 klo 11:31"]

Lopeta näiden ihmisten painostaminen niin ei mitään ongelmia. Täytyy kattoa tarkoittaa useimmiten, että ei kannata ainakaan kovin pian asiaan palata, jos koskaan. Se on kohtelias tapa kieltäytyä, koska esimerkiksi on nyt niin kiireinen elämänvaihe tai koska ei pidä kutsujasta erityisemmin. 

Sinä toivot että sanoisivat suoraan jos ei kiinnosta nähdä, mutta useimmat eivät tuota oikeasti toivo. Ihmiset on aika herkkiä torjutuksi tulemiselle ja kokevat sen satuttavaksi, ja siksi monet meistä mieluummin jättävät torjumatta jos mahdollista, ja sanomme vaikka "täytyy kattella" ja odotamme että toinen ymmärtää yskän.

[/quote]

No mä sanon usein että täytyy kattoa, en nyt ihan noin kuitenkaan kuin aloituksessa. Eikä se tarkoita etten halua kyseistä ihmistä nähdä. Pitää vain miettiä ja järjestää, en pysty sillä hetkellä useinkaan sopimaan mitään tiettyä ajankohtaa.

Mä oon tollainen täytyy kattoa -tyyppi :(

Haluaisin tavata kavereita, mutta vaivattomasti esimerkiksi poikkeamalla yhdessä kahvilla.

Kaverini sensijaan ehdottelevat aina jotakin monimutkaista johon olen liian mukavuudenhaluinen tai sitten yrittävät kutsua kylään tai tulla vastavuoroisesti.

Joten välttelen täytyy kattoilemalla ja ehdottelen kahviloita.

Riippuu varmasti myös paljon ihmisestä, mitä "katselija" tarkoittaa pitää katella - vastauksella.
Mä oon niin nössö, etten kehtaa sanoa, että ei oikeestaan ikinä huvita nähdä, joten välttelen kaikenlaisia sopimuksia. Näin käy esim. jos törmää sattumalta vanhaan tuttuun tai vähän ärsyttävään kaveriin ja vaihtaa pari sanaa ja sitten tämä tuttu toteaa, että nähtäisiinkö tässä joku päivä, vaikka ensi viikolla?
En pysty sanomaan ei, joten sanon, että katsellaan.
Hyvien kavereiden kanssa pystyn kyllä sanomaan jos ei huvita (vaikka yleensä kyllä huvittaakin.)
Ilmeisesti ap:n tilanteessa ei ihan tästä ole kyse. Saattaa kuitenkin olla, että kaveria ei enää huvitakaan lähteä, mutta ei kehtaa sanoa suoraan.

Veljeni on tällainen. Tuntuu olevan aidosti pahoillaan ja valittaa sitä kun tapaamme niin harvoin, mutta ei kuitenkaan ikinä pysty lyömään lukkoon aikaa tapaamiselle. Tulkitsen sen niin, että periaatteessa haluaisi pitää enemmän yhteyttä ja tavata, mutta ei vaan saa aikaiseksi tai kykene organisoimaan omaa elämäänsä enempää kuin päivän kerrallaan. Joo, kattelkoon ihan rauhassa, minä sovin sitten muita menoja.

Harmi vaan, että se toivottu tapaaminen ei sitten tapahdu juuri koskaan. Melkolailla harvoin sattuisi niin että molemmille sopisi silleen spontaanisti juuri sama hetki, niin ettei olisi muuta menoa, fiilis olisi juuri sopiva ja planeetatkin oikeassa asennossa.

Eiköhän se niin ole, että jos todella haluaa jonkun tavata, niin ei sitä tarvitse kattella. Jos täytyy kattoa, niin se tarkoittaa sitä että nähdään jos mitään tärkeämpää tai parempaa ei ilmaannu.

[quote author="Vierailija" time="02.06.2015 klo 13:30"]

Eiköhän se niin ole, että jos todella haluaa jonkun tavata, niin ei sitä tarvitse kattella. Jos täytyy kattoa, niin se tarkoittaa sitä että nähdään jos mitään tärkeämpää tai parempaa ei ilmaannu.

[/quote]

Mulla ainakin tuo pitää hyvin paikkansa. Esim nytkin muuttui suunnitelmat viikonlopuksi, koska menenkin lapsenvahdiksi. En tiedä, kumpi on ikävämpää kaverille: sanoa "täytyy kattoa" vai perua jo sovittu tapaaminen. 

Mä oon just tällanen tyyppi ite. Oon täs lähivuosina kyllä patantanu tapojani. Joskus vanhat toimintatavat kyllä nostaa vieläkin päätään. Mulla tää käytös johtuu masennuksesta ja kai jonkinlaisesta sosiaalisten tilanteiden pelosta. Myös pahimpina kausina ajattelin et en voi sopia suoraan mitään vaan vasta tiedän sinä päivänä koska en oo varma että näytänkö lihavalta silloin, että en tiedä kerkeenkö laihduttaa vähän ennen sitä vai en. Sairaus kyllä, nyt sen hyväksyn ja sitä työstän. Koko aikuisikäni olen ollut 164cm ja 50-56kg että lihava en oikeasti ole.

[quote author="Vierailija" time="02.06.2015 klo 12:47"]

Melkein jokainen kaverini on näitä katselijoita. Pari sellaista jotka sanovat suoraan jos ei käy, tai jos sopii. Pahin katselijakaverini on sellainen joka sitten kahden viikon miettimisen jälkeen lupaa ja ei ilmestykään paikalle. Eikä vastaa puhelimeenkaan kuin vasta illalla, kertoo nukkuneensa vaikka muualta kuulee että on ollut päinvastaisessa suunnassa. En ole jaksanut parin tällaisen kerran jälkeen ottaa yhteyttä, kun ei ilmeisesti kiinnosta. Itse olen katselija silloin, kun olen sopinut samaksi päiväksi menoa enkä tiedä kauanko kestää. Aina kuitenkin ilmoittelen itsestäni heti kun tiedän milloin olen vapaa.

[/quote]

Samaistuin. Pahimpia on just nää jotka kattelee viikkoja, sit lupaa, sit ei sovittuun aikaan näy missään. En jaksa katella ku pari kertaa kunnes ei katella enää koskaan mitään näiden tyyppien kanssa.

Tunnustaudun pahoitellen näihin täytyy kattella tyyppeihin, varsinkin näin kesällä.

Töiden jälkeen aika menee pihatöitä tehdessä ja viikonloppuna ollaan mökillä.

Jos sataa niin sitten voin lähteä jonnekin. Parhaiten saammekin kavereiden kanssa sovittua asiat lyhyellä max. päivän varoitusajalla.

Kesälomaa on 4 viikkoa. Sen ajaksi en halua sopia mitään. Kaksi vkonloppua on jo kiinni häiden & rippijuhlien takia.
Jos loman aikaan on hyvä ilma, ollaan mökilä paljon jos sää on surkea otetaan ehkä äkkilähtö.

Eli ihan aina ei kyse ole siitä, ettenkö haluaisi nähdä ihmisiä, en vaan halua aikatauluttaa lomaani.

Esim. Jos nyt sopisin kesälomani 3. viikonlopuksi menoa ystävieni kanssa, mutta se olisikin loman ainoa viikonloppu joka olisi aurinkoinen vapaa viikonloppu ja pääsisimme mökille koko perhe yhdessä. Miehen kanssa kun ei ole kiin kaksi viikkoa yhteistä lomaa. Ja siitäkin yksi viikonloppu varattu ystävämme häille.