av-mammat, neuvokaa mitä mun pitäisi tehdä!

en ole ikinä harrastanut seksiä, mitään kontaktia vastakkaiseen sukupuoleen ei ole ollut. Uskokaa tai älkää mä oon ihan perusnätti ja terve ja (normaalipainoinen). Olen kuitenkin "onnistunut välttämään" aikaisempia miesten/poikien yrittelyitä, koska en ole niin puhelias ym. eikä itseluottamus ole ollut sillä tasolla että kun joku on aikaisemmin kiinnostanut niin ei oo ollut uskallusta mennä juttelemaan. niin kuin "äh ei se kuitenkaan,, en mä nyt voi vaan mennä... ja niin edelleen.

Mutta. Mä oon aivan hirveessä kiimassa (ovuloin) ja tuntuu etten enää kestä! Mä olen aina kuvitellut että eka kerta olisi sellaisen tyypin kaa, jonka kanssa olisin ihan tosissaam, ei mitään sänkyynhyppimisiä esim. tokilla treffeillä ym. vaan siis  väh. 3kk tutustuminen taustalla.

Pitäiskö vaan antaa periksi ja tehdä joku mies onnelliseksi tänään?  Tuntuu kirjaimmellisesti siltä että kohta halkean kun kahteen suuntaan revitään..