Miten päädyit nykyiseen työhösi?
Tai vaihtoehtoisesti: miten valitsit opiskelualasi?
Mullahan ei ole mitään kertomusta tähän, kun olen vielä lukiolainen. Olisi kuitenkin kiva lukea teidän kokemuksia :)
Kommentit (11)
Silkalla tuurilla!
Melkein vuoden vietin työttömänä koulujen jälkeen ja yhteen ensimmäisistä hakemukseni lähettäneeseen paikkaan haettiinkin jo lisää työntekijöitä ja sieltä otettiin yhteyttä noin reilu vuosi sitten.
Nyt on yksi varmimmista työpaikoista alla ja palkkakin on koulutukseen nähden suhteellisen hyvä.
Olisi myös kiva kuulla millä alalla olette :)
Jouduin... ajauduin... valitsin loppuelämän tien. Se on kyllä tavallaan uhrauskin, mutta muuta ei omatunto sano. Nykyisin olen omaishoitaja. Jätin sen ammatin, josta kovasti tykkäsin ja jossa olin hyväkin.
Oikeasti en ole ihan oikeassa työsuhteessa enkä saa oikeata palkkaa. Saan asuinkaupungilta ns. palkkiota ja teen elämäntyöni kotona. Eläkekertymä on kakkendaalia. Jään köyhäksi ja pulaan, jos mies kuolee.
Poissulkutekniikalla valitsin aikoinaan, jäljelle jäi yksi vaihtoehto. Ei se aina ole hyvältä ja oikealta tuntunut, mutta töitä on saanut tehdä ja nykyään tykkään kyllä. Ravintola-ala.
Mä olen ollut aika päämäärätietoinen. Olen miettinyt aina millaisen työn haluan seuraavaksi ja sitten pyrkinyt sitä kohti. Mielipidettä ja steppejä on syytä joustavasti pystyä muuttamaan mikäli tulee mahdollisuuksia. Asenne on se, että mieluummin sanoo kyllä kuin ei.
Luin humanistisia aineita yliopistossa, työskentelen teollisuudessa keskijohdossa. Olen jo 40 + ja työuraa 20 vuotta takana.
En viitsi edes laskea, kuinka monta kertaa olen todella menettänyt tai tavallaan menettänyt työpaikkani. Johtuen siis joko määräaikaisuuksista tai firman taloudellisesta tilanteesta. Nykyisen työni sain siten, että edellinen työ loppui, ja sain nykyisen paikan. Näen tämän työn ihan hyvänä läpikulkueränä, askeleena kohti suurempaa päämäärää.
Olin töissä hornamaisessa firmassa, jonkinmoisella kokemuksella mutta ilman koulutusta. Kun vastaan tuli alan ammattitutkinto-koulutus, hain ja pääsin. Ihan siitä syystä, ettei kukaan pääsisi väittämään sitä tai tätä, ja pärjäisin pahassakin paikassa.
Näin vältin myös 2 kk karenssin.
Samaan aikaan olisin päässyt myös erääseen opistoon, mutta valitsin käytännön työt. Vanhalta alalta ei saanut kuin pätkiä, hain vakityötä vuosikaudet.
Siivoan. Hain myös välinehuoltajakoulutukseen, mutta jättäydyin hausta asuntolainan takia. Olen vakituisessa työssä jokusen pätkän jälkeen.
En viitsi edes laskea, kuinka monta kertaa olen todella menettänyt tai tavallaan menettänyt työpaikkani. Johtuen siis joko määräaikaisuuksista tai firman taloudellisesta tilanteesta. Nykyisen työni sain siten, että edellinen työ loppui, ja sain nykyisen paikan. Näen tämän työn ihan hyvänä läpikulkueränä, askeleena kohti suurempaa päämäärää.
Oon puheterapeutti. Opiskelin ensin yleistä kielitiedettä ja halusin kielentutkijaksi. Pian tajusin, että haluan ammatin, töitä ja toimeentulon. Niin päädyin puheterapeutiksi ja olen todella tyytyväinen valintaani. Olen saanut tehdä myös tutkimusta ja hyödyntää sitä kautta lingvististä osaamistani.
[quote author="Vierailija" time="25.01.2015 klo 23:39"]
En viitsi edes laskea, kuinka monta kertaa olen todella menettänyt tai tavallaan menettänyt työpaikkani. Johtuen siis joko määräaikaisuuksista tai firman taloudellisesta tilanteesta. Nykyisen työni sain siten, että edellinen työ loppui, ja sain nykyisen paikan. Näen tämän työn ihan hyvänä läpikulkueränä, askeleena kohti suurempaa päämäärää.
[/quote]
Niin minäkin, t. siivooja.
En päässyt muualle. Nuorena peruskoulun jälkeen pääsin aina sinne mihin hain, ja sain hyvä ammatin. Mutta työtä en sitten saanutkaan.
Tähän työhön mulla on sitten soveltuva korkeakoulututkinto. Kun vielä riittäisi työtä.