Skaba: kellä aaveelaisella PASKIN mies?? Kuka aloittaa?
Kommentit (11)
vittuilee,on ilkeä,ei halua lisää lapsia
Vierailija:
vittuilee,on ilkeä,ei halua lisää lapsia
on uhannut vrtää turpiin,kerran onkin ja ihan selvinpäin on paska.
Usein ajattelen, mistä kaikista unelmista olen luopunut hänen takiaan, kun hän ei ole pitänyt niitä yrittämisen arvoisina.
Keljuinta on, että melkein joka aamu herätessäni muistan ensimmäisenä, mitä olen jäänyt paitsi. Olisin halunnut enemmän kuin yhden lapsen, mutta mies ei ole kovin lapsirakas, ja tässä sitä nyt ollaan, enää se ei onnistuisikaan.
Viikonloppuisinkin olen noussut ylös aikaisin sen takia, että herätessäni alkavat päässä pyöriä ne toteutumattomat unelmat, jotka on pitänyt itseltään kieltää miehen takia, enkä kestä sitä vatvomista. Lähden mieluummin vaikka lenkille.
En tiedä, voiko miestä siis sanoa paskaksi tällä perusteella... ennemminkin hän on tyypillinen mies siinä mielessä, ettei ota naisen toiveita vakavasti.
Vierailija:
Usein ajattelen, mistä kaikista unelmista olen luopunut hänen takiaan, kun hän ei ole pitänyt niitä yrittämisen arvoisina.
Keljuinta on, että melkein joka aamu herätessäni muistan ensimmäisenä, mitä olen jäänyt paitsi. Olisin halunnut enemmän kuin yhden lapsen, mutta mies ei ole kovin lapsirakas, ja tässä sitä nyt ollaan, enää se ei onnistuisikaan.
Viikonloppuisinkin olen noussut ylös aikaisin sen takia, että herätessäni alkavat päässä pyöriä ne toteutumattomat unelmat, jotka on pitänyt itseltään kieltää miehen takia, enkä kestä sitä vatvomista. Lähden mieluummin vaikka lenkille.
En tiedä, voiko miestä siis sanoa paskaksi tällä perusteella... ennemminkin hän on tyypillinen mies siinä mielessä, ettei ota naisen toiveita vakavasti.
On ollut nyt 4 viikkoa (kävi 3yötä välillä kotona) kotipaikkakunnallaan toisella puolen suomen tekemässä töitä. Aikoo olla siellä vielä 2 viikkoa. Tänään sain neuvolalääkäriltä lepotuomion (rv 29, paineet koholla ja kypsymistä kohdunsuulla ja 2 pientä lasta kotona) Soitin miehelle ja sanoin, että lääkärikin sanoi, että miehen olisi paras tulla pian kotiin tai muuten joudun sairaalahoitoon. Mies vastasi, että täytyy sitten palkata kodinhoitaja :(
Ja tämä ei todellakaan ole ainut esimerkki miehen " välittämisestä" .
Sillä nyt hän siivoaa tolla keittiötä, aika kultainen teko :).
no hänessä on ne omat hyvät puolensa, ei niistä tässä ketjussa sen enempää, mutta ukko on sosiaalisesti niin kömpelö, että häpeän häntä aina ja kaikkialla kun olemme yhdessä. hänen huumorinsa on niin outoa ettei sitä käsitä kukaan ja mua hävettää kun hän laukoo niitä tyhmiä " vitsejään" , jotka monesti ovat aika loukkaavia. Ja sitten hän ei ymmärrä esim. sananlaskuja ja sanontoja ollenkaan. kiukuttelee lapsille välittämättä siitä, ketä on kuulemassa. siis on kuitenkin ihan normaaliälyinen, pikemminkin normaalia älykkäämpi, ja silti semmoinen hiton outo ja kummallinen.
on kurjaa käydä yhdessä missään tai kutsua kotiin vieraita kun saa hävetä silmät päästään miehen " sutkautuksia" .
Toivottavasti ette katkeroidu!
Minä otin itseäni niskasta kiinni ja päätän asia kerrallaan toteuttaa unelmani. Ajattelin, että minulla on vain tämä yksi elämä, en voi elää sitä miehen kautta! (olen jo puolessa välissä neljääkymmentä, ehkä oli jo korkea aika..) Kävimme pitkät keskustelut miehen kanssa ja hän vihdoin tajusi, että emme voi elää niin että minä olen onneton. Teimme kompromissin, joka lopulta tyydytti (pitkän taistelun jälkeen) molempia.
Älkää alistuko vaan taistelkaa ja tuokaa paha olonne julki! Jos miehenne todella rakastaa teitä, hän voi ymmärtää mutta jos ei edes halua ymmärtää, alkakaa toteuttaa vaan unelmianne ja jos mies ei jaksa olla rinnalla, anti mennä.
paska jätkä
- reissumies
- mailman paras isä lapselle, mutta mailman huonoin mies vaimolle. eli omistaa elämänsä vaan itelle ja lapselleen.
kymmenen vuotta. Sit eräänä päivänä se kirjoitti mulle ruokapöydässä lapun et sillä on toinen nainen ja on pettänyt mua vuoden ja valehdellut ja aikoo nyt muuttaa tän naisen kanssa asumaan. Ja tässä kiitos siitä, että mä hoidin ja hoivasin vakavasti sairasta miestä.
Mun ihana mieheni menehtyi äkillisesti 6 vkoa sitten seitsemäntoista yhdessäolovuoden jälkeen. Itken ja ikävöin häntä sydän vereslihalla päivittäin enkä tahdo ymäärtääkään vielä menetyksen laajuutta.
Onneksi meillä on kuitenkin kolme lasta, joissa näen kultaisen isänsä ja heidän takiaan jatkan tsempata päivän kerrallaan.