Tapakouluttaja: Älkää kertoko vapaa-ajastanne työpaikoilla

[quote author="Vierailija" time="17.03.2015 klo 09:22"]

[quote author="Vierailija" time="16.03.2015 klo 09:24"] Työkavereidenko takia siellä töissä käydään? Luulin, että työnteko ja palkka olis ne tärkeimmät syyt.

[/quote]

Jos työ tuntuu karsealta, kannattaa varmaan vaihtaa työpaikkaa. Minä en ainakaan jaksa viihdyttää ketään lusmua työaikana.

Hyvät työkaverit auttaa kestämään työtä, johon on kyllästynyt. Kivakin työ muuttuu karseaksi, jos ei porukassa viihdy. 

[/quote]

[quote author="Vierailija" time="16.03.2015 klo 21:01"]

[quote author="Vierailija" time="16.03.2015 klo 08:54"]En voi käsittää tätä. Työpaikoista halutaan siis tehdä steriilejä paikkoja, jossa robottimaisia, tunteettomia työntekijöitä tekee töitä. Ei työkaver.. anteeksi, kollegoihin (kavereita, pyh!) saa luoda mitään inhimillisiä suhteita. Siinähän kärsii työteho! [/quote] Meidän työpaikasta tehtiin tällainen. Työajalla sai puhua VAIN työasioista, työpaikalta piti poistua työajan jälkeen jos halusi puhua vapaa-ajasta. Lähti koko tiimi vaihtoon kun keskenään kavereita oleva tiimi ei saanut enään olla kuin kollegoja steriilissä työympäristössä. Varmasti kärsi sen kauden tulokset kun kaikki työntekijät vaihtoi työpaikkaa kuukauden sisään.

[/quote]

Mitä ihmettä? Miksi ihmeessä tuollainen säätö? :D 

[quote author="Vierailija" time="17.03.2015 klo 09:08"]Töissä ollaan töissä ja omat kuulumiset voi kertoa vapaalla. Miksi kahvitauot pitäisi käyttää jonkun suupaltin kehujen kuunteluun.
[/quote]

Pidän kahvitauon parhaiden työkavereiden kanssa jos puhutaan vapaa-ajasta. Tietty ei muiden edessä keskustella viikonlopun menoista mutta ei me kahdeksan tuntia töissä esitetä kun ei tunnettais toisiamme vapaa-ajalla ollenkaan.

[quote author="Vierailija" time="17.03.2015 klo 08:19"][quote author="Vierailija" time="16.03.2015 klo 21:01"]

[quote author="Vierailija" time="16.03.2015 klo 08:54"]En voi käsittää tätä. Työpaikoista halutaan siis tehdä steriilejä paikkoja, jossa robottimaisia, tunteettomia työntekijöitä tekee töitä. Ei työkaver.. anteeksi, kollegoihin (kavereita, pyh!) saa luoda mitään inhimillisiä suhteita. Siinähän kärsii työteho! [/quote] Meidän työpaikasta tehtiin tällainen. Työajalla sai puhua VAIN työasioista, työpaikalta piti poistua työajan jälkeen jos halusi puhua vapaa-ajasta. Lähti koko tiimi vaihtoon kun keskenään kavereita oleva tiimi ei saanut enään olla kuin kollegoja steriilissä työympäristössä. Varmasti kärsi sen kauden tulokset kun kaikki työntekijät vaihtoi työpaikkaa kuukauden sisään.

[/quote]

Kovin helpollapa ihmiset itsensä irti sanovat laman aikana. Että ihan koko tiimi otti ja lähti ja varmaan koko sama tiimi siirtyi johonkin toiseen työpaikkaan :D

Työnantajana en itse katsoisi yhtään päivää sellaista menoa, missä työ ei edisty, vaan akat pälpättää omia vaivojaan ja lomakuvia päivät pitkät. Saisi mennäkin vaihtoon sellainen tiimi.
[/quote]

Ei siirrytty samaan paikkaan vaan kaikki eri konttoreihin tai eri tehtäviin. Hoidettiin hommat erittäin hyvin siitä huolimatta että oltiin ystäviä eikä pelkkiä kollegoja. Meidän tiimi oli 6 ihmistä... Siitä päivästä lähtien kun kahdeksan tunnin työpäivän aikana ei saanut puhua muusta kun työasioista niin työmotivaatio laski kuin lehmän häntä ja ei se todellakaan tehokkuutta nostanut..

[quote author="Vierailija" time="16.03.2015 klo 14:59"]

[quote author="Vierailija" time="16.03.2015 klo 14:21"]

Meillä on niin kiva työporukka, että me ainakin juttelemme viikonloput tapahtumat yhdessä. Minua kiinnostaa, mitä muut puuhasivat ja olen siinä käsityksessä, että heitäkin kiinnostaa, mitä itse puuhasin. Viikko alkaa tällä tavoin mukavasti kahvimukin ääressä jutellen ja kaikilla on kivaa.

Vanhemmilta tädeiltä ja sediltä tiedustelen esim. kävivätkö nauttimassa kauniista ulkoilmasta, tai vaikka onko eräänkin tädin koiran korvatulehdus jo parantunut. Nuoremmilta sinkkumiehiltä taas tiedustelen, kävivätkö ulkona juhlimassa, tapahtuiko mitään erikoista tai hassua, saiko kukaan pinppiä yms.

Itse taas voin lähinnä kertoa aktiviteeteistani ja perheen kanssa vietetystä ajasta, koska pienen lapsen isukkina ei kauheasti tule ulkona enää rellestettyä. Verstaalla korkeintaan rakentelen, kuuntelen äänilevyjä ja juon vodkaa itsekseni. Mutta sekin tuntuu useimpia kiinnostavan. Eräs setä tilasi minulta tänä aamuna neljä erikokoista linnunpönttöä ja toisen iäkkäämmän herrasmiehen kanssa juteltiin lätkäharrastuksestani. Naisia tuntuu kiinnostavan vauvakuulumiset.

Taidan olla onnekas, koska minulla on ensinnäkin vakaa työpaikka ja vieläpä täynnä mukavia työkavereita. Vain yksi on täysi mulkku, mutta ei se mitään.

[/quote]

Kuka utelee työkaverilta, että saitko pillua viikonloppuna- Huh huh

[/quote]

Minä esimerkiksi. Mikä siinä on omituista? Työyhteisöjä on varmasti monenlaisia. Joissakin on rennompaa, kun taas joissakin on kovinkin konservatiivista ja jäykkää. Esimerkiksi ravintola-alalla on hyvin erilainen työilmapiiri, jos vertaa vaikka tilitoimistoon.

[quote author="Vierailija" time="16.03.2015 klo 21:01"]

[quote author="Vierailija" time="16.03.2015 klo 08:54"]En voi käsittää tätä. Työpaikoista halutaan siis tehdä steriilejä paikkoja, jossa robottimaisia, tunteettomia työntekijöitä tekee töitä. Ei työkaver.. anteeksi, kollegoihin (kavereita, pyh!) saa luoda mitään inhimillisiä suhteita. Siinähän kärsii työteho! [/quote] Meidän työpaikasta tehtiin tällainen. Työajalla sai puhua VAIN työasioista, työpaikalta piti poistua työajan jälkeen jos halusi puhua vapaa-ajasta. Lähti koko tiimi vaihtoon kun keskenään kavereita oleva tiimi ei saanut enään olla kuin kollegoja steriilissä työympäristössä. Varmasti kärsi sen kauden tulokset kun kaikki työntekijät vaihtoi työpaikkaa kuukauden sisään.

[/quote]

Kovin helpollapa ihmiset itsensä irti sanovat laman aikana. Että ihan koko tiimi otti ja lähti ja varmaan koko sama tiimi siirtyi johonkin toiseen työpaikkaan :D

Työnantajana en itse katsoisi yhtään päivää sellaista menoa, missä työ ei edisty, vaan akat pälpättää omia vaivojaan ja lomakuvia päivät pitkät. Saisi mennäkin vaihtoon sellainen tiimi.

[quote author="Vierailija" time="17.03.2015 klo 08:13"]

[quote author="Vierailija" time="16.03.2015 klo 14:59"]

[quote author="Vierailija" time="16.03.2015 klo 14:21"]

Meillä on niin kiva työporukka, että me ainakin juttelemme viikonloput tapahtumat yhdessä. Minua kiinnostaa, mitä muut puuhasivat ja olen siinä käsityksessä, että heitäkin kiinnostaa, mitä itse puuhasin. Viikko alkaa tällä tavoin mukavasti kahvimukin ääressä jutellen ja kaikilla on kivaa.

Vanhemmilta tädeiltä ja sediltä tiedustelen esim. kävivätkö nauttimassa kauniista ulkoilmasta, tai vaikka onko eräänkin tädin koiran korvatulehdus jo parantunut. Nuoremmilta sinkkumiehiltä taas tiedustelen, kävivätkö ulkona juhlimassa, tapahtuiko mitään erikoista tai hassua, saiko kukaan pinppiä yms.

Itse taas voin lähinnä kertoa aktiviteeteistani ja perheen kanssa vietetystä ajasta, koska pienen lapsen isukkina ei kauheasti tule ulkona enää rellestettyä. Verstaalla korkeintaan rakentelen, kuuntelen äänilevyjä ja juon vodkaa itsekseni. Mutta sekin tuntuu useimpia kiinnostavan. Eräs setä tilasi minulta tänä aamuna neljä erikokoista linnunpönttöä ja toisen iäkkäämmän herrasmiehen kanssa juteltiin lätkäharrastuksestani. Naisia tuntuu kiinnostavan vauvakuulumiset.

Taidan olla onnekas, koska minulla on ensinnäkin vakaa työpaikka ja vieläpä täynnä mukavia työkavereita. Vain yksi on täysi mulkku, mutta ei se mitään.

[/quote]

Kuka utelee työkaverilta, että saitko pillua viikonloppuna- Huh huh

[/quote]

Minä esimerkiksi. Mikä siinä on omituista? Työyhteisöjä on varmasti monenlaisia. Joissakin on rennompaa, kun taas joissakin on kovinkin konservatiivista ja jäykkää. Esimerkiksi ravintola-alalla on hyvin erilainen työilmapiiri, jos vertaa vaikka tilitoimistoon.

[/quote]

Kiva paneskella jonkun kanssa, joka sitten maanantaina työpaikalla rehvastelee, että sainpa revaa siltä viikonloppuna. Tai sepä antoi mulle mulkkua viikonloppuna.

Onko joku teinipaikka kenties. Kyllä mulle ainakin panemiset on yksityisasia, joka ei työkaverille kuulu

Seison kassajonossa. Kassalla istuva nainen ei edes huomaa asiakasta, vaan jatkaa juttuaan viereisen kassan kanssa jostakin tyhjänpäiväisestä, mutta heidän mielestään "kivasta" tapahtumasta.

Olen sitä mieltä, että töissä pitäisi keskittyä työhönsä ja omat asiat selvitetään tauoilla tai työn ulkopuolella. Kyllähän niitä jaarittelijoita ja ajantappajia löytyy varmasti jokaiselta työpaikalta.

Ekstovertit hölöttäjät veti herneen nenään, kun tajusivat, ettei kukaan aidosti jaksa kuunnella heidän jatkuvaa pälätystään :D

Jos niitä kavereita ei ole, niin eikö työkavereihin silloinkaan saa tutustua? :( En saanut opiskeluaikana ystäviä, nyt aikuisena niiden saaminen tuntuu vielä vaikeammalta.

Kyllä mä ole tuon tapakouluttajan kanssa samoilla linjoilla, että yksityisasiat ei kuulu työpaikalle. En ihan oikeasti halua kuulla kaikkea sitä mitä tosiaan jotkut typerät hölösuut hölöttövät kun eivät osaa olla sekunttiakaan hiljaa. On paljon mukavampaa olla töissä jos siellä ei ole sellaisia kaveriklikkejä vaan kaikki ovat siellä keskittyäkseen työn tekoon ja seurustelu hoidetaan sitten vapaa-ajalla. Työpaikkakiusaamistakaan ei tule niin helposti kun pysytään enimmäkseen asialinjalla.

[quote author="Vierailija" time="17.03.2015 klo 08:23"]

Jos niitä kavereita ei ole, niin eikö työkavereihin silloinkaan saa tutustua? :( En saanut opiskeluaikana ystäviä, nyt aikuisena niiden saaminen tuntuu vielä vaikeammalta.

[/quote]

Tutustuminen on ihan eri asia kuin sellainen turhanaikainen jatkuva avautuminen ja hölöttäminen mitä jotkut töissä harrastaa. Sä varmaan tajuat eron? Sitä voi mennä työkaverin kanssa vaikka kahville töiden jälkeen jos tuntuu siltä, että kemiat kohtaa. Mutta töissä ei tosiaan tarvitse kertoa yksityisasioistaan laveasti kaikkien kuullen ja kaiken aikaa.

[quote author="Vierailija" time="16.03.2015 klo 09:31"][quote author="Vierailija" time="16.03.2015 klo 09:19"]

No mun työtoveri kertoo liikaa yksityiskohtia vatsansa toiminnasta, TOISTUVASTI. Ja turha sanoa, että älä kerro, en haluaisi tietää, koska siitä vasta todelliset vaikeudet alkaisi.. :/ joten yhdeltä kantilta ymmärrän tapakouluttajan näkemyksen.

[/quote]

Meillä on töissä myös tällainen. Eläkeikää lähestyvä mies, joka on todellinen jaarittelija. Tulee istumaan viereen ihan vaan jaaritellakseen esim. vatsan toiminnasta, peräpukamistaan, viimeisimmästä leikkauksestaan tai sairaudestaan, mökkinsä pihapuiden kaatamisesta, vaimonsa tv-ohjelmamausta jne. Ja kaiken tämän kertoo äärimmäisen yksityiskohtaisesti ja aikaa vievästi. Hienovaraiset keinot kuten se että näpyttää konettaan koko ajan osoittaakseen että on kiire, ei auta, tyyppi jaarittelee vaan vaikka ei kommentoisi mitään ja tekisi töitä koko ajan. 
[/quote]

Samanlainen työkaveri riesana täälläkin. Minulla työpäivät ovat yleensä hektisiä ja en ehtisi, eikä kiinnostakaan, kuunnella esim. Lemmikin jokaisia käänteitä, lasten kanssa käutyjä keskusteluja jne. Yksityiskohtaisesti. Tälle henkilölle ei auta hienovaraiset vihjailut tai töiden jatkaminen vaan hän vaan jatkaa juttujaan. Lisäksi valittelee, että on kamala kiire, mutta silti on päivittäin aikaa kierrellä useamman henkilön luona hölisemässä.

[quote author="Vierailija" time="16.03.2015 klo 09:10"]

Minusta ohje on täysin asiallinen. Olen ollut ennen terveydenhuoltoalalla työpaikassa, jossa oli lähinnä naisia, ja siellä puhuttiin paljon muista kuin työasioista. Mutta valitettavasti vaikka jutustelu oli pääosin pinnallisesti ystävällistä ja kohteliasta, niin kun henkilö käänsi selkänsä, häntä arvosteltiin, hänestä juoruttiin, ja esitettiin ilkeitä spekulaatioita. Työpaikkakiusaamistakin oli paria vähän eri tyylistä henkilöä kohtaan kuin enemmistön naiset. 

Nyt olen miesvaltaisella alalla, ja ai että on ihanaa että täällä ei kukaan puhu muuta kuin työasiaa! En todellakaan kaipaisi tänne sellaista ihmisten yksityisasioiden puinti- ja juoruilukulttuuria kuin mitä oli entisellä alallani. En yleensäkään ymmärrä miksi työkaverien kanssa pitäisi kaveerata. Itse ainakin pidän  yksityiset ihmissuhteeni erillään, työpaikan ulkopuolella. Työkavereiden kanssa vaan teen töitä.

[/quote]

Minä en ole koskaan ollut naisvaltaisella alalla töissä. Kaikki työkokemukseni on miesvaltaisilta aloilta. Nykyisessä työssäni olen käytännössä tekemisissä pelkästään miesten kanssa. Toimiston naisia en tapaa läheskään joka viikko.

Ihan normaalisti näissä työpaikoissa, nykyisessäkin, on puhuttu omista asioista. Vapaa-ajan jutuista, jopa niistä pahoista baarikokemuksista, kesämökkireisuista, kalastusmatkoista ja muista harrasteista. Myös perheestä lapsista työkaverini tykkäävät jutella, kuviakin näyttävät lapsistaan ja kodeistaan, tekemistään remonteista tmv..

Minusta se on ollut ihan vain kiva, keventänyt ilmapiiriä ja tehnyt työkavereista helpommin lähestyttäviä, siis ihan työasioissa helpommin lähestyttäviä.

Tietysti työasiaakin puhutaan, ja suurin osa ajasta ollaan ihan hiljaa jo pelkästään siksi että saataisiin työtä tehtyä.

Olen ollut työelämässä 32 vuotta ja ei ole onneksi tullut vastaan työkavereita, jotka näyttelee valokuvia remonteistaan ja lapsistaan :D

Muuten jutustellaan kahvitauoilla kaikkea kivaa, mutta kukaan ei ole tullut avautumaan yksityiselämästään onneksi työpaikoillani.

[quote author="Vierailija" time="17.03.2015 klo 08:21"]

[quote author="Vierailija" time="17.03.2015 klo 08:13"]

[quote author="Vierailija" time="16.03.2015 klo 14:59"]

[quote author="Vierailija" time="16.03.2015 klo 14:21"]

Meillä on niin kiva työporukka, että me ainakin juttelemme viikonloput tapahtumat yhdessä. Minua kiinnostaa, mitä muut puuhasivat ja olen siinä käsityksessä, että heitäkin kiinnostaa, mitä itse puuhasin. Viikko alkaa tällä tavoin mukavasti kahvimukin ääressä jutellen ja kaikilla on kivaa.

Vanhemmilta tädeiltä ja sediltä tiedustelen esim. kävivätkö nauttimassa kauniista ulkoilmasta, tai vaikka onko eräänkin tädin koiran korvatulehdus jo parantunut. Nuoremmilta sinkkumiehiltä taas tiedustelen, kävivätkö ulkona juhlimassa, tapahtuiko mitään erikoista tai hassua, saiko kukaan pinppiä yms.

Itse taas voin lähinnä kertoa aktiviteeteistani ja perheen kanssa vietetystä ajasta, koska pienen lapsen isukkina ei kauheasti tule ulkona enää rellestettyä. Verstaalla korkeintaan rakentelen, kuuntelen äänilevyjä ja juon vodkaa itsekseni. Mutta sekin tuntuu useimpia kiinnostavan. Eräs setä tilasi minulta tänä aamuna neljä erikokoista linnunpönttöä ja toisen iäkkäämmän herrasmiehen kanssa juteltiin lätkäharrastuksestani. Naisia tuntuu kiinnostavan vauvakuulumiset.

Taidan olla onnekas, koska minulla on ensinnäkin vakaa työpaikka ja vieläpä täynnä mukavia työkavereita. Vain yksi on täysi mulkku, mutta ei se mitään.

[/quote]

Kuka utelee työkaverilta, että saitko pillua viikonloppuna- Huh huh

[/quote]

Minä esimerkiksi. Mikä siinä on omituista? Työyhteisöjä on varmasti monenlaisia. Joissakin on rennompaa, kun taas joissakin on kovinkin konservatiivista ja jäykkää. Esimerkiksi ravintola-alalla on hyvin erilainen työilmapiiri, jos vertaa vaikka tilitoimistoon.

[/quote]

Kiva paneskella jonkun kanssa, joka sitten maanantaina työpaikalla rehvastelee, että sainpa revaa siltä viikonloppuna. Tai sepä antoi mulle mulkkua viikonloppuna.

Onko joku teinipaikka kenties. Kyllä mulle ainakin panemiset on yksityisasia, joka ei työkaverille kuulu

[/quote]

En minäkään kaikille työkavereilleni asioitani jaa, mutta niille kaikista kivimmille. Työpaikalla on myös naisia jotka juttelevat asioistaan kovinkin avoimesti, ja musta se on vaan mukavaa:) Jäykkikset hakeutuu omiin jutteluporukoihinsa, ja hyvä niin.

Olen puheluas ekstrovertti, muttei se tarkoita että olisin sosiaalisesti sokea hölöttäjä. Minullakin osa työkavereista on entisiä opiskelukavereita, osa vieraampia ja osa lyhytaikaisella sopimuksella olevia lähes tuntemattomia. Tutuimpien kanssa tapaan vapaa-ajallakin ja voin jutella melkein mistä vaan (periaatteessa, työpaikalla tietty sensuuri päällä), niiden vieraampien kanssa ollaan sitten sillä "jo on lunta/hellettä"-tasolla. Osaa ei selkeästi kiinnosta muut kuin työjutut, heidän kanssaan puhun sitten vaan niistä. Kyllä sen huomaa hyvin nopeasti millä tasolla (tuttavallisuuden suhteen) eri ihmiset haluavat olla, ja sen mukaan mennään. Ja tietty ne työt on se pääsia, eikä jaarittelu.
T. Tutkimuslaitoksessa töissä

[quote author="Vierailija" time="17.03.2015 klo 08:54"]

Olen ollut työelämässä 32 vuotta ja ei ole onneksi tullut vastaan työkavereita, jotka näyttelee valokuvia remonteistaan ja lapsistaan :D

Muuten jutustellaan kahvitauoilla kaikkea kivaa, mutta kukaan ei ole tullut avautumaan yksityiselämästään onneksi työpaikoillani.

[/quote]

Ajattelen myös näin. Jos minun pitäisi työkavereille tuoda valokuvia pilteistäni tai vessaremontista, alkaisin miettiä, onko minulla lainkaan omaa elämää.

[quote author="Vierailija" time="17.03.2015 klo 08:55"]

[quote author="Vierailija" time="17.03.2015 klo 08:21"]

[quote author="Vierailija" time="17.03.2015 klo 08:13"]

[quote author="Vierailija" time="16.03.2015 klo 14:59"]

[quote author="Vierailija" time="16.03.2015 klo 14:21"]

Meillä on niin kiva työporukka, että me ainakin juttelemme viikonloput tapahtumat yhdessä. Minua kiinnostaa, mitä muut puuhasivat ja olen siinä käsityksessä, että heitäkin kiinnostaa, mitä itse puuhasin. Viikko alkaa tällä tavoin mukavasti kahvimukin ääressä jutellen ja kaikilla on kivaa.

Vanhemmilta tädeiltä ja sediltä tiedustelen esim. kävivätkö nauttimassa kauniista ulkoilmasta, tai vaikka onko eräänkin tädin koiran korvatulehdus jo parantunut. Nuoremmilta sinkkumiehiltä taas tiedustelen, kävivätkö ulkona juhlimassa, tapahtuiko mitään erikoista tai hassua, saiko kukaan pinppiä yms.

Itse taas voin lähinnä kertoa aktiviteeteistani ja perheen kanssa vietetystä ajasta, koska pienen lapsen isukkina ei kauheasti tule ulkona enää rellestettyä. Verstaalla korkeintaan rakentelen, kuuntelen äänilevyjä ja juon vodkaa itsekseni. Mutta sekin tuntuu useimpia kiinnostavan. Eräs setä tilasi minulta tänä aamuna neljä erikokoista linnunpönttöä ja toisen iäkkäämmän herrasmiehen kanssa juteltiin lätkäharrastuksestani. Naisia tuntuu kiinnostavan vauvakuulumiset.

Taidan olla onnekas, koska minulla on ensinnäkin vakaa työpaikka ja vieläpä täynnä mukavia työkavereita. Vain yksi on täysi mulkku, mutta ei se mitään.

[/quote]

Kuka utelee työkaverilta, että saitko pillua viikonloppuna- Huh huh

[/quote]

Minä esimerkiksi. Mikä siinä on omituista? Työyhteisöjä on varmasti monenlaisia. Joissakin on rennompaa, kun taas joissakin on kovinkin konservatiivista ja jäykkää. Esimerkiksi ravintola-alalla on hyvin erilainen työilmapiiri, jos vertaa vaikka tilitoimistoon.

[/quote]

Kiva paneskella jonkun kanssa, joka sitten maanantaina työpaikalla rehvastelee, että sainpa revaa siltä viikonloppuna. Tai sepä antoi mulle mulkkua viikonloppuna.

Onko joku teinipaikka kenties. Kyllä mulle ainakin panemiset on yksityisasia, joka ei työkaverille kuulu

[/quote]

En minäkään kaikille työkavereilleni asioitani jaa, mutta niille kaikista kivimmille. Työpaikalla on myös naisia jotka juttelevat asioistaan kovinkin avoimesti, ja musta se on vaan mukavaa:) Jäykkikset hakeutuu omiin jutteluporukoihinsa, ja hyvä niin.

[/quote]

Eli jos et levittele seksielämääsi työkaverille, hänen kysyessään maanantaina, saitsää piparii viikonloppuna, on jäykkis :P

Mun mielestä lapselliset ja keskenkasvuiset teinit levittelee seksielämänsä kaikille. 

Meillä on töissä juuri tuollainen "ystävien sisäpiiri". Ei pysy työntekijät, kun tämä sisäpiiri juttelee omista henkilökohtaisista asioistaan ja heitä ei kiinnosta muiden jutut. Ei kyllä kiinnosta työntekokaan, vaan se vapaa-aika ja se, kuka pani kenenkin kanssa ja missä tavataan illalla ja hys hys, ollaan hiljaa, kun se tai tämä tuli eilisen kapakkaillan jälkeen krapulassa töihin.