Mua ei haittaa, vaikka lapseni ovat isossa ryhmässä.
Mä en ymmärrä kauheaa vouhkaamista siitä, että lapsi on isossa ryhmässä. MITÄ SITTEN? Ei ainakaan mun lapseni tarvitse päiväkodissa mitään kahdenkeskistä leikkiä aikuisen kanssa, se riittää vallan mainiosti, että on kavereita joiden kanssa leikkiä ja aikuiset koordinoivat tilanteita, että tärkeät asiat tulevat hoidettua. Lapset ovat sopeutuvaisia ja elävät myös isoissa lestadiolaisperheissä, yhteisöissä, ja viihtyvätkin kuulkaas niissä ihan hyvin.
Kommentit (19)
Työskentelen isossa lapsiryhmässä(23 lasta) ja voin sanoa, että se on superhaastavaa niin lapsille kuin "koordinoivalle aikuiselle". En haluaisi omiani tuollaiseen ryhmään.
Mä en voi sille mitään, että teillä on huono ryhmä, jossa homma ei toimi. Ehkä olet väärällä alalla.
No, miten sen pitäisi näkyä lapsissa? Meidän lapset menevät mielellään isoon ryhmään, ovat hyvällä tuulella hakiessa, kasvavat ja kehittyvät hyvin. Iät 2 ja 4.
Näitä mainitsemiasi huonoja ryhmiä on sitten kuin sieniä sateella ja kolleegoista suurin osa väärällä alalla. Suuret ryhmät ovat rasite niin lapselle kuin aikuisellekin.Stressitaso nousee jo pelkästä metelistä.
Onko tämä nyt taas turhaa hössötystä, kuitenkin? Lapset ovat lapsia, meluavat ja kekkaloivat, ja kuitenkin pärjäävät ihan hyvin. Minä olen realisti, mulle riittää että lastani ei kohdella kaltoin, ja hän saa syödä, juoda ja nukkua ja leikkiä sen muutaman tunnin kun olen töissä. Mä en vaadi erityiskohtelua lapselleni, koska hän on ihan tavallinen pieni ihminen. En vaadi itsellenikään mitään erityistä missään, minä sopeudun omissa rajoissani moniin tilanteisiin, ja elän ihan hyvää elämää.
Tervetuloa numero 6 muutamaksi päiväksi päiväkotiin suureen lapsiryhmään.. Erityislasten määrä on lisääntynyt huikeasti samoin kuin kaikenlaiset käytöshäiriöt ja kun diagnooseja ei ole niin siellä ne hakkaavat mussukoitasi lapioilla päähän minkä kerkiävät. Meno on kuin villissä lännessä ja siinä ei 3-4 aikuista ehdi väliin, vaikka skarppina olisivatkin.
7, edelleenkään, tuo ei ole esimerkiksi meidän päiväkodin ryhmän tilanne. Lapsista ja aikuisista tämä kaikki riippuu. Ei parane yleistää.
6
Mistä numero 6 tiedät päiväkotiryhmäsi tilanteen, kun et itse vietä aikaasi siellä? Mikäli luet kehityspsykologiaa on todistettu, että suuret meluisat ryhmät eivät ole hyväksi lapsen kehitykselle. T.7
Sama homma! Olin itse lapsena lama-aikaan luokalla jossa oli meitä ajoittain jopa 35 lasta (kyllä, tämä oli jo silloin ja on yhä laitonta). Oli ihan kivaa, en koe kärsineeni. Halusin omatkin lapseni mahd. isoon päiväkotiin ja kouluun.
Voit aloittaa Liisa Keltikangas-Järvisen kirjoista numero 6, miten hyvä lapsiesi on olla suuressa päiväkotiryhmässä. T.7 p.s vai kolahtiko, kun lähdit puolustuskannalle :)
Ja jos sua ei haittaa, että lapsesi ovat suuressa ryhmässä niin lapsiasi saattaa haitata?
Ei kai se haittaa, jos päiväkotia pitää pelkkänä vanhempien työpäivän ajaksi tarkoitettuja säilönä (mitä moni surukseni täällä näyttää vanhakantaisesti ajattelevan). Itse toivon lasteni olevan siellä myös varhaiskasvatuksellisista syistä. Tätä tavoitetta ylisuuressa ryhmässä lienee haasteellista saavuttaa. Samasta syystä toivon lastani hoitavien olevan kasvatusalan ammattilaisia.
Isoissa päiväkodeissa on monesti tosiasiassa paremmin saatavilla aikuisia, kun pystytään sisäisesti liikuttelemaan ihmisiä. Meteli kyllä on väsyttävää, niin lapselle kuin aikuiselle.Pienryhmätoimintaa suosittelen hyvien kokemusten perusteella muillekin.
En ole puolustuskannalla. Olin skeptinen aluksi, mutta olen huomannut olleeni väärässä. Lapseni viihtyvät hyvin päiväkodissa, ja siellä ryhmässä aikuiset ovat onnistuneet luomaan tunnelman kyseisten lasten kanssa, joka tukee lasten kehitystä. Näinkin voi olla. Voitte lyödä minua Keltikankaan kirjoilla vaikka päähän, se löytyy omasta kirjahyllystäkin ja luettu on. Mutta siitä huolimatta, minä pysyn kannassani, meillä on sitten varmaan käynyt vain hyvä tuuri.
6
Joo, olen kans sitä mieltä, että akat hössöttävät. Tavoitteena on vaan tarkoitushakuisesti moittia päivähoitoa, taustalla on jokin pelko tai syyllisyys töihinpaluusta, kuitenkin ponnetonta hössötystä joka ei johda mihinkään. Keskittäkää energianne siihen, että kun tulette töidenjälkeen kotiin, laitatte tv:n kiinni, tekniset laitteet pois, olette lastenne kanssa rauhallisesti. Ei taida onnistua? Kiirehditään jumppaan ja hoploppiin ja kyläilemään ja kauppaan ja melua on kuulkaa sielläkin.
Kaivakaa ensin se malka omasta silmästänne ennenkuin syyllistätte parhaansa tekevää päivähoidon henkilöstöä. Pystyttekö itse luomaan joka arki-ilta rauhallisen kotiympäristön lapsellenne, jossa olette vain häntä varten?? Enpä kuulkaa usko!
Olen itse päiväkodissa töissä ja pidän suuria ryhmiä huonona ajatuksena, vaikka päiväkodin henkilökunta tekee parhaansa ja ajattelee ensisijaisesti lasta ei se näillä resursseilla riitä, valitettavasti... Vuosia työtä tehneenä nään käytöshäiriöiden lisääntyneen, vanhemmilla ei ole tarpeeksi aikaa lapsilleen tai he eivät ole muuten vaan läsnä. Ja KYLLÄ komppaan sitä, että ryhmät ovat pääsääntöisesti liian suuria!
Mua taas haittaa, että lapseni ovat suuressa ryhmässä. Hoidon aloituksen jälkeen ovat selvästi levottomampia, itkuisia, väsyneitä ja äänen volyymi on selkeästi noussut myös kotona leikkiessä :( Pidän päiväkodin henkilökunnasta, mutta kuten täälläkin on mainittu "he eivät riitä"...