Puhun terapiassa kevyistä aiheista ja käsittelen pahimmat yksin
Niin, otsikossa se jo tulikin..
En pysty avautumaan terapiassa kunnolla. Olen kuullut kavereilta, että vuodattavat siellä kaiken ja parkuvat. Minä olen asiallinen, nauravainenkin. Sitten käsittelen yksinäisyydessä kipeimmät tunteeni. Onko tämä normaalia?
Kommentit (30)
[quote author="Vierailija" time="08.07.2014 klo 23:18"]
Kirjoita pahimmat tänne meille!
[/quote]
Meihin kannattaa luottaa!
turhaan käyt jos et voi luottaa terapeuttiin. Yritätkö suojella terapeuttiasi vai pelkäätkö mitä tunteita sinussa nousee esille jos ottaisit kipeän asian esille?
Kuulostaa aika hyödyttömältä. Mulla on tosin sama ongelma, osittain oman säälittävyyden ja heikkouden aiheuttaman häpeän takia, ja osittain siksi että alan välittömästi itkeä jos yritän puhua vaikeilta tuntuvista asioista, ja nolottaa puhua kun ääni on itkun takia kummallinen tai katkonainen.
Mullekin on suositeltu useasti terapiaa, mutta en mene, koska en usko että kukaan voi koskaan ymmärtää tai edes teeskennellä ymmärtävänsä. Parempi hoitaa hommat itse vaan ja ihan ilmaiseksi.
Mitä te terapeuteilta odotatte? Halia, sääliä, ymmärrystä? Miksi monet luulevat että omat ongelmat ovat niiin ihmeellisiä ja mullistavia ettei niitä voisi käsitellä? On kai helpompaa leikkiä lonely rideria kuin parantua ammattilaisen avulla.
terapeuttien luona pitää itkeä kun itkettää ja puhua sitten kun itku loppuu.
Ei ole helppoa avautua tuntemattomalle, olla haavoittuvainen, alaston. Ap, anna sille aikaa. Sano ensi kerralla että sun on vaikea kertoa kipeimmistä asioista. Kyllä terppa ymmärtää.
Luottamuksen syntymiseen menee aikaa! Kävin nykyisellä terapeutillani harvajaksoisemmin ja omakustanteisesti lähes pari vuotta, kunnes hain Kelan tukea ja aloitin 2krt viikossa. Kaksi vuotta olen käynyt nyt intensiivistä terapiaa ja vasta nyt pystyn puhumaan vastenmielisistä jutuista ja itkemään.
Jatka vain sinnikkäästi, kyllä se luottamus syntyy. Muista toki, että psykologista prosessia ei voi vauhdittaa vaan mielesi avautuu sitä mukaa kuin se on valmis. Ja aina jää asioita, joita ei tule kerrottua terapeutille koskaan, eikä se tee terapiasta "epäonnistunutta".
Itse olen tosin tehnyt usein niin, että päätän, mistä asiasta puhun tulevalla käynnillä. Valitsen jonkin aiheen, joka on tuskallinen, ja sitten puhun siitä hillityn rationaaliseen sävyyn. Jo asian sanominen ääneen on helpottavaa ja poistaa häpeää sen ympäriltä, joskus asiasta puhuminen johtaa itkuun. Miten milloinkin.
Koetko muuten kiusalliseksi istua terapeuttia vastapäätä? Itse ehdotin, että voisin mennä sohvalle makaamaan, sillä hänellä on huoneessaan sohva. Missään nimessä terapiani ei siis ole psykoanalyysia mutta koin huomattavasti helpommaksi puhua, kun makaan sohvalla ja hän istuu takanani. Huomaan pääseväni semmoiseen erilaiseen moodiin, jossa asioita vain tulee mieleeni ja puhun niistä ummet lammet ja huomaan päätyväni asiasta a asiaan b ja c mutta yhtäkkiä x:ään, joka on se varsinainen kipupiste.
Mutta tosiaan, odota kärsivällisesti luottamuksen syntyä ja päätä etukäteen asioista, joista aiot puhua, vaikka kuinka pelottaisi / tuntuisi vastenmieliseltä.
No kuule kun se terapeutti voi olla esim. terkkarin lähihoitaja. Kylän pahin juoruämmä siis. Menehän siinä sitten avautumaan ongelmistasi. Terapeuttihan voi olla siis kuka tahansa hihhuli, kun on suorittanut jonkun kurssin. Not.
Kuka maksaa terapiasi? Menee rahat kankkulan kaivoon tuolla tavalla. Toki jos kela sinut sinne patistanut niin samapa tuo. Tarkoitus olisi siellä avautua.
[quote author="Vierailija" time="08.07.2014 klo 23:44"]
Mitä te terapeuteilta odotatte? Halia, sääliä, ymmärrystä? Miksi monet luulevat että omat ongelmat ovat niiin ihmeellisiä ja mullistavia ettei niitä voisi käsitellä? On kai helpompaa leikkiä lonely rideria kuin parantua ammattilaisen avulla.
[/quote]
Juuri näin. Kyllä se terapeutti nyt vain jollain tasolla teitä ymmärtää. Ainakin teidän reaktioitanne asioinne jne. Ei heidän tarvitse niin syvällisesti "ymmärtääkään".
terapeutin työ on auttaa ymmärtämään ja kannattelemaan itse itseään.
[quote author="Vierailija" time="08.07.2014 klo 23:52"]
[quote author="Vierailija" time="08.07.2014 klo 23:44"]
Mitä te terapeuteilta odotatte? Halia, sääliä, ymmärrystä? Miksi monet luulevat että omat ongelmat ovat niiin ihmeellisiä ja mullistavia ettei niitä voisi käsitellä? On kai helpompaa leikkiä lonely rideria kuin parantua ammattilaisen avulla.
[/quote]
Juuri näin. Kyllä se terapeutti nyt vain jollain tasolla teitä ymmärtää. Ainakin teidän reaktioitanne asioinne jne. Ei heidän tarvitse niin syvällisesti "ymmärtääkään".
[/quote]
Siis en ymmärrä lainkaan näitä mielenterveyspalveluita. Olen pari kertaa pakolla joutunut tekemisiin parin psykologin kanssa ja lopputulema oli se, että HE itkivät minun olkaani vasten. Tasokasta on nykyaikainen terveydenhuolto, ei voi muuta sanoa. Ammattilaiset ovat enemmän sekaisin kuin ns. hoidettavat.
Mitä jos kerrot ne kipeimmät jutut nyt meille? Anonyymisti?
terv. av-terppa
Kyllä mullekin terapeutti oli parin vuoden ajan lähinnä maksettu kaveri, sen jälkeen kun huomasin että hänellä ei moni päänsisäinen asia ole välttämättä paljoa paremmin järjestyksessä kuin itsellänikään, mutta tykkäsin kuitenkin jutella hänelle ja käynnit nosti itsetuntoani sosiaalisen vuorovaikutuksen takia vaikka sama vaikutus olisi ollut varmaan kellä tahansa muulla joka olisi suostunut juttelemaan kanssani tunnin putkeen..
[quote author="Vierailija" time="09.07.2014 klo 00:00"]
[quote author="Vierailija" time="08.07.2014 klo 23:52"]
[quote author="Vierailija" time="08.07.2014 klo 23:44"]
Mitä te terapeuteilta odotatte? Halia, sääliä, ymmärrystä? Miksi monet luulevat että omat ongelmat ovat niiin ihmeellisiä ja mullistavia ettei niitä voisi käsitellä? On kai helpompaa leikkiä lonely rideria kuin parantua ammattilaisen avulla.
[/quote]
Juuri näin. Kyllä se terapeutti nyt vain jollain tasolla teitä ymmärtää. Ainakin teidän reaktioitanne asioinne jne. Ei heidän tarvitse niin syvällisesti "ymmärtääkään".
[/quote]
Siis en ymmärrä lainkaan näitä mielenterveyspalveluita. Olen pari kertaa pakolla joutunut tekemisiin parin psykologin kanssa ja lopputulema oli se, että HE itkivät minun olkaani vasten. Tasokasta on nykyaikainen terveydenhuolto, ei voi muuta sanoa. Ammattilaiset ovat enemmän sekaisin kuin ns. hoidettavat.
[/quote]
Jaahas palstahullu kirjoittelee. Jätäpä ap omaan arvoosi ja usko heitä, jotka ovat saaneet apua terapiasta.
[quote author="Vierailija" time="08.07.2014 klo 23:56"]
terapeutin työ on auttaa ymmärtämään ja kannattelemaan itse itseään.
[/quote]
Eikö ap kannattele jo valmiiksi???
luottamuspulaa