Puhun terapiassa kevyistä aiheista ja käsittelen pahimmat yksin
Niin, otsikossa se jo tulikin..
En pysty avautumaan terapiassa kunnolla. Olen kuullut kavereilta, että vuodattavat siellä kaiken ja parkuvat. Minä olen asiallinen, nauravainenkin. Sitten käsittelen yksinäisyydessä kipeimmät tunteeni. Onko tämä normaalia?
Kommentit (30)
Miksi käyt terapiassa? Motivaatiosi?
hmm..kukaan ei ole kuollut! Kyllä noista selviydyt! Kokeilepa kerrankin kun olet taas kynnysmattona/ sylkukuppina, paukaiset takaisin pari valittua sanaa! Katso ilmeitä! Toimii! Loppuu äkkiä! Joitakin pitää " opettaa" vähän enemmän!;)
[quote author="Vierailija" time="09.07.2014 klo 00:02"]
[quote author="Vierailija" time="09.07.2014 klo 00:00"]
[quote author="Vierailija" time="08.07.2014 klo 23:52"]
[quote author="Vierailija" time="08.07.2014 klo 23:44"]
Mitä te terapeuteilta odotatte? Halia, sääliä, ymmärrystä? Miksi monet luulevat että omat ongelmat ovat niiin ihmeellisiä ja mullistavia ettei niitä voisi käsitellä? On kai helpompaa leikkiä lonely rideria kuin parantua ammattilaisen avulla.
[/quote]
Juuri näin. Kyllä se terapeutti nyt vain jollain tasolla teitä ymmärtää. Ainakin teidän reaktioitanne asioinne jne. Ei heidän tarvitse niin syvällisesti "ymmärtääkään".
[/quote]
Siis en ymmärrä lainkaan näitä mielenterveyspalveluita. Olen pari kertaa pakolla joutunut tekemisiin parin psykologin kanssa ja lopputulema oli se, että HE itkivät minun olkaani vasten. Tasokasta on nykyaikainen terveydenhuolto, ei voi muuta sanoa. Ammattilaiset ovat enemmän sekaisin kuin ns. hoidettavat.
[/quote]
Jaahas palstahullu kirjoittelee. Jätäpä ap omaan arvoosi ja usko heitä, jotka ovat saaneet apua terapiasta.
[/quote]
Kirjoittelee lähäriterapeutti eurot silmissään kiiltäen.
[quote author="Vierailija" time="09.07.2014 klo 01:03"]
hmm..kukaan ei ole kuollut! Kyllä noista selviydyt! Kokeilepa kerrankin kun olet taas kynnysmattona/ sylkukuppina, paukaiset takaisin pari valittua sanaa! Katso ilmeitä! Toimii! Loppuu äkkiä! Joitakin pitää " opettaa" vähän enemmän!;)
[/quote]
non iin. Vähättelevä asenne ei auta.
Kunnon ammattilaiset on kuulleet about kaiken. Ei heitä hetkauta mikään yllä listatuista asioista. Tietysti jos käyt jossain mielenterveystoimiston erikoissairaanhoitajalla, voi hän nieleskellä, koska heillä ei välttämättä ole tullut rankkoja asioita vastaan. Jos taas kyse on Kelan tukemasta psykoterapiasta, pitäisi tuon olla aika tavallista settiä psykolle/psykille. Nauraminen terapiassa ei kuitenkaan ole millään asteella outoa, se on tunteenpurkaus siinä missä itku. Monet nauravat vaikeista asioista puhuessaan, se on eräänlainen keino suojella itseään itkulta.
Kehotan kuten joku yllä, kirjoita ylös mistä haluat puhua ja päätä puhua juuri siitä aiheesta, oli se miten vaikea tahansa. Jos et uskalla avautua terapeutille, et tule terapiasta hyötymään ja parantua kai kuitenkin tahdot?
nim. kolme vuotta psykoterapiaa ja terve
Kyllä se on ihan normaalia. Jotkut osaavat terapioida itseään. Myös minä olin sellianen.
24: ei ollut tarkoitus vähätellä, mutta uskon,että kun rohkeasti kerrot nämä asiat psykologille tai vaikka ihan psyk.sairaanhoitajalle, niin pääsette keskustelemaan, ja saat vähän perspektiiviä asioihisi....vanhempasi ovat hölmöilleet, et sinä,eivätkä nämä ole olleet sinun vikasi, käsittele asiat terapiassa ja sen jälkeen kohti uusia tuulia, keskity positiivisiin ihmissuhteisiin,harrastuksiin jne. Sinä olet arvokas ja tärkeä juuri sellaisena kuin olet ja vähän sitten asennetta kehiin ja näytä kiusaajille! :) lukaise Tommy hellstenin Virtahepo työpaikalla....!
[quote author="Vierailija" time="09.07.2014 klo 00:00"]
Mitä jos kerrot ne kipeimmät jutut nyt meille? Anonyymisti?
terv. av-terppa
[/quote]
No esim. Sain selkääni n. 3-vuotiaana, kun näytin pikkuhousuja vieraille hameen alta. Vieraat kuulivat huutoni viereiseen huoneeseen. Nolotti.
Isäni "nukutti" minua vielä n. 6-vuotiaana, makasi vieressäni humalassa. Ei "käyttänyt hyväksi", mutta tuntuu että siinä tilanteessa oli jotain outoa, ei tuon ikäistä nukuteta.
Jäin kiinni kyseenalaisista leikeistä n. 6-v., isäni yllätti. MInua uhkailtiin sairaalareissulla, "tutkitaan onko sitä PERSEREIKÄÄ rassattu". Hävetti.
Äiti sanoi joulupöydässä, kun en halunnut syödä kinkkua koska siinä oli verta: "kato pilluus"
Vanhempien juopottelu: katsoivat juoppokaverien kanssa pornoa, juoppokaverit esittivät jotain seksiasentoja. Isä katsoi myös selvinpäin pornoa kaverinsa kanssa keskellä päivää, kun tulin ekaluokalla koulusta.
Veljeni ja isäni suhde oli outo: isäni "nukutti" häntä ja he istuivat sohvalla kylki kyljessä piereskellen. Veljeni sai kaikki periksi. Minä en uskaltanut pyytää mitään.
Surustelin 16-22-v. pojan kanssa, joka oli väkivaltainen. Haukkui ulkonäköäni ja paiskoi tavaroita minua kohti, heitti mm. jäisellä ranskalaispussilla.
Olen työpaikoilla antanut ihmisten haukkua ja kohdella huonosti. Sen sijaan, että olisin puolustautunut tai nostanut asian esille, olen lopettanut työt. CV:ssä kymmeniä muutaman kk:n työsuhteita.