Läskit lähtee
Oon vuoden alusta "ottanut itseäni niskasta kiinni" ja ollut tarkempi syömisten kanssa. Oon joskus nelisen vuotta sitten saanut vhh:lla 10 kiloa karistettua (liikaläskiä on pahimmillaan ollut 50 kiloa), mutta sitten työ vaihtu leppoisaan taksimiehen hommaan ja no kyllähän te varmaan tiedätte, miten siinä käy. Säännöllisen epäsäännölliset työajat, kun keikkaa tiedossa asiakkaan soittaessa, niin ne terveelliset eväät jää sikseen ja lähdetään "hulluna" ajamaan kohti tienestejä.
On pidempään jo ärsyttänyt itseäni, kun on sortunut turhaan mässäilyyn (jos on ollut jokin mässypaketti kotona puoli tyhjä, niin kyllähän sen voi siitä tyhjentää, paljonko se nyt näkyy.) Sitten kun taas kerran on vedetty turhat hiilarit ja sokerit nassuun, niin voi kiasus mikä möyrinä vatsassa.
Nyt on turhat hiilarit pois ruokavaliosta ja minä melkein 1,5 litraa cola zeroa kuluttava kofeiininorsu sain jätettyä sen colankin pois KOKONAAN ruokavaliosta. Vesi on ainoa juoma ja vaikka pari ekaa päivää oli raastavaa (päänsärkyä ja koko ajan himotti korkata tuo sihisevä juoma), niin siltikin selvisin ja olo on mitä mainioin. 6 viikko siis menossa dieettiä ja 6 kiloa lähtenyt.
Joka päivä syön jotain marjoja, lihaa (kanaa, sikaa, nautaa) tai kalaa (tonnikala, lohi) + vihanneksia tai salaattia. Rahkaa tai raejuustoa ja sitten sitä VETTÄ!
Selkään sattu ihan törkeesti, kun koiraa ulkoilutti vielä tuossa viitisen viikkoa sitten, kun paino alkoi laskea, niin kävelytkin tuntui helpommilta. Nyt oikeasti alkaa nauttia siitä, että tuon hurtan kanssa pääse pihalle (ennen se oli vähän sellaista joutumista, vaikka se koira tärkeä onkin) ja jaksaa kävellä enemmänkin kuin puoli kilsaa.
Tässä on vielä kymmeniä kiloja pudotettavaa, mutta oikeasti ensimmäistä kertaa tuntuu siltä, että en luovuta, vaikka mikä olisi. Jos kiire painaa työssä, niin oon löytänyt ne nopeat ja hyvät vatsantäyttövaihtoehdot kaupasta. Pähkinät autoon hätävaraksi, jos löydän itseni keskellä yötä nälkäisenä jostain 200 kilsan päästä kotoa. Työstä tykkään, enkä tätä ihan helpolla vaihtaisi mihinkään. Toki tässäkin työssä on ne hyvät ja huonot puolet. Niitä hyviä puolia on ne kaikki mukavat asiakkaat, jotka jaksaa morjenstaa ja jutella matkan aikana. Eivät nurise hinnoista (ne on mitä on, itseänikin joskus hirvittää tää hintapolitiikka) ja joskus jopa tulee tippiä ihan setelirahan muodossa. Huonot puolet on sitten ne elämäänsä tyytymättömät asiakkaat, jotka pitää meitä taksikuskeja sylkykuppinaan ja kuvittelee, että asiakkaan kotiin löydetään vain sillä, että "sitten mennään kotiin, äläkä vaa sano, ettet tiedä missä mä asun" - siinä sitten tyhmänä yrittää muistaa tämän yhden juopon niistä kylän sadoista juopoista ja miettiä, että asukos tää tuolla vai tuolla. Sitten kun myöntää tietämättömyytensä tivataan, että mistä on se ajokortti ja taksikortti saatu ja onko tullut arvonnalla vai miten. Tiedoksenne, että omastani maksoin 800 euroa ja pelkällä rahalla se ei tullut, vaan laitteet piti olla hallinnassa ja samaten se oma kylä ja ympäristökuntien tärkeimmät mestat. Ei ne siellä kurssilla kyllä sanonut, että tärkeimmät mestat on ne oman kylän elämäntapajuoppojen kodit. Onneksi meikä on varustettu harvinaisen pitkällä pinnalla, saa välissä haukkua läskiksikin, jos tekee mieli. Totuushan se on... vielä hetken, mutta katsotaanpa vuoden päästä, jos ne haukkuis vaikka rillipääksi, kun ei enää muuta löydy :D
Jos jaksoit lukea tänne asti, niin tämän kirjoitin omaksi ilokseni ja jakaakseni iloa mahdollisesti muillekin. Viettäkää mukavat ystävänpäivät ja hei, jos ei mee budjetti sekasin, niin älkää kävelkö, vaan ottakaa taksi ;)