Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
"Lapsi sai kasteessa nimen.." Kerron, miksi tämä ei pidä paikkaansa.
14.02.2014 |
Tämä on yleinen harhaluulo, että lapsi saisi kasteessa nimen. Paljon, paljon aikaa sitten lapsi todellakin sai kasteessa nimen, kun kastava pappi sen päätti. Papilla oli valta päättää lapsen etunimestä ja siksi tavallisilla maajusseillakin oli sellaisia nimiä kuin Alexander tai Christopher virallisena nimenä (kun pappi yleensä oli ruotsalainen), mutta omaan suuhun ne vaihtuivat Aleksiksi ja Ristoksi.
Kommentit (37)
On yleistietoa, että kasteessa ei saada nimeä. Siinä vain otetaan ihminen, lapsi tai aikuinen, seurakunnan jäseneksi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ap, höpö höpö. Meillä on suvussa päätetty ja käytetty suvussa esiintyneitä nimiä tiedetyt reilu 350 vuotta.
[quote author="Vierailija" time="14.02.2014 klo 08:39"]
Ap, höpö höpö. Meillä on suvussa päätetty ja käytetty suvussa esiintyneitä nimiä tiedetyt reilu 350 vuotta.
[/quote]Hei, niin meidänkin suvussamme mutta kyse _saattaa_ olla lukutaidottomista ja köyhistä ihmisistä joille koko rituaali oli aivan yhdentekevä selviytymisen kannalta. Sivistyneistö halusi rekisteröidä ihmiset nimellä eikä talon nimellä ja ja "poika"-sanalla. Tyttöjä tuskin merkittiin edes kirjoihin.
Onneksi ei ole tuollaisia ongelmia kun emme kasta vauvaa mihinkään uskontoon. Päättäköön uskontonsa itse kun on tarpeeksi vanha, emme sitä hänelle valitse. Nimi meillä on jo valmiina vaikka vauvan syntymään on vielä monta viikkoa, julkistamme kokonaisuudessaan sen luultavasti silloin kun hän syntyy. Ensimmäisen nimen olemme joillekin jo kertoneet, ei se mikään salaisuus ole.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="14.02.2014 klo 08:39"]
Ap, höpö höpö. Meillä on suvussa päätetty ja käytetty suvussa esiintyneitä nimiä tiedetyt reilu 350 vuotta.
[/quote]
Luuletko, että se kouluja käynyt pappi olisi niin tyhmä, ettei tietäisi, mikä nimi lapselle sopisi? Jos suvussa on perinteisesti käytetty vain nimiä Wilhelm, Jakob, ja Georg pojille, niin luuletko, että pappi päättäisi yhtäkkiä antaakin Marco?
[quote author="Vierailija" time="14.02.2014 klo 08:39"]
Ap, höpö höpö. Meillä on suvussa päätetty ja käytetty suvussa esiintyneitä nimiä tiedetyt reilu 350 vuotta.
[/quote]
Ei muuten ole höpöhöpöä. Meillä erään isoisoukin nimi oli muuttunut Olof Ferdinandiksi papin kirjatessa nimen kirkonkirjoihin. Vanhemmat olivat antaneet lapselle nimeksi Uuno jotakin, en nyt muista toista nimeä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Miehen suvussa pappi on antanut nimen vielä 1940-luvullakin kasteessa. Anoppi on ikuisesti katkera kastepapille, jolle nimitoive oli kyllä esitetty, mutta pappi oli lausunut sen ihan väärin kastetilaisuudessa. Papin antamaa nimeä oli sitten kunnioitettu ja kastettu eli sillä nimellä 55 vuotta. Sitten kastepappi kuoli ja nainen vaihtoi nimensä siksi, miksi äitinsä oli sen alunperin ajatellut.
Sillä nimellähän taivaan isä kutsuu luokseen, muistaakseni näin pappi on sanonut jokaisissa ristiäisissä. Eli mun mielestä nimen antaminen kasteessa on aika tärkeää.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="14.02.2014 klo 08:41"]
Mikäs se hätäkaste on?
[/quote]
No hätäkasteen historia on siinä, että kuoleva lapsi haluttaan saada seurakunnan jäseneksi ja Jumalan suojaan ennen kuin kuolee.
[quote author="Vierailija" time="14.02.2014 klo 08:58"]
Sillä nimellähän taivaan isä kutsuu luokseen, muistaakseni näin pappi on sanonut jokaisissa ristiäisissä. Eli mun mielestä nimen antaminen kasteessa on aika tärkeää.
[/quote]
Nimi sillä lapsella on voinut olla jo kauan ennen kastetta, myös ihan virallisesti merkittynä maistraatin papereihin ja muihin. Pappi lausuu lapsen nimen kasteessa ääneen siksi että kaikille läsnäolijoille ja myös sille Jumalalle tulee selväksi, että kuka tässä nyt otetaan seurakunnan jäseneksi ja kenetkä hänen sitten joskus täytyy luokseen kutsua.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kasteessa lapsi liitetään kirkon jäseneksi, kyllä!
Mutta me ollaan pidetty nimi salassa ja nimi annetaan kasteenyhteydessä; tässä maassa on sellainenkin kuin nimen rekisteröinti maistraattiin ja olemme aina sopineet papin kanssa että nimi pidetään salassa ja kerrotaan läheisille mutta myös ihan virallisestikin vasta KASTEEN YHTEYDESSÄ!
Ja kyllä: tämä on yleinen kastetapa. Jos ilmoittaa maistraattiin nimen ennen kastetta niin nimen voi rekisteristä kuka tahansa tarkastaa. Sen takia kaste yleensä tavataan pitää nimenrekisteröinnin kanssa samaan aikaan ja juuri niin että pappi sen paperin laittaa eteenpäin vaikka saa sen vanhemmat itsekin tehdä -ja tekevätkin jos lasta ei tahdota kastaa. :)
[quote author="Vierailija" time="14.02.2014 klo 09:07"]
Kasteessa lapsi liitetään kirkon jäseneksi, kyllä!
Mutta me ollaan pidetty nimi salassa ja nimi annetaan kasteenyhteydessä; tässä maassa on sellainenkin kuin nimen rekisteröinti maistraattiin ja olemme aina sopineet papin kanssa että nimi pidetään salassa ja kerrotaan läheisille mutta myös ihan virallisestikin vasta KASTEEN YHTEYDESSÄ!
Ja kyllä: tämä on yleinen kastetapa. Jos ilmoittaa maistraattiin nimen ennen kastetta niin nimen voi rekisteristä kuka tahansa tarkastaa. Sen takia kaste yleensä tavataan pitää nimenrekisteröinnin kanssa samaan aikaan ja juuri niin että pappi sen paperin laittaa eteenpäin vaikka saa sen vanhemmat itsekin tehdä -ja tekevätkin jos lasta ei tahdota kastaa. :)
[/quote]
No nimen antaminen ja nimen ilmoittaminen ovatkin eri asioita. Mutta kyllä se nimi ennen kastetta täytyy papille ja mahdollisesti väestörekisteriinkin kertoa. Syy on siinä, että ennen kuin nimen voi virallisesti lapselle antaa, sen lainmukaisuus ja sopivuus suomenkieleen täytyy tutkia. Mateissa ja Maijoissa nyt ei ole mitään ongelmaa, mutta erikoisemmat nimet täytyy hyväksyttää ensin nimilautakunnalla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Näihin kairoihin kristinusko rantautui vasta sillä vuosisadalla, kun kansalainen sai itse päättää lapsensa nimen. Se tosin kirjoitettiin "ruotsiksi", eli Erkki oli Erik, Kaisa oli Cajsa ja Kaarina oli Carin.
Meidän lapset ovat saaneet nimen todellakin kasteessa. Päätimme nimestä vasta silloin, kun pappi oli jo pirtissä. Yleensä lapsi kastetaan ja nimi ilmoitetaan siinä samalla, ja vain silloin on nimi ilmoitettu jo ennen kastetta, kun lapsi (tai aikuinen) kastetaan vasta myöhemmin.
Sanotaanko näin, että lapsi saa nimen viimeistään kasteessa, kun minun käsittääkseni ei kasteta ilman nimeä. Sen sijaan nimi pitää antaa vaikka ihmistä ei kasteta ollenkaan.
Papilla on kasteessa paljon suurempi tehtävä kuin nimen antaminen. Vaikka nimi julkistetaankin usein vasta kastetilaisuudessa, on hänen varsinaisen työnsä aliarvioimista jos kuvitellaan että se tärkein asia on lapsen nimen julkistus. Kyse on kuitenkin Jumalan seurakunnasta ja siihen liittämisestä.
Ei pappi sano, että kastan sinut Emmi-Iidaksi, vaan että kastan sinut, Emmi-Iida, Isän, Pojan ja Pyhän Hengen nimeen.
[quote author="Vierailija" time="14.02.2014 klo 09:15"]
Näihin kairoihin kristinusko rantautui vasta sillä vuosisadalla, kun kansalainen sai itse päättää lapsensa nimen. Se tosin kirjoitettiin "ruotsiksi", eli Erkki oli Erik, Kaisa oli Cajsa ja Kaarina oli Carin.
Meidän lapset ovat saaneet nimen todellakin kasteessa. Päätimme nimestä vasta silloin, kun pappi oli jo pirtissä. Yleensä lapsi kastetaan ja nimi ilmoitetaan siinä samalla, ja vain silloin on nimi ilmoitettu jo ennen kastetta, kun lapsi (tai aikuinen) kastetaan vasta myöhemmin.
Sanotaanko näin, että lapsi saa nimen viimeistään kasteessa, kun minun käsittääkseni ei kasteta ilman nimeä. Sen sijaan nimi pitää antaa vaikka ihmistä ei kasteta ollenkaan.
[/quote]
Sillä teidän lapsella oli nimi jo ennen kastetta. Pappikin sen nimen kertoi juhlaväelle ja sen jälkeen vasta kastoi sen lapsen. Vaikka pyörität tätä asiaa miten vaan niin tosiasia on, että lapsella oli nimi ennen kastetta. Nimetöntä lasta ei voi kastaa, nimi on pakko olla ennen kastamista. Seurakunnan jäseneksi voidaan ottaa vain sellainen henkilö jolla on jo nimi.
Mitä jos käy niin, että äiti ja isä eivät kuulu kirkkoon, ovat siis uskonnottomia. Syntyy lapsi, jolle on tietenkin mietitty jo nimivaihtoehtoja. Ne vain ovat äidin ja isän tiedossa. Sitten lapsi kuoleekin, parin tunnin tai muutaman päivän sisällä.
Ilmoitetaanko silloinkin maistraatille lapsen syntymäaika, henkilötunnus ja nimi ja sitten ilmoitetaan että henkilö on menehtynyt? Ja hautakiveen tulee tietty lapsen oma nimi?
Koska eihän Suomessa voi elää ja kuolla henkilöä, jolla ei ole nimeä, eikä henkilötunnuksia eikä henkilöstä olisi mitään tietoa missään rekisterissä?
[quote author="Vierailija" time="14.02.2014 klo 08:58"]
Sillä nimellähän taivaan isä kutsuu luokseen, muistaakseni näin pappi on sanonut jokaisissa ristiäisissä. Eli mun mielestä nimen antaminen kasteessa on aika tärkeää.
[/quote]
Eikös kastekaava nykyään sano, jotain "vanhempasi ovat antaneet sinulle nimeksi xxx".
Ja jos tarkkoja ollaan, niin se nimihän on maistraatille lähtevissä papereissa jo ENNEN kastetilaisuutta. Se vaan joissain tapauksissa ensimmäisen kerran mainitaan ääneen kasteessa. Mutta se nimi oli jo siis olemassa ja kirjattu.
Vieläkö täällä on hengissä se keskiaikainen ajattelutapa, että jos kastamattomalla lapsella on nimi, paholainen voi hänet nimeltä kutsua omakseen?
Lapsi liitetään kasteessa seurakunnan jäseneksi ja saa samalla nimen!
Alue: Aihe vapaa
[quote author="Vierailija" time="14.02.2014 klo 10:56"]
Turhaa saivartelua! Kasteessa = kastetilaisuudessa, kasteen yhteydessä. Juuri tällaisella turhasta nillittämällä te uskikset karkoitatte tavalliset tapakristityt kirkosta.
[/quote]
Eiköhän tämä ole monelle tapakristitylle, kuten minulle se olennaisin asia seurakunnassa. Minulle tilaisuudessa tärkein on, että lapsi kastetaan, eli hänestä tulee seurakunnan jäsen. Silloin hän on osallinen siitä, mitä varten seurakunta on sekä maallisesti, kasvatuksessa että ripillä ja tuonpuoleisessa. Usko on lapsen oma valinta, se ei liity suoraan tuohon, vaan hänelle on tarjotaan kristillinen kasvatus, kuten minä ja isäni ovat saaneet. Nimi on vanhempien valinta.