Teen itsestäni naurunalaisen duunissa kuvittelemalla olevani puumanainen
Kyllä vituttaa. Olen ihan järjettömän ihastunut nuoreen mieheen töissä (meillä on 10 v. ikäeroa). Menin taannoin töihin korkeissa korkkareissakin, kyllä on hävettänyt jälkeenpäin (en yleensä koskaan käytä, koska vaikka itse tykkäisin, niin jalat ei tykkää, muut siis ajattelee, että "ei ole mun tyylistä").
Koetan pysyä rauhallisena ja coolina tän miehen seurassa, mutta se on todella, todella vaikeaa. Lisäksi minulla on mies ja lapsia, hänelläkin tyttöystävä. Toisaalta mun tunteitani on ruokkinut se, että olen olut aistivani kiinnostusta tämän miehen puolelta.
Tykkään hänestä ja haluaisin mielelläni olla hänen kaverinsa, mutta koska yritän sitä cooliutta niin helvetisti, en osaa olla hänen seurassaan kiva ja rento, vaan vaikutan varmasti tosi oudolta. Ärsyttää, koska haluaisin yrittää olla hänen kaverinsa, mutta siitä ei vaan tule mitään.
Olen tosi nolo, koska olen ihan varma, että tämä kiimainen asenteeni ei pysy enää keneltäkään salassa, vaikka kuitenkin teen kaikkeni tyrehdyttääkseni sen!
Kommentit (54)
sulla on jo mies, lopeta haihattelu, aikuinen nainen
Niin no, älä nyt ainakaan petä itseäsi että haluaisit olla joku "kaveri" tuolle miehelle.
No, ainakin sä olet tajunnut tilanteen :-).
Mutta mitä sun oikeasti kannattaisi tehdä asialle on avata se suusi eikä leikkiä coolia. Cool on vaan toinen termi omituiselle. Vaikka se poika olisi itsekin sun perään, niin tod näk se vaan ihmettelee, että mitä vittua sä oikein teet tällä hetkellä. Joten, kato vaan sopiva tilaisuus ja esitä asiasi. Naisena sulla ei ole edes riskiä saada syytettä jostain seksuaalisesta häirinnästä.
No siis kun en mä oikeasti edes halua mitään! Tai en tiedä, mitä haluan. Se, että menisin ja esittäisin asiani, ei ole vaihtoehto. En yleensäkään naisena tykkää siitä, että pitää tehdä aloite. Musta se on miehen juttu, enkä haluaisi sellaista miestä, joka ei siihen pysty, koska joko se tarkoittaa sitä, että mies ei ole tarpeeksi kiinnostunut, tai sitten sillä vaan ei ole tarpeeksi munaa (ujollakin pitää sen verran olla). Ja vaikka toi poikaraukka tekisikin aloitteen, en tiedä, miten reagoisin. Todennäköisesti riippuisi siitä, onko mulla ovulaatio juuri silloin vai ei... Tai vaikka auringonpilkuista tai muusta.
Lähinnä se, joka ahdistaa, on mun oma käytökseni. Teen itsestäni ihan narrin ja mä nolostutan itseänikin, en uskalla edes ajatella sitä myötähäpeän määrää töissä... MITEN mä voin hillitä itseäni? Täytyy vain toivoa, että ei enää kohdattaisi töissä.
ap
[quote author="Vierailija" time="13.02.2014 klo 11:11"]
No siis kun en mä oikeasti edes halua mitään! Tai en tiedä, mitä haluan. Se, että menisin ja esittäisin asiani, ei ole vaihtoehto. En yleensäkään naisena tykkää siitä, että pitää tehdä aloite. Musta se on miehen juttu, enkä haluaisi sellaista miestä, joka ei siihen pysty, koska joko se tarkoittaa sitä, että mies ei ole tarpeeksi kiinnostunut, tai sitten sillä vaan ei ole tarpeeksi munaa (ujollakin pitää sen verran olla). Ja vaikka toi poikaraukka tekisikin aloitteen, en tiedä, miten reagoisin. Todennäköisesti riippuisi siitä, onko mulla ovulaatio juuri silloin vai ei... Tai vaikka auringonpilkuista tai muusta.
[/quote]
Tohon päälle vielä syytteet seksuaalisesta häirinnästä, jos mies on liian ruma ja sitten ihmetellään miksei miehillä ole munaa tehdä aloitetta :-).
Mutta sun ongelmaasi on helppo ratkaisu. Tollanen käyttöön aamutuimaan, niin eiköhän se ole siinä.
http://ecx.images-amazon.com/images/I/51oI38cPP8L.jpg
Ja aloituksen on tehnyt joku sinkku- munattomana elävä nainen jonka töissä on tuollainen tilanne menossa että perheellisellä naisella on joku ihastus ja tunne taitaa olla molemminpuoleinen. :)
Ongelmana ei ole se että tuolla naisella on välillä korkkarit jalassa. Jos sinun jalkasi ei korkkareissa viihdy niin se on sinun ongelmasi. Mutta tokkopa naiset pelkästään miehiä varten korkkareita pitää, kuulostat todella säälittävältä tapaukselta, hommaa itsellesi mies. Mutta omaa ujoittaan ja juuri tuota sinun asenteellisuuttasi "iskeminen on miehen juttu" voi olla vaikea muuttaa toiseksi. Kyllä terveessä parisuhteessa nainenkin saa tehdä aloitteen ja nauttia seksuaalisuudestaan (varsinkin kun lapsia joskus hommaa niin tämän huomaat parhaimmillaan) ! ;)
Elän kyllä parisuhteessa, tosin seksiä on vähemmän kuin soisin, ehkä se on sitten syynä. Vaikkakin uskon kyllä, että pitkässä parisuhteessa tulee väistämättäkin ihastuksia suhteen laadusta huolimatta - ainakin ihmisille, joilla on normaali libido.
Koskaan mun ei ole tarvinnut tehdä aloitetta miesten kanssa, ja silti olen aina saanut haluamani. Parisuhteessa se on sitten eri juttu, siinä ei enää oteta sitä ensimmäistä askelta, koska se on jo tehty. Pointti oli vain se, että jos mies on oikeasti ihastunut, hän keksii aina keinon ja hetken kertoakseen sen naiselle tavalla tai toisella. Itse olen voinut - tosi hienovaraisesti - provosoida miestä ja rohkaista, mutta nyt se tuntuu menevän jo yli. Ahdistaa, että musta on tulossa keski-ikäinen mauton lortto, vaikka vanhenemisen kanssa muuten olen ihan sinut.
ap
[quote author="Vierailija" time="13.02.2014 klo 11:11"]
No siis kun en mä oikeasti edes halua mitään! Tai en tiedä, mitä haluan.
ap
[/quote]
Tämä juuri välittyy viesteistäsi.
[quote author="Vierailija" time="13.02.2014 klo 11:33"]
Ahdistaa, että musta on tulossa keski-ikäinen mauton lortto, vaikka vanhenemisen kanssa muuten olen ihan sinut.
ap
[/quote]
No, ton ongelman kanssa en mä eikä Big Johnkaan voi sua varmaan auttaa. Sun tarttee varmaan vaan koittaa hyväksyä tilanne.
Kuulostat ihan yhdeltä ex-työkaverilta. Se oli kyllä noloa katsottavaa vierestä!!
No sanokaan nyt jotain todella ilkeätä, että multa menisi kaikki halut keimailla duunissa ja kulkisin vaan harmaassa kokoasussa ja monoissa seinänviertä pitkin katse maahan luotuna. Kyllä mä tiedän, että ilkeily täällä osataan.
ap
[quote author="Vierailija" time="13.02.2014 klo 11:51"]
Kuulostat ihan yhdeltä ex-työkaverilta. Se oli kyllä noloa katsottavaa vierestä!!
[/quote]
Niin, 13 on ap. Koko tämä avaushan on kirjoitettu nimenomaan tuosta näkökulmasta. Huomaatteko? :D
Ap. kirjoittaa muka itsenään ja voi kun noloa vaikka oikeasti solvaa jotakuta muuta.
No jos sä et oo näyttäny sille tissejäs ni et oo nolo, mä oon.
Ei ihastumisen sivusta seuraamisessa ole mitään myötähäpeän aihetta. Meilläkin töissä tunteet välillä roihahtelee, ja kiva seurata, kuka tykkää selvästi kenestäkin. :)
Ei elämä ole niin vakavaa, eikä tunteet häpeä.
[quote author="Vierailija" time="13.02.2014 klo 19:31"]
Sinun mielestä aloite on miehen tehtävä. Ja ujonkin miehen on oltava rohkeampi kuin rohkean ja määrätietoisen naisen. Todennäköisesti vedät kuitenkin herneet nenään, jos miehen mielestä lasten kasvatus jo kodinhoito on naisten hommia.
Nämä on juuri niitä mielipiteitä millä viedään pohja pois tasa-arvopuheilta. Vaaditaan tasa-arvoa kun se itselle sopii ja vedotaan perinteisiin, jos itse pitäisi jotain tehdä.
[/quote]
Äläpäs nyt sekoita kaikkea. Ei seksuaalisuus ja tasa-arvo ole sama asia, ne vaan tuppaa monilta menemään sekaisin. Mitä sinä sitä paitsi tiedät minun ajatuksistani? Et yhtään mitään.
ap
Ei oo näin hankalaa. Sanot että nyt poju nussitaan.
Ja joo, olen kuin teini, ja jos työpaikassa olisi samanlainen kirjelaatikko kuin luokassani ala-asteella, varmaan lähettäisin sen kautta tuolle pojalle salaisia ihailijaviestejä, joissa olisi sydämenkuvia. Valitettavasti pomo vain ei ole keksinyt laatikkoa laittaa, ja jos ehdotan sitä kokouksessa, kaikki tajuaa sitten, keneltä ne sydänkirjeet oli. Olen tuhoon tuomittu.
Mutta oikeasti mulla on tosi ahdistunut olo. Näin tänään sen pojan ekaa kertaa pitkään aikaan, ja se oli jotenkin tosi kireä. Luulen käyttäytyneeni tosi typerästi. Sillä tavalla, että se on tulkittavissa v-luksi, vaikka oikeasti kyseessä oli hetki, jolloin olin tosi ahdistunut.
ap
[quote author="Vierailija" time="13.02.2014 klo 19:29"]Nyt on oikein malliesimerkki naisen logiikasta!
Et ole ihasutunut häneen, mutta kuitenkin. Haluat vain olla hänen ystävänsä, mutta odotat hänen ottavan sinut yllättäen. Yrität olla tekemättä mitään, mutta juokset kiimaisena hänen perässään. Koita nyt hyvä ihminen lopettaa tuo itsellesi valehtelu ja selvitä mitä oikeasti haluat. Onko sinulla minkäänlaista itsekuria tai kunnioitusta itseäsi tai edes puolisoasi kohtaan? Joko otat eron ja jahtaat päiväuniasi tai lopetat sen miehen ajattelun ja jahtaamisen.
Vaikutat kiimaansa kikattelevalta 14 vuotiaalta teiniltä. Mitä jos antaisit bestiksesi viedä "mä jätän sut" kirjelappu miehellesi ja antaisit unelmiesi miehelle ystäväkirjasi täytettäväksi. Jos olet oikein rohkea voit vaikka piirtää pienen pienen sydämen valmiiksi sivun alareunaan.
Jos oikeasti olet aikuinen nainen, niin suosittelen terapiaa.
[/quote]
voi luoja, taas joku tunne-elämältään kuollut käntty :D just sellainen kylmä ja totinen ihminen, joka ei osaa hassutella eikä leikkiä, joka ala-asteellakin on jo niiiin aikuinen ja muut on tooosi lapsellisia. Newsflash: ihmisen ulkomuoto muuttuu kyllä iän myötä, mutta tunnemaailma pysyy aika lailla samana. Samoja epävarmoja ja herkkiä ihmisiä me ollaan iästä huolimatta, ja ihastutaan milloin mihinkin. Minä, aikuinen nainen olen ihastunut vaikka kuinka monta kertaa elämäni aikana, avioliitossa ollessani myös. Eikä siinä ole mitään pahaa, se on täysin inhimillistä, mutta aikuinen osaa hallita tunteensa ja jättää sen sille flirttailutasolle. Ja kyllä mulla ainakin päivä piristyy kun tuntee itsensä vieläkin kuumaksi, ja hymy on enempi herkässä kuin sellaisilla totisilla ja ilottomilla tädeillä.
Lähipiirissä yleensä näihin parikymppisiin iloisiin typyihin on ihastuneet ja rakastuneet niiden sitruunanaamojen miehet. Sellaiset pariskunnat taas pysyvät varmiten yhdessä, jotka sallivat ihastukset itselleen ja toisilleen, ja ammentavat ihastuksen tunteesta voimaa oman parisuhteen piristämiseen.
Ap, I feel you! Tsemppiä! :-)