Teen itsestäni naurunalaisen duunissa kuvittelemalla olevani puumanainen
Kyllä vituttaa. Olen ihan järjettömän ihastunut nuoreen mieheen töissä (meillä on 10 v. ikäeroa). Menin taannoin töihin korkeissa korkkareissakin, kyllä on hävettänyt jälkeenpäin (en yleensä koskaan käytä, koska vaikka itse tykkäisin, niin jalat ei tykkää, muut siis ajattelee, että "ei ole mun tyylistä").
Koetan pysyä rauhallisena ja coolina tän miehen seurassa, mutta se on todella, todella vaikeaa. Lisäksi minulla on mies ja lapsia, hänelläkin tyttöystävä. Toisaalta mun tunteitani on ruokkinut se, että olen olut aistivani kiinnostusta tämän miehen puolelta.
Tykkään hänestä ja haluaisin mielelläni olla hänen kaverinsa, mutta koska yritän sitä cooliutta niin helvetisti, en osaa olla hänen seurassaan kiva ja rento, vaan vaikutan varmasti tosi oudolta. Ärsyttää, koska haluaisin yrittää olla hänen kaverinsa, mutta siitä ei vaan tule mitään.
Olen tosi nolo, koska olen ihan varma, että tämä kiimainen asenteeni ei pysy enää keneltäkään salassa, vaikka kuitenkin teen kaikkeni tyrehdyttääkseni sen!
Kommentit (54)
Olet siis puumanainen, jolta puuttuu kaikki kypsän naisen hyvät ominaisuudet: itsevarmuus, fiksuus ja lämpö. Lapsellinen ja ulkonäöltään kulahtanut nainen, joka kiimassaan haluaa tuhota pari ihmissuhdetta.
[quote author="Vierailija" time="13.02.2014 klo 18:12"]
Ajan kuluessa tuut huomaamaan ikäeron henkisellä tasolla. Kokemusta vastaavasta ja lapsellinen mies ei pidemmän päälle kiehtonut ainakan mua. Ikä ja kokemus tekee miehestä miehen. Mut nauti nyt kun oot viel huumavaiheessa :).
[/quote]
Ei ne kaikki niin lapsellisia ja epäkypsiä ole... Minulla oli ap:n tapainen tilanne paitsi että minä ja 10,5 vuotta minua nuorempi mies oltiin molemmat vapaita. Nykyisin ollaan aviopari. Ja tämä mies on kyllä syvällisin ja kypsin kumppani joka minulla on ollut, vaikka sentään aiempi seurustelukumppanini oli viisikymppinen...
[quote author="Vierailija" time="13.02.2014 klo 18:12"]
Ajan kuluessa tuut huomaamaan ikäeron henkisellä tasolla. Kokemusta vastaavasta ja lapsellinen mies ei pidemmän päälle kiehtonut ainakan mua. Ikä ja kokemus tekee miehestä miehen. Mut nauti nyt kun oot viel huumavaiheessa :).
[/quote]
Tämä riippuu ihan yksilöstä. Ex oli 9v nuorempi ja tosi lapsellinen, nykyinen 8v nuorempi mutta mua henkisesti vanhempi. On miehekäs, järkevä, rauhallinen ja minä pikkutyttömäinen, lapsenmielinen ja impulsiivinen. Exälle olin puuma ja äitihahmo, nykyiselle "nuorempi" tyttöystävä.
Hei, en mä vaan pääse eroon tuosta ihastuksesta. Hän alkoi varovasti avautuakin mulle eräissä illanistujaisissa, mutta osasin silloin sanoa tomerasti ei, ennen kuin mitään oikeasti sanottiin tai edes tapahtui. Nyt ehdotin kuitenkin tapaamista, koska haluan puhua asiat selviksi. Ahdistaa niin vietävästi.
Olen varmasti ihan hullu. Mun mieheni on todella ihana, mutta meillä ja meidän suhteessa on omat ongelmat. Toisaalta en käsitä, miten voin olla niin tyhmä, että edes kuvittelisin ruohon olevan jotenkin oikeasti vihreämpää aidan toisella puolella. Toisaalta kaipaan seksiä, koska sitä mun ja mieheni suhteessa ei ole lähes lainkaan. Joudunko olemaan koko loppuikäni mukavassa, mutta seksittömässä suhteessa?
ap
[quote author="Vierailija" time="13.02.2014 klo 12:03"]
No jos sä et oo näyttäny sille tissejäs ni et oo nolo, mä oon.
[/quote]
Mitä, ootko sä näyttänyt ihastuksellesi tissit töissä? Haluun kuulla lisää!!!
ap
I feel your pain. Tavallaan tuo pientä mielenkiintoa päivään, mutta luoja, en koskaan ajatellut olevani tällainen. Noloa. Haluaisin olla tyylikäs, parisuhteessaan onnellinen nainen.
Mulle kävi vielä niin huonosti, että ensin vaan ajattelin, että kun mies nyt sattuu olemaan siinä mun elämässä, niin kohdistan tunteeni ja haaveeni häneen ts. mies voisi olla kuka vaan. Sitten meistä tuli kaverit ja huomasin, että tykkään siitä ihan oikeasti. Oikeasti sellainen, että jossain toisessa elämässä oltaisiin varmasti päädytty yhteen.
Joo, mäkin tykkään tosta miehestä ihan oikeasti. En itse asiassa ensin kiinnittänyt siihen sen kummempaa huomiota, koska se on niin nuorikin sun muuta, ja olin aluksi tosi rento ja mukava sitä kohtaan. Sitten riitti pari pitkää ja merkityksellistä katsetta, ja musta sukeutui oikein kunnon lähärivamppi. Kohta alan käyttää varmaan sinistä ripsariakin. Nyt mulle on selvinnyt, että se on oikeasti tosi, tosi ihana, fiksu, hauska, lempeä, kiltti, jne. Kiisus...
ap
Siis lähärivamppi=lähiövamppi.
ap
- Nyt mulle on selvinnyt, että se on oikeasti tosi, tosi ihana, fiksu, hauska, lempeä, kiltti, jne. Kiisus... -
Ja käytännössä toteuttaa tuon osoittamalla selvää kiinnostusta työkaveriinsa, parisuhteen ollessa taustalla? Vai menikö multa jotain ohi...? Se on menoa siinä vaiheessa, kun arviointikyky alkaa noin pahasti heittämään.
[quote author="Vierailija" time="13.02.2014 klo 13:42"]
- Nyt mulle on selvinnyt, että se on oikeasti tosi, tosi ihana, fiksu, hauska, lempeä, kiltti, jne. Kiisus... -
Ja käytännössä toteuttaa tuon osoittamalla selvää kiinnostusta työkaveriinsa, parisuhteen ollessa taustalla? Vai menikö multa jotain ohi...? Se on menoa siinä vaiheessa, kun arviointikyky alkaa noin pahasti heittämään.
[/quote]
Käytännössä toteuttaa minkä?
No piristäähän pieni flirtti työpäivää, mutta ei kannata kuvitella fantasioiden toteutuvan oikeasti. Silloin se menee naurettavaksi, säälittäväksi, epätoivoiseksi ja moraalittomaksi. Mä olen ollut työpaikalla jossa eräs 60-vuotias leidi kikatteli parikymppisen pojan jutuille kuin teinityttö. Katseli pää vinossa hurmaantuneena kyseistä poikaa ja punasteli kovasti. Eräs 55+ sukulaisnainen aikoinaan taantui teinitytön tasolle tyttärensä avopuolison seurassa. SE jos mikä oli tosi noloa. Eukko ei älynnyt edes yrittää peitellä kiimaansa.
Jos teillä on "vaan" kymmenen vuotta ikäeroa niin sen kun katselet (mutta älä liian suoraan ja irstaasti) ja fantasioit mitä haluat, mutta käyttäydy asiallisesti, äläkä tosiaan yritä viedä juttua sen pidemmälle. Se kaduttaa ja hävettää jälkeenpäin, eikä tuosta mitään kiimaista pikapanoa kivempaa seuraisi, parisuhteiden ja perheiden hajoamista sen sijaan voisi ilmetä.
Joo, mä oikeasti YRITÄN olla viemättä juttua sen pitemmälle, mutta samalla tulen kiusanneeksi sitä raukkaa, kun toisaalta en voi olla hakeutumatta sen seuraan ja toisaalta sen seurassa olen etäinen - tai lähinnä outo. Sikäli voin olla ylpeä itsestäni, että olen kieltäytynyt lähtemästä vaikkapa kaljalle töiden jälkeen.
Toivon vaan, että se tulisi ja nappaisi kiinni kopiokoneella ja pussaisi niskaa..
ap
[quote author="Vierailija" time="13.02.2014 klo 11:11"]
No siis kun en mä oikeasti edes halua mitään! Tai en tiedä, mitä haluan. Se, että menisin ja esittäisin asiani, ei ole vaihtoehto. En yleensäkään naisena tykkää siitä, että pitää tehdä aloite. Musta se on miehen juttu, enkä haluaisi sellaista miestä, joka ei siihen pysty, koska joko se tarkoittaa sitä, että mies ei ole tarpeeksi kiinnostunut, tai sitten sillä vaan ei ole tarpeeksi munaa (ujollakin pitää sen verran olla). Ja vaikka toi poikaraukka tekisikin aloitteen, en tiedä, miten reagoisin. Todennäköisesti riippuisi siitä, onko mulla ovulaatio juuri silloin vai ei... Tai vaikka auringonpilkuista tai muusta.
Lähinnä se, joka ahdistaa, on mun oma käytökseni. Teen itsestäni ihan narrin ja mä nolostutan itseänikin, en uskalla edes ajatella sitä myötähäpeän määrää töissä... MITEN mä voin hillitä itseäni? Täytyy vain toivoa, että ei enää kohdattaisi töissä.
ap
[/quote]
No jos sua yhtään lohduttaa, niin puumanainen ei odota miehen aloitetta. Hän tietää mitä haluaa sekä ottaa sen myös!
Eli jäitä hattuun vaan, ensi viikolla tällä poitsulla on jo joku toinen ihastus joka uskaltaa tehdä aloitteen.
Hei höpsö.
Mikset vain olisi rauhassa ja nauttisi ihastuksesta? Mene töihin ja ole ihastunut, ja mene kotiin ja ole iloinen kun on jotain hauskaa töissäkin, kerrankin?
Mulla oli tällainen työihastus, ja olipahan kivaa. Mitään ei tapahtunut, mutta veri kiersi ja posket punoitti! Ota ilo irti, ja muista että arki koittaa itse kunkin kanssa: suhteet eivät vaihtamalla parane.
Haha! Sä et tunnu tietävän puumanaisista mitään. Kuten sanoin, mä olen aina provosoinut ja rohkaissut miehiä niin, että ne on tehneet aloitteen, ja tällä menetelmällä olen saanut jokaisen haluamani miehen tekemättä yhtään aloitetta. Kyse ei ole uskalluksesta, vaan halusta ja periaatteesta.
Ja tolla pojalla on jo tyttöystävä ja voi sillä muitakin ihastuksia olla, en ihmettelisi. Lähinnä ihmettelisin, jos ei olisi. Eikä kyllä liikuta mua, en paini samassa sarjassa niiden kanssa.
Se siis mua ahdistaakin, että olen vanha haaska niiden pimatsujen joukossa, ja silti toi poika jotenkin on kiinnostunut. Ehkä mä olen ollut liian tyrkky. Näen itseni elahtaneena baariruusuna, jolle kaikki nauraa sen selän takana.
ap
ET ole puumanainen VAAN HARAKKA
T. 23w
Ja tolla pojalla on jo tyttöystävä ja voi sillä muitakin ihastuksia olla, en ihmettelisi. Lähinnä ihmettelisin, jos ei olisi. Eikä kyllä liikuta mua, en paini samassa sarjassa niiden kanssa.
VITTU SÄ OOT SAIRAS :0000 TEEN ILMON POMOLLE JOS OIT JUDT SE HAASKA MEIDÄN TÖISTÄ!!!!!!
Ei se panemisen ehdottaminen olekaan hankalaa, vaan se, että vaan haluan tietää, haluaisinko panna sitä. Koska en tiedä, en voi ehdotella. Enkä kyllä ehdottelisi, vaikka tietäisinkin. Joku häpy sentään!
ap