Jos ihminen ei vastaa puhelimeen

Onpa tosi huomaavaista. Entä jos on tärkeää asiaa? Ärsyttävää jos omat hommat ei toimi kun kohteliaasti esim haluaisi ystävältä jotain varmistaa ja tätä ei hyvita puhua juuri nyt ja menee omat hommat aivan pilalle.

NO entä jos ystävällä on joku tärkeä syy olla vastaamatta? Esim. kaikki eivät voi töissä olla koko ajan kännykän ääressä, voi olla että on esim. sairaalassa/lääkärikeskuksess akäymässä ja vähemmän tärkeistä sitten esim. teatteri tai elokuvat on paikkoja joissa ei katsota hyvällä jos kännykän kanssa rupeaa kesken kaiken pelaamaan. Tai mitä jos ystävä on vaikka ihan vaan väsynyt tai kipeä ja haluaa levätä?

ap:lle taitaa elämä ola vähän vaikeeta, voi voi

Jos on tärkeää asiaa, niin laitat vaikka tekstarilla sen asian ja soittopyynnön. Säästyy kaikkien hermot.

[quote author="Vierailija" time="15.05.2013 klo 20:24"]

Jos on tärkeää asiaa, niin laitat vaikka tekstarilla sen asian ja soittopyynnön. Säästyy kaikkien hermot.

[/quote]

Juuri näin!

Mä en kans käsitä ihmisiä, jotka jää vainoamaan sen puhelimen kanssa. Soittaa, jos ei vastata, niin tekstari perään, missä vähintään soittopyyntö, vielä mieluummin se ihan asia.

Niin ja kun laittaa sen tekstarin ja toinen vastaa siihen, niin ei tarvi taas olla samantien soittamassa. Henkilö olisi varmaan vastannut, jos olisi halunnut/pystynyt, jos kuitenkin on silleen puhelimen äärellä, että voi vastata viestiin.

Mulla on muutama tollanen vainoaja-kaveri, jotka on ihan hermona, jos ei heti vastaa, joille on jotenkin vaikeeta laittaa sitä viestiä ja jos ja kun viestiin vastaa, niin tosissaan taas heti soi puhelin. Ja sitten valitetaan, ku ei saa kiinni.

Ja olen vääntänyt rautalangasta lähtien tosta tekstarista ja siitä, että siiheb  on syynsä miksen vastaa puhelimeen ja se ei kuulu kellekään muulle kuin mulle, jos niin päätän. Toisille muiden yksityisyys on jotenkin hämärtynyt.

Mulla on yksi kaveri, joka haluaa aina selvittää kaiken moneen kertaan ja puhelimessa. Aina pitäisi olla vastaamassa ja jaarittelemassa. Viikonloppu meidän mökillä vaati varmaan 30 soittoa. Piti varmistaa, että he saavat majoittua tietyssä huoneessa, tästäkin piti jankata useampaan kertaan vaikka luulis että kun asian kerran sopii, niin se on siinä. Tai että tarviiko mukaan omat lakanat ja pyyhkeet ja potan ja ammeen  (no jos isäntäperheessä on vain lukioikäisiä, niin silloin voi kyllä olettaa, ettei ole pottaakaan, eikä lastenammetta). Tai otetaanko ruokaa ja jos niin mitä ruokaa ja mitä leipää ja mitä juustoa ja mihin aikaan voi tulla ja ja... Näitä puheluita tuli pari viikkoa ja keskellä työpäivää ja kun niihin ei vastaa, niin sitten soitellaan miehelle ja laitetaan 10 tekstaria että soitatko mulle.

* Huokaus *

Mun äidillä on hyvä tyyli. Kun hänelle laittaa tekstariin, hän vastaa postikortilla.

Joo. Tekstari ois kiva jos yrittää aina soittaa välillä 8-16 ja sitten kun ehdin iltapäivällä soittamaan takaisin niin ei itse suvaitse/ehdi/pysty vastata. Että ihan oma moka jos oli jotain tulenpalavankiireistä asiaa.

Ja neloselle: sä oot se joka joka ketjuun tulee voivottelemaan kuinka ap:lla on varmaan tosi vaikeeta ja kuinka sulla on niin helppoa. Sä oot tosi säälittävä. Aihe ei kiinnosta sinua, alkuperäinen viesti ei kiinnosta sinua, tulet vain vittuilemaan koska sinulla ei ole elämää.

Ja joo, jos minä voi h******** vi*** sentään suren edesmennyttä omaista joskus, niin eikö silloin saa olla puhelin äänettömällä? Onneksi sulla on "helppoa", hyvä neloskuoma.

Jos ja kun joku ei vastaa muutamaan tuntiin ja siitä joku hermostuu, niin siinähän hermostuu. Jos vuorokauden sisällä vastaa niin asia on ok. Joskus kännykkä unohtuu äänettömälle tai kokonaan pois päältä.

Ainoa tilanne, missä oikeasti voi olla syytä hermostua on se, että kyseessä on vakavasti sairas ihminen, johon ei saa yhteyttä eikä ole tietoa hänen olinpaikastaan. Silloinkin jotain kohtuullista rauhaa on syytä antaa ihmiselle. Kaikki ei halua aina olla tavoitettavissa. Ja todella, tekstarit on keksitty jo kauan sitten.

Kaveri soitti mulle, että ärsyttää ihmiset jotka ei vastaa puhelimeen, kun en melkein kolmeen tuntiin vastannut. Olin mummon hautajaisissa....ja kaveri tiesi,että mummo oli kuollut, mutta ei vissiin muistanut hautajaispäivää. 

Mulla on joskus jäänyt kännykkä kotiin, mutta en minä töissä voi muutenkaan puhua. Tauoilla vilkaisen, onko mitään tärkeää tullut. 

Kyllä mun ympärillä ihmiset ymmärtävä tarpeen olla rauhassa.

Mä en todellakaan soita takaisin aina, enkä oleta muidenkaan toimivan niin. Aina ei jaksa. Joskus tällä asenteella on kääntöpuolikin. Terve omainenkin kerkesi makaamaan kuolleena 5vrk puhelin laturissa (akku ei siis loppunut) kun ajateltiin, että aikuinen ihminen ei vain jaksa vastata puhelimeen tai on kiireinen. Kun ei vastannut "vahvistaisitko onko päivä x edelleen voimassa"-viestiin, laitettiin lopulta tekstari että jollet kuittaa olevasi kunnossa tulemme avaimilla sisälle. Sairaskohtausta emme olisi voineet estää huolestumalla aikaisemmin, mutta hajuhaitat kyllä.

Kännykkäkulttuuri on tuonut mukanaan sen, että ihmisen pitäisi muka aina olla tavoitettavissa. Itseäni ei aina huvita vastata. Jos on jotain oikeasti tärkeää asiaa niin voi laittaa sitten sen tekstarin eikä pommittaa puheluilla. Onneksi minun läheiseni ymmärtävät, ettei aina tarvitse vastata puheluihin eivätkä moisesta suutu. Itsekään eivät vastaa aina, enkä ota asiasta nokkiini. Miten ihmeessä asiat on saatu hoidettua lankapuhelinaikana?! Huoooh.

MIten se on sun oma homma jos sun pitaa varmistella joltakin

Joo! Vittu että menee hermo. Anoppi soitti yks aamu mulle 9 kertaa ku en vastannu, jonka jälkee alko hiillostaa miestä että miksen vastaa... yritin nukkua. Se muutenki soittaa monta kertaa päivässä...

Mulla oli nyt jo yksi edesmennyt sukulainen, joka yrittäessään tavoittaa äitiäni, soitti lopulta aina minulle että miksi äitini ei vastaa puhelimeen ja joka kerta totesin että valitettavasti en voi tietää kun emme asu saman katon alla emmekä myöskään ole toisillemme tilivelvollisia kaikista menoistamme.

Mun kaveri ei vastaa koskaan puhelimeen. Oikeasti, en ole soittanut sille vuoteen koska tiedän että se ei vastaa. On aivan uskomattoman raivostuttavaa, sillä se ei edes soita takaisin. Laitan aina viestin perään että soittele kun ehdit, niin ei mitään. Parasta on kun se on yrittänyt soittaa ja soitan takaisin, se ei vastaa. Minun mielestäni tuollainen käytös on ihan helvetin itsekästä, ja kertoo kyllä että ihmistä ei kiinnosta muut kuin omat asiat.

Olen tästä sanonut hänelle ja niin on muutkin kaverit, mutta kaveri vaan selittelee että kun hän ei muista ikinä ja on niin huolimaton, puhelin aina hukassa yms. yms. ja tosiaan sama kaveri saattaa soittaa että hei voitko viedä töihin mut myöhästyin bussista tms. ja muutenkin elämänhallinta on aika hukassa.. joten luulen että tuo puhelimen kanssa töpeksintä on vaan sitä että hän ei vaan osaa.

Ois varmaan ollut parempi hänen syntyä 1800-luvulle.

mulla on lapsia, jotka eivät vastaa useinkaan, kun soitan. Kaksi ei koskaan soita edes vointia kysyäkseen, yksi käy välillä pyytämättäkin tai kutsuttuna. Yksi pitää puhelinta kiinni, toinen on aina "kiireinen". Jokaista on tuettu niin rahallisesti kuin henkisestikin koko heidän elämänsä ajan. Kaikki kyllä keltaa, mitä annetaan, mutta sen verran ei ole kasvatuksesta jäänyt mieleen, että ymmärtäisivät, mitä on hyvä käytös. Sitä on niin helppo saada ihminen surulliseksi. Helppo olisi myös saada iloiseksi. Vaikkapa vain 5 minuutin puhelu muutaman kerran viikossa, sekin jo tekisi hyvän mielen. Mutta jos en itse soita, ei kukaan soita. Olenkin ajatellut muuttaa pois - kauas, lopullisesti. Ihmetelkööt sitten.

Kykeneehän sitä itsekkin varmaan laittamaan "Nytten ei ole sopiva hetki." jos ei tee mieli puhua. Viisi yksinkertaista sanaa, ei kauan kestä. Tavoitellut voi pistää asian ylös, eikä teitä häiritä, jos ei ihmiset ympärillä kiinnosta.

Vierailija kirjoitti:

Onpa tosi huomaavaista. Entä jos on tärkeää asiaa? Ärsyttävää jos omat hommat ei toimi kun kohteliaasti esim haluaisi ystävältä jotain varmistaa ja tätä ei hyvita puhua juuri nyt ja menee omat hommat aivan pilalle.

Jos asia on tärkeä tai akuutti, miksi et laita tekstaria tms viestiä?

Joskus haluan vaan olla rauhassa, ja en vastaa vaikka Suomen presidentti soittaisi. Muutenkin turhanpäiväinen jaarittelu puhelimessa on tylsää. Ja just tuo, että jos en vastaa, niin tyyppi paukahtaa pihaan... Kun kaikki kerran tietävät, että kännykkä on suurimmalla osalla ihmisistä lähes kokoajan käden ulottuvilla, niin se vastaamatta jättäminen todellakin tarkoittaa sitä ettei halua/jaksa/pysty olla sillä hetkellä kontaktissa kyseisen hlön kanssa. Piste. Ei henkilökohtaista.