kyllä harmittaa aina ostaa halvinta ruokaa ja etsiä päiväystuotteita.

siksi meenkin viikon päästä töihin

Meillä on viisi lasta, itse olen koulutukseltani FM, mutta olen työtön. En saa työmarkkinatukea miehen tulojen takia.

oon perushoitaja pienipalkkaisen miehen vaimo, kahden lapsen äiti.

mut opiskelenkin aikuispoliittisesti ja saan saman kuin ansiosidonnaisen.

Kun jotenkin ei ole pakko, niin se on jäänyt.

Välillä oikein ottaa päähän kun kysyn mieheltä, että mitä maksoi (jos ei siis kuittia) niin ei osaa yhtään sanoa.



Niin, ja on meilläkin suhteen alkuaikoina ollut tiukempaa.

Etenkin jos omistaa pakkasen niin sinne vaan. Ja vaikka oliskin normaali/hyvätuloinen niin musta on ainakin mukavampi " pihtailla" ruokamenoissa (koska ihan samaa tavaraa sekin on joka on päiväyksen takia puoleen hintaan tai -30% ) ja käyttää se " säästynyt" raha johonkin mukavaan.

Me ostamme mahdollisimman halvalla. Ruoat tarjouslapputuotteilla ja vaatteet ja lelut kirppareilta. Huonekalut ovat käytettyjä. Tulotasoa riittää, kun molemmat vakiduunissa ja palkkakaan ei ihan pienimmästä päästä. Olen jotenkin vaan omaksunut sen, että kun karsii turhat löysät pois, niin välillä voi sit ostaa vaikka erikoisjuustoa, käydä ulkomailla tms. " Köyhäilyn" ansiosta meillä on velaton asunto ja autot.