A2-kieleksi ranska? Onko hyviä perusteluja?

[quote author="Vierailija" time="19.01.2013 klo 22:17"]Lisäkieltä ei myöskään ole pakko ottaa. Ruotsi alkaa joka tapauksessa myöhemmin ja sen ehtii kyllä oppia. Objektiivisesti ajatellen venäjä olisi järkevin valinta. Venäjänkielisiä on joissain osissa maata jo enemmän kuin ruotsinkielisiä ja kielenosaajia tarvitaan yritysmaailmassa. Jos Ruotsiin vertaa, niin onhan Venäjä näistä kahdesta naapurimaastaamme huomattavasti suurempi.


Omalle lapselleni en valinnut A2-kieltä lainkaan. Ei osoita mitään erityistä taipumusta kielenopiskeluun, niin parempi että jaksaa opiskella englannin kunnolla. Se on kuitenkin vieraista kieleistä ylivoimaisesti tärkein. A2-kielen opiskelu vie kuitenkin sen kahden ylimääräisen viikkotunnin lisäksi paljon aikaa läksyjenteossa ja kokeisiin lukiessa.
[/quote][quote author="Vierailija" time="19.01.2013 klo 22:31"]ennemmin Saksa. On paljon enemmän auktoriteettiä ja
Hei antakaa lapsen ite valita :-(

Ranskalainen kulttuuri ja sivistys. Muiden romaanisten kielten oppiminen ranskan taitajalle helpompaa. 

Ranskan kielioppi on vaativaa opeteltavaa, mutta myös kivaa ja palkitsevaa. :)

(Kirjoitetaanko romaaniset vai romaniset kielet?)

Tyttärelle voi kileleksi valita ranskan. Ei sillä juuri mitään tee, paitis matkustelee ja viettää aikaa ranskalaisten miesten seurassa.

Pojalle, ryssä, saksa tai vaikkapa kiina. Noiden osaaminen on suurella todennäköisyydellä aikuisena hyödyllisiä ja voi avata mahdollisuuksi parempiin tienesteihin > rahaa > naisia. M40

Ap:lle tämä on liian myöhäistä, mutta yksi näkökulma. En tiedä, mikä koulujen ranskanopetuksessa on vikana vai onko ranska vain mahdottoman vaikea kieli, mutta jostain kummasta syystä suuri osa A-ranskaa lukevista ei tunnu saavuttavan mitään sellaista kielitaitoa, josta olisi käytännön hyötyä. Omista lapsistani kaksi on lukenut saksaa A2-kielenä, ja lukioiässä he ovat pystyneet keskustelemaan aika hyvin saksaksi meillä vieraana olleiden saksalaisten kanssa. Sen sijaan heidän kertomansa mukaan pitkää ranskaa opiskelleet luokkakaverit ovat olleet täysin pulassa, kun olisi pitänyt sanoa jotain ihan yksinkertaista ranskaksi. Ja tässä ei ole kuitenkaan kysymykessä minkään heikkotasoisen lukion oppilaat, vaan vanhempi lapsi kävi Ressun lukiota ja nuorempikin yo-tilastoissa 20 parhaan joukossa olevaa lukiota.

Ranska on maailman kaunein kieli ja sitä oppii ääntämään kunnolla vain, mikäli aloittaa opiskelun nuorena.

Sekä Euroopassa että maailmalla.

suosittelen ehdottomasti!

Lisäkieltä ei myöskään ole pakko ottaa. Ruotsi alkaa joka tapauksessa myöhemmin ja sen ehtii kyllä oppia. Objektiivisesti ajatellen venäjä olisi järkevin valinta. Venäjänkielisiä on joissain osissa maata jo enemmän kuin ruotsinkielisiä ja kielenosaajia tarvitaan yritysmaailmassa. Jos Ruotsiin vertaa, niin onhan Venäjä näistä kahdesta naapurimaastaamme huomattavasti suurempi.



Omalle lapselleni en valinnut A2-kieltä lainkaan. Ei osoita mitään erityistä taipumusta kielenopiskeluun, niin parempi että jaksaa opiskella englannin kunnolla. Se on kuitenkin vieraista kieleistä ylivoimaisesti tärkein. A2-kielen opiskelu vie kuitenkin sen kahden ylimääräisen viikkotunnin lisäksi paljon aikaa läksyjenteossa ja kokeisiin lukiessa.

Jos mahdollisuus ottaa harvinaisempi A2-kieli niin

suosittelen ehdottomasti!

Kaiken maailman idiootteja sitä......

TIETENKIN ranskan kieli A2-kieleksi jos siihen vain mahdollisuus ja lapsella koulu sujuu.

Mitä vaihtoehtoja teillä on? Ruotsi?

Ei, jollei ole jotain henkilökohtaisia syitä

Lisäkieltä ei myöskään ole pakko ottaa. Ruotsi alkaa joka tapauksessa myöhemmin ja sen ehtii kyllä oppia. Objektiivisesti ajatellen venäjä olisi järkevin valinta. Venäjänkielisiä on joissain osissa maata jo enemmän kuin ruotsinkielisiä ja kielenosaajia tarvitaan yritysmaailmassa. Jos Ruotsiin vertaa, niin onhan Venäjä näistä kahdesta naapurimaastaamme huomattavasti suurempi.

Omalle lapselleni en valinnut A2-kieltä lainkaan. Ei osoita mitään erityistä taipumusta kielenopiskeluun, niin parempi että jaksaa opiskella englannin kunnolla. Se on kuitenkin vieraista kieleistä ylivoimaisesti tärkein. A2-kielen opiskelu vie kuitenkin sen kahden ylimääräisen viikkotunnin lisäksi paljon aikaa läksyjenteossa ja kokeisiin lukiessa.

-ranskaa puhutan kaikissa maanosissa

-200 miljoonaa ihmistä puhuu ranskaa

-ranskan kautta on helpompi oppia, espanjaa, italiaa ja porttugalia

-Eu-kieli

A2-kieltä tarvii lainkaan ottaa. Minusta kannattaa miettiä tarkkaan, jaksaako ja riittääkö lapsen lahjat toiseen kieleen neloselta. Itse olen oletusarvoisesti sitä mieltä, että ei valita, mutta sen näkee sitten, kun ensivuonna aloittaa sen A1:n ensin.



Ja A2:ssa on myös se ongelma, että siitä ei pääse myöhemmin eroon mitenkään. Yläkoulussa valitettavasti A2-ryhmässä on valtaosa äkkiä näitä, joita kieli ei kiinnosta, resurssit ei riitä ja vanhemmat on aikanaan olleet liian kunnianhimoisia. Sitten ryhmässä on iso lauma porukkaa, jotka häiriköi ja hakee vaan peruskouluvitosta siitä. Siitä kai on mahdollista saada "suoritettu" merkintä päättötodistukseen ja se kyllä näkyy sitten asenteissa, kun kerran aineesta ei pääse eroon ja pakko on tunneilla olla.

Lisäkieltä ei myöskään ole pakko ottaa. Ruotsi alkaa joka tapauksessa myöhemmin ja sen ehtii kyllä oppia. Objektiivisesti ajatellen venäjä olisi järkevin valinta. Venäjänkielisiä on joissain osissa maata jo enemmän kuin ruotsinkielisiä ja kielenosaajia tarvitaan yritysmaailmassa. Jos Ruotsiin vertaa, niin onhan Venäjä näistä kahdesta naapurimaastaamme huomattavasti suurempi.

Omalle lapselleni en valinnut A2-kieltä lainkaan. Ei osoita mitään erityistä taipumusta kielenopiskeluun, niin parempi että jaksaa opiskella englannin kunnolla. Se on kuitenkin vieraista kieleistä ylivoimaisesti tärkein. A2-kielen opiskelu vie kuitenkin sen kahden ylimääräisen viikkotunnin lisäksi paljon aikaa läksyjenteossa ja kokeisiin lukiessa.

nykyisin on muotia valita helpoin tie. Se mikä ei ole pakollista sitä ei tehdä. Lukiossakin oppimistulokset ovat menneet alaspäin kun kaikki käyvät vain pakolliset kurssit.

ennemmin Saksa. On paljon enemmän auktoriteettiä ja mahtipontisuutta

Sitä paitsi nuorilla on paljon muutakin elämässä nykyään kuin koulu. Heiltä vaaditaan niin paljon henkistä kapasiteettia vapaa-ajan toiminnoissa ja ympäristön omaksumisessa, joten on luonnollista, etteivät jaksa enää niin panostaa niihin koulujuttuihin. Tietysti se on ikävää opettajalle, mutta ei auta kuin oppia uimaan. Aika muuttuu, tavat muuttuu, pitää etsiä tavat toimia uudessa tilanteessa.

nykyisin on muotia valita helpoin tie. Se mikä ei ole pakollista sitä ei tehdä. Lukiossakin oppimistulokset ovat menneet alaspäin kun kaikki käyvät vain pakolliset kurssit.

Yläkoulussa valitettavasti A2-ryhmässä on valtaosa äkkiä näitä, joita kieli ei kiinnosta, resurssit ei riitä ja vanhemmat on aikanaan olleet liian kunnianhimoisia. Sitten ryhmässä on iso lauma porukkaa, jotka häiriköi ja hakee vaan peruskouluvitosta siitä. Siitä kai on mahdollista saada "suoritettu" merkintä päättötodistukseen ja se kyllä näkyy sitten asenteissa, kun kerran aineesta ei pääse eroon ja pakko on tunneilla olla.

ja A2-kielten opiskelusta voi vain haaveilla.

Moni lopetti kielen seitsemännen luokana aikana ja siirtyi toiseen valinnaisaineen ryhmään kesken kouluvuoden.

Ja A2:ssa on myös se ongelma, että siitä ei pääse myöhemmin eroon mitenkään.

Kielen oppimiseen pitää olla motivaationa se, että haluan oppia kieltä, jota opiskelen. Ei perustella kielen opiskelua sillä että se helpottaa muiden kielten opiskelua. Jos haluaa oppia esimerkiksi italiaa jonkun kielen kautta niin opiskelukieleksi kannattaa valita mieluummin romania eikä ranska.

-ranskan kautta on helpompi oppia, espanjaa, italiaa ja porttugalia

Kielen oppimiseen pitää olla motivaationa se, että haluan oppia kieltä, jota opiskelen. Ei perustella kielen opiskelua sillä että se helpottaa muiden kielten opiskelua. Jos haluaa oppia esimerkiksi italiaa jonkun kielen kautta niin opiskelukieleksi kannattaa valita mieluummin romania eikä ranska.

-ranskan kautta on helpompi oppia, espanjaa, italiaa ja porttugalia

ei nyt vain opeteta Suomessa. dellä mainituissa kielissä on paljon saman tyyppisiä sanoja ja kielioppi on saman tyyppistä, mutta ei tosiaankaan sama.

Ps. tuota perustetta käytettiin juuri kotiin tulleessa kielten valinta paperissa.