Tarpeet ja läheisyydenkaipuu ajavat mut vieraan naisen syliin.. en jaksa ymmärtää mun naista
Meillä on ollu ihan hyvä suhde. Pikku kolhuja ollut ja pari pientä kriisiä, jotka normaaleja suhteessa. Kyllä me rakastetaan toisiamme, uskon. Mutta seksielmä on... no voisko sanoa kuollutta. Oikeasti mua ottaa päähän, että olen jotenkin joutunu vasten tahtoani tämmöseen tilanteeseen.
Mulla on kyllä ihan hyvä nainen, mutta se ei riitä. En ole valinnut omasta tahdostani selibaattia, tai ees sitä, että saisin säälistä kerran kuussa. Ihan kauheaa, mutta tuntuu siltä, että kohta menen vieraisiin. Mut ajetaan semmoseen ratkaisuun. Tosin "vieras" ei riitä, koska en ole koskaan ollu itse semmonen kevytkenkäinen, vaan kaipaan rakkautta ja semmosta spesiaalia fiilistä suhteeseen. Mulla on nyt semmnen olo, että alan ettimään itselle rakastajatarta eli ihan sivusuhdetta. En halua tehdä pahaa kellekään, mutta tuntuu eetei tämä nykyinen parisuhde ole ihan semmonen, mikä tekee mut onnelliseksi.
Kirjotin tämän tänne nyt ku päädyin palstalle googletettuani asioita liittyen tilanteeseeni. Ehkä olen väärässä, mutta onko mun ihan vaan tyydyttävä tähän tilanteeseen?
Kommentit (20)
eikä tämä kauhean laadukasta ole. Kaipa kaikki naiset tajuaa, ettei viriili mies halua elää ilman seksuaalista kanssakäymistä. Puhuminenhan on ihan jees, mutta tuntuu, että ei se puhumalla parane, ku ei puhuta rakentavasti tai niin, että oikeasti kuunneltas toista ja jäätäis miettimään, että mitä se kumpani oikeastaan haluaa. Oma rooli on aika selväksi tullut. Vähän niinku kimppakämpässä elettäisiin tässä.
-ap
mulla on fiilis, että tää on jonkun neuroottisen nartun kirjoittama juttu, sellaisen, joka pelkää että mies pettää ja haluaa peilata fiiliksiään johki yleiseen asenneilmastoon, jolla suhtaudutaan vieraita haikailevaan mieheen tai muuten vaan on tylsä päivä ja pitää keksiä tekemistä itselleen.
Voi olla että oon väärässä, mutta kuulostat naiselta. Todista ettet ole.
eikä tämä kauhean laadukasta ole. Kaipa kaikki naiset tajuaa, ettei viriili mies halua elää ilman seksuaalista kanssakäymistä. Puhuminenhan on ihan jees, mutta tuntuu, että ei se puhumalla parane, ku ei puhuta rakentavasti tai niin, että oikeasti kuunneltas toista ja jäätäis miettimään, että mitä se kumpani oikeastaan haluaa. Oma rooli on aika selväksi tullut. Vähän niinku kimppakämpässä elettäisiin tässä.
-ap
Onko naisellasi mitään ajatusta siitä miksi hän ei halua? Ei suinkaan hän käytä hormonaalista ehkäisyä?
mulla on fiilis, että tää on jonkun neuroottisen nartun kirjoittama juttu, sellaisen, joka pelkää että mies pettää ja haluaa peilata fiiliksiään johki yleiseen asenneilmastoon, jolla suhtaudutaan vieraita haikailevaan mieheen tai muuten vaan on tylsä päivä ja pitää keksiä tekemistä itselleen.
Voi olla että oon väärässä, mutta kuulostat naiselta. Todista ettet ole.
Voi toki olla, että tämä av vaan tekee vainoharhaiseksi.
miksi et ota eroa?
Mikä ratkaisu pettäminen on suhteen ongelmiin? Vai etkö halua luopua puolisosi kodinhoitopalveluista?
Taas yksi kohta, missä en ymmärrä miesten järjenjuoksua.
miksi rakastajatar? Miksi ei oikeaa parisuhdetta?
Ei se tilanne vaimon kanssa miksikään vuosien mittaan muutu, joten pistä vaihtoon.
Näin teillä molemmilla on mahdollisuus onneen. Sillä kyllä sinussakin jotain vikaa on, jos vaimo ei sinulle lämpene.
Anna hänellekkin mahdollisuus löytää mies, jonka kanssa tahtoo fyysisesti olla.
...voisi myös viitata siihen, että provoilee vaan. Provot usein esiintyvät "avuntarvitsijana" mutta eivät itse jaksa juurikaan osallistua keskusteluun.
Toki jos olen ap väärässä niin pystynet osoittamaan sen. Tämä av nyt vaan on sellainen, että joka toinen aloitus on tekemällä tehty provo.
mulla on fiilis, että tää on jonkun neuroottisen nartun kirjoittama juttu, sellaisen, joka pelkää että mies pettää ja haluaa peilata fiiliksiään johki yleiseen asenneilmastoon, jolla suhtaudutaan vieraita haikailevaan mieheen tai muuten vaan on tylsä päivä ja pitää keksiä tekemistä itselleen.
Voi olla että oon väärässä, mutta kuulostat naiselta. Todista ettet ole.
Ei lainkaan miehiseltä kuulostava ulosanti. Eli alahan vaan antamaan siitä, äläkä kysele pihtaamisesi vaikutuksia täällä.
AV mammat on tunnetusti aika - no - pihtaavia.
Ja sitten on se toinen puoli joka sanoo niille sivusuhteen naisille että sinä miehenä jauhat paskaa tuosta puutteestasi, kyllä sinulla varmasti on pari kertaa viikossa hellyyttä ja seksiä kotona!!
Eli myötätuntoa et täältä saa. Minä ymmärrän sinua ja hyvksyisin niin omalla kuin miehenkin kohdalla sivusuhteen jos seksi loppuisi suhteestamme, miksi vain toinen saa päättää yksipuolisesti seksi määrästä? Sillä meidän mielestämme ei ole parisuhdetta ilman seksiä (yhdessä 17v)
Mies sanoi kerran et jos tää suhde ei parane niin jompikumpi lähtee jossakinvaiheessa. Mies on seksuaalisesti viriili ja mä en. En saa läheisyyttä ku heti pitäis alkaa hommiin. meillä 4 ihanaa lasta ja ne on tietty etusijalla.ero ei ole mikään ratkaisu ja olemme hyvin toimeentulevia. Tällähetkellä on tilanne se että mulla salasuhde naisen kanssa
, saan läheisyyttä. Itse olen nainen.
Lahnaprovo on sellainen, että aloittaja kirjoittaa ensin tilityksen mutta hänessä ei riitä pontta pitämään keskustelua yllä, vaikka hänelle vastattaisiin. Jos oikein pinnistää niin saattaa yhden lyhyen vastauksen onnistua rustaamaan. Ei mitään hyviin pointteihin tai kysymyksiin tarttumista, ei keskustelua. Tähän saattaa vaikuttaa se, että lahnaprovon henkinen maailma on niin köyhä, ettei hän jaksa keksiä enempää tarinaa.
Lahnaprovon äärimmäinen ilmentymä on henkilö, joka käy kopioimassa aloituksenkin joltakin toiselta palstalta, jottei tarvitse itse vaivautua kirjoittamaan tai keksimään mitään.
eikä tämä kauhean laadukasta ole. Kaipa kaikki naiset tajuaa, ettei viriili mies halua elää ilman seksuaalista kanssakäymistä. Puhuminenhan on ihan jees, mutta tuntuu, että ei se puhumalla parane, ku ei puhuta rakentavasti tai niin, että oikeasti kuunneltas toista ja jäätäis miettimään, että mitä se kumpani oikeastaan haluaa. Oma rooli on aika selväksi tullut. Vähän niinku kimppakämpässä elettäisiin tässä.
-ap
Ei voi olla tunnnistamatta tyyliä :)
t ex-panosi
mulla on siis oikeasti muutakin tekemistä kun tämä palsta, jossa en itseasiassa ees hengaile, kunhan vain puran angstia ja tuntoja.
En ole pettäny, enkä jättämässä ketään. Kirjotin siksi tänne, ku ajattelin että täällä voi olla mulle jotain annettavaa. Jos menen jollekin toiselle foorumille, niin sieltä tulee ihan erilaisia kommentteja. Tosin taisin olla väärässä. No nyt tuntuu että ehkä tästä pitää puhua, eli nostaa kissa pöydälle. Se tuntuu kuitenki vaikealta, alkaa jutella tämmösestä asiasta. Ois tosi kiva jos ei tarvis puhua kauheasti, ku me tiedetään tämä ongelma. Se vaan vaietaan kuoliaaksi jotenki. Vaikka se todellaki taitaa olla ainoa ongelma mikä aiheuttaa tämän fiiliksen ja vihan tunnettakin jopa. Miks multa on riistetty mun miehuus? Siltä se tuntuu jotenki, että musta halutaan tuhota jotain olennaista.
Ei ois uskonu muutama vuos sitte että tässä ollaan. En tosiaan ehkä edes ehi vastauksia lukemaan, kunhan vaan tässä puran itteäni. Mutta googlella löysin tämän aloitukseni pari kertaa ja tulin uteliaisuuttani kattomaan. Kaipa se ihan yleistä on tämmönen, varsinki naisilla. Ei vain jotenki jaksa uskoa, että se nainen joka oli joskus kiinni mussa ku takiainen, on nyt niin etäinen ja kylmäki.Ehkä olen itekki muuttunu jotenki... ehkä en vaan riitä enää.
eli mitä olet tehnyt, jotta naisesi ei sinua halua? Ei kyse ole naisen pihtaamisesta tms. vaan ainoastaan sinusta ja siitä muutoksesta, jonka vuoksi naisesi ei sinua enää kunnioita.
Et saa tarpeeksi pillua niin sinusta jo tuntuu että asut kämppiksen kanssa? Ja toisaalta jos parisuhde tuntuu noin kuolleelta niin miksi rakastaja, miksei eroa ja uutta parisuhdetta?
En voi vaan ymmärrä tuota seksin tärkeyttä toisille. Me kyllä miehen kanssa harrastetaan seksiä muutama kerta viikossa ja molemmat saa tyydytyksen, mutta en silti lähtisi pettämään jos miehen halut vähenisivät, koska mies on minulle rakkainta maailmassa lasten lisäksi. On sitä hellyyttä ja läheisyyttä muutakin kuin seksi, itse kunnioittaisin mieheni haluttomuutta (jota on ollutkin muutaman kuukauden ajan esim. kun isänsä kuoli, eli en ihan lämpimikseni puhu).
Onko ap:n suhde aiemmin ollut pelkkää seksiä ja nyt vasta huomaa kuinka vähän kumppaniaan tunteekaan? Vai onko se pillu vaan tärkeämpää kuin mikään muu?
Meillä samaa pulmaa, tosin minä olen se, joka haluaa harvemmin. Mies on passiivinen ja usein pahalla päällä, olen kyllästynyt tekemään alotteita. Uskon, että haluaisin useammin, jos ei olisi niin hiton tylsää ja ankeaa miehen kanssa.
Millainen kumppani itse olet? Onko vaimosi tyytymätön sinuun?
Mutta todellakin asiasta pitää puhua. Ainakin jos yhtään toisesta välittää ja ei halua ihan laiskuuttaan luovuttaa. Sitten kyllä ei ole alun perinkään kauhean syvästi kiinnostanut, jos asiaa käsittelemättä vaan pistää pelin poikki kun puhuminen tuntuu niin kauheen hankalalta.
Mutta todellakin asiasta pitää puhua. Ainakin jos yhtään toisesta välittää ja ei halua ihan laiskuuttaan luovuttaa. Sitten kyllä ei ole alun perinkään kauhean syvästi kiinnostanut, jos asiaa käsittelemättä vaan pistää pelin poikki kun puhuminen tuntuu niin kauheen hankalalta.
http://www.vauva.fi/keskustelut/alue/2/viestiketju/1771023/nainen_kerro…
Oletteko puhuneet asiasta kunnolla ja asiallisesti?