Lue keskustelun säännöt.
Mies ei halua vauvaa nyt vaan joskus..
26.08.2006 |
Onko muilla samoja kokemuksia? Ollaan seurusteltu 10 v., naimisissa ollaan ja muutenkin kaikki ok. Mutta mies ei halua vielä lasta, mutta kuulemma joskus kyllä. Ikää meillä on 29 v. Miten pitkään sitä kannattaa odottaa? Olen ollut itse valmis vauvaan jo useamman vuode ja jokainen odotettu vuosi hajottaa minua henkisesti. Miehillä ei taida tulla koskaan sellaista lapsen kaipuuta :/.
Kommentit (38)
Mies tulee valmiiksi vasta kun vauva syntyy ja on sylissä. Sitä ennen kaikki on pelottavaa eikä mies ole koskaan valmis jos tuollainen jahkailu on jatkunut jo pitkään... tuo miehen pitkittämishomma on vain huijausta jolla saa sinut pysymään hänen kanssaan niin pitkään kuin mahdollista. Syytä sitten vain itseäsi, jos huomaat joku päivä olevasi 40 v lapseton. Nyt sinun täytyy tehdä päätöksiä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olette jankanneet jo niin kauan paikallaan lapsiasian suhteen, että jotain on nyt päätettävä lopullisesti. Ja sinulla alkaa ikä painamaan. Miehesi voi tietty kuksia vielä 50 vuotiaana jotain parikymppistä huitukkaa ja saada vielä lapsia vanhuuden iloksi. sinulla tätä mahdollisuutta ei ole.
Miten voi pakottaa toisen tekemään itsensä raskaaksi? Hormonaalista ehkäisyä meillä ei ole eli vahinko on periaatteessa mahdollinen.
Kuitenkaan en pidä kovin hyvänä parisuhteena sellaista, jossa toinen suunnittelee tahallaan vahingon toisen selän takana. Kaikki suuret päätökset pitäisi tehdä yhdessä.
Kovin kauaa en kuitenkaan enää halua odottaa. Tiedän, että mies olisi hyvä isä ja varmasti olisi iloinen lapsesta, mutta miten saisi sen tekemään mut raskaaksi? Hyviä vinkkejä otetaan vastaan ;).
ap
onko lapsi ajatuksena mahdollinen 9 kuukauden kuluttua? Sopeutumiseen on riittävästi aikaa. Ja voihan olla että kunhan hän päättää haluta isäksi, siihen menee viisi tai kymmenen vuotta ja omaisuus..
oltiin molemmat 24 ja olin jo pari vuotta puhunut vähemmän vakavasti vauvasta,
oli oma talokin jo hankittuna,
yhdessä oltiin oltu 16v lähtien...
mies vaan sanoi että sitten joskus se lapsi...
kerran sitten sanoin miehelleni että nyt lopetan pillerien syönnin,
jos et halua lasta, käytä ehkäisyä!!!
kertaakaan ei käyttänyt ja eka lapsi sai alkunsa ekasta kierrosta!!!
nyt lapsia 2 ja onnellisesti ollaan nyt oltu 15v yhdessä!
näin jälkikäteen ajateltuna mies ei olis ollu koskaan niin valmis että olis itse sanonut että nyt mä haluun sen lapsen...
ja on tästä itse samaa mieltä!!!
tsemppiä ap: lle!!!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
loppuvuodesta. Hei haloo, eihän sitä tiedä meneekö sen lapsen alulle saantiin päivä, kuukausi, vuosi tai 10 vuotta. Sitäpaitsi onpa paljon väliä milloin on syntynyt.
Keksikää mulle pliis joku hyvä lause tai jotain, jolla perustelen miksi alettaisiin yrittää NYT.
ja kiitos kommenteista.
ap
Olisi pitänyt vaatia pillereiden lopetuksen jälkeen kortsua.. Nyt mies voi aivan täysin säädellä meidän ehkäisyä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Lapsen tekemistä ei voi katua, mutta sitä voi, jos ei koskaan tee.
(näin, vaikka omalle elämälle tai parisuhteelle kävisi kuinka, lapsi on mieletön juttu)
ja samaa mieltä kuin muut, se EI odottamalla parane, ei.
Oon niin rikki tän asian takia :((
ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
joten ehkä joudutte menemään kalliisiin hoitoihin, jos ette ala heti yrittämään.
Vierailija:
Lapsen tekemistä ei voi katua, mutta sitä voi, jos ei koskaan tee.
Tuo on muuten täyttä bullsh***ä. Lukemattomat miehet katuvat isäksi tuloaan, haikailevat lapsettoman elämän perään ja näin ollen myös jättävät lasten ja kodin täysin väsyneen vaimon harteille, itse viihtyen kapakoissa ja " ylitöissä" . Katsokaa vaikka erotilastoja, lapsen syntymä on se kaikista pahin uhka avioliitolle. Onhan toki olemassa söpöjä tarinoita, kuinka ensin haluttomasta miehestä kasvoi loistava perheenisä, mutta mahdollisuus siihen on niin häviävän pieni että ei kannata luottaa näin käyvän.
Muista ap, että jos saat miehesi puoliväkisin pakotettua perheenperustamiseen, tiukan paikan tullen saat aina kuulla " sinähän tätä halusit!" ja mies häipyy omille teilleen,jättäen sinut lapsen parkua kuuntelemaan.
Nyt joku luulee että olen katkera yh-äiti. Ehei, oma mies on mahtava isä (onneksi) mutta kaveripiirissä olen liikaa nähnyt näitä surullisia tarinoita.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mutta en usko, että mieheni minua jättäisi. Puhuu lähes päivittäin lapsista tyyliin sitten, kun meillä on niitä ym. Siis lähinnä se käytännön yritys puuttuu ja sitä ei halua vielä aloittaa vaan " joskus" .
ap
Siis jos oletetaan, että ihminen elää onnellisessa parisuhteessa ja väittää rakastavansa miestään, miten voi olla tuota mieltä?!? Oma, itsekäs vauvakuume menee kaiken muun edelle, myös sen että lapsella olisi ehjä perhe ja isä, joka on hänen syntymäänsä halunnut?
Mitä olisitte mieltä, jos miehenne laukoisi että ihan sama miten meidän suhteen käyn kunhan nyt pamahdat paksuksi ja synnytät lapsen...
Tulipahan purkauduttua.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Totta kai rakastan miestäni ja totta kai pysyisin hänen kanssaan, vaikka emme lapsia saisikaan. Kuitenkin voin kuvitella eläväni yksin sellaisessa tilanteessa, että mies jättäisi. Siis tarkoitan edellä kuvattua tilannetta jossa mies ei haluaisikaan elää perheensä kanssa. Lähinnä tarkoitan sitä, että en halua unohtaa lasten tekemistä vain siksi, että on pieni mahdollisuus, että jään yh:ksi lasten kanssa (eikö se mahdollisuus ole kaikilla kuitenkin, puoliso voi kuollakin..).
Parisuhde on toki tällä hetkellä se ykkönen ja siksi en haluakaan pakottaa toista mihinkään vastoin tahtoaan. ja siksi olen odottanut sen 5 vuotta, että mies olisi valmis.
ap
Ja kyllä naisetkin voi katua lastentekoa...
Monelle miehelle kehittyy tunneside lapseen vasta vauvavuosien jälkeen.
Ketään ei kannata isäksi pakottaa, ja lapsen etu on kasvaa perheessä jossa on kaksi vanhempaa (tämä siis tarkoittaa kahta OSALLISTUVAA).
Sinun varmaan kannattaisi yrittää perustella miehelle rationaalisesti, miksi nyt olisi hyvä aika ei siis itkien yms vaan järkisyillä esim. vanhemmiten raskaaksi tulo on vaikeampaa, raskauskomplikaatioita on enemmän,ja erityisesti taloudellisilla näkökohdilla).
Juu en minäkään ole yh, vaan riittävästi nähnyt näitä isyyteen huonosti sopeutuvia miehiä.
Ne isät jotka ei sitten ole lapsen kanssa tekemisissä, niin mikä juttu se heille on, pienillä elatusmaksuilla saa vieraskorean lapsen kylään kerran kuukaudessa, noin kärjistäen, ja samalla saa elää sinkkuelämää - eikö se juuri ole heille rusinat kaikista pullista?
Ja kumminkin tulee sitten kutsu oman lapsen rippijuhliin ja häihin ja sitten kun on vanha niin voi tulla isoisäksi, VAIKKA ei ole kasvatukseen juuri osallistunut.. :-). Elämänsisältöä!
Eli kyllä mieskin voi saada lapsesta vaikka mitä, vaikka se rikkoisikin parisuhteen eikä mies kestäisi arkea.
Ja naisen pitää aina VARAUTUA siihen ajatukseen, että mitä jos olen yh, jaksaisinko lapsen kanssa. Mies voi kuolla tai jättää ja silloin äidin pitää jaksaa. Ei siitä mitään vaaraa ole että joskus miettii niitä elämän nurjiakin puolia, ottaa hetkeksi vaalenapunaiset silmälasit pois.
Vierailija:
Vierailija:
Me (minä kohta 24-v. ja mies kohta 29-v.) ollaan oltu yhdessä 5 vuotta (josta kihloissa 4 vuotta) ja mies on alusta asti ollut sitä mieltä, ettei lapsia tule koskaan. Sen 5 vuotta olen nyt odottanut, että se muuttaa mielensä, mutta olen pikkuhiljaa alkanut tajuta, ettei niin käykään.Mikä älynjättiläinen oletkaan!
Niin, onhan se ihan mahdotonta, että 24-vuotiaana ei-koskaan-isäksi-haluava voisi iän myötä tulla aivan toisiin aatoksiin...
Kiitos kuitenkin parille kannustaneelle!
- 26
Me (minä kohta 24-v. ja mies kohta 29-v.) ollaan oltu yhdessä 5 vuotta (josta kihloissa 4 vuotta) ja mies on alusta asti ollut sitä mieltä, ettei lapsia tule koskaan. Sen 5 vuotta olen nyt odottanut, että se muuttaa mielensä, mutta olen pikkuhiljaa alkanut tajuta, ettei niin käykään. Viikko sitten nostin kissan pöydälle ja esitin vaatimuksen, että joko valitsee mut lapsien kanssa (ja että yrittämään voisi alkaa joskus 5 vuoden päästä) tai ei ollenkaan. Sanoin, etten voi odottaa vielä vaikka 10 vuotta ja sitten lähes 35-vuotiaana saada vastauksen: " Sanoinhan mä sillon 15 vuotta sitten ku alettiin seurustella, etten mä halua koskaan isäksi."
Mies mietti pari päivää ja ilmoitti, että valitsee lapsettomuuden senkin uhalla, että menettää mut. Nyt on kai sitten edessä muutto yhteisestä kodista. Vaikka molemmat rakastaa toisiaan tosissaa eikä muutenkaan suhteessa ole sen kummempia ongelmia. Mut kai se on sitten parempi erota ennen kuin niitä suuria ongelmia tulee ja saa lopun ikäänsä vihata toista sen vuoksi, ettei saanutkaan haluamaansa. Näin voidaan toivottavasti palata surun jälkeen suhdetta edeltäneeseen tilaan, jossa olimme toistemme parhaat ystävät...
Tiedät kuitenkin itsekin, ettei voi jäädä lapsettomaksi miehen takia. Todennäköisesti joskus miehesi haluaa lapsia, ja jos sinä olet liian vanha, niin hän tekee ne jonkun nuoremman kanssa. Julmaa, mutta näin se on. Kyllä siitosorinkin vaistot joskus miehellä heräävät, mutta voivat herätä vaikka vasta 50-vuotiaana. Miehillä kun on aikaa....
2 Mäkin olin päättänyt, että haluan lapsen ennen kuin täytän 30 vuotta, mutta toisin kävi :(. Se oli yksi mun suurista haaveista, mutta ei näköjään miehen. Siksi halusin naimisiinkin viime vuonna, että vauva voisi syntyä avioliittoon (miehen " sääntö" , että pitää olla naimisissa) ja nyt ostettiin asunto, kun vauvaa ei voi tehdä vuokra-asuntoon (samoin miehen " sääntö" ).