Lue keskustelun säännöt.
Subjektiivisen päivähoidon vastustajille
22.08.2012 |
Olettehan varmasti ymmärtäneet, että jos subjektiivinen päivähoito poistetaan, poistuu samalla myös kotihoidontuki. Jos kunnilla ei ole pakkoa tarjota päivähoitopaikkaa, ei kunnilla ole myös mitään syytä kannustaa äitejä hoitamaan lapsiaan kotona.
Laki kotihoidontuesta on säädetty vuonna 1985 ja samana vuonna säädettiin laki subjektiivisesta päivähoidosta.
Kommentit (41)
subjektiivista päivähoito-oikeutta ei ollut. Olin n. 5-vuotias, kun töissäkäyvä äitini vei minua ja pikkuveljeä hoitoon. Hoitopaikan ovella sanottiin, että meillä ei ole oikeutta hoitoon, koska joku oli katsonut, että perheemme tulot ovat liian suuret. Äiti sitten ihmetteli, miten hän yhtäkkiä voi viedä meidät jonnekin muualle - töihin kun pitäisi kuitenkin mennä. Saimme armosta mennä viikoksi toiseen päiväkotiin (vieraiden ihmisten hoidettavaksi, vieraiden lasten luokse). Sen jälkeen meillä piti olla hoitopaikka omasta takaa.
Sairaseläkkeellä ollut mummumme hoiti meitä jonkin aikaa, sitten minä pääsin puolipäiväiseksi päiväkotiin - taas uusien lasten luokse. Pikkuveli jäi mummun hoidettavaksi. Mummu oli ihana, mutta ei oikein jaksanut kyllä vilkasta pikkupoikaa. Päivät mummulla olivat tosi tylsiä (minä olin siellä aamupäivät, veli koko päivän). Kiitin onneani, kun pääsin kouluun.
Tätäkö te haluatte? Minuun tuo paikasta toiseen heittely jätti kyllä jälkensä - olin rakastanut ensimmäistä päiväkotiani, siellä oli ihanaa. Näiden omien kokemusteni perusteella kannatan kynsin ja hampain subjektiivista päivähoito-oikeutta - vaikka se aiheuttaa sitä, että jotkut käyttävät väärin oikeuttaan. Heitä on kuitenkin aika pieni prosentti.
Vaan se on valtava. Pelkästään Vantaalla virikelapsia on 12 päiväkodillista. Ja se on ihan helvetillisen paljon.
Kun edes nuo saadaan pois, se helpottaa jo jonkin verran tilannetta. Ja nuo on helppo karsia, koska vauvavapaalaiset tiedetään, kiitos KELAn. Pätkätyöläisten lasten hoitoon pitää miettiä toiset konstit.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kotihoidontuki ja päivähoito eivät liity toisiinsa.
niin miten sitä kerkiää enää lojua aaveella jos joutuu omat lapset itse hoitamaan.
Apuaaaaaaa....
Luehan 2 uudestaan ja uudestaan ja uudestaan ja pyydä sitten vaikka joltain apua, jos et vielä tajunnut...
että miten hyvin se reilu 300e "kannustaa" olemaan kotona...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
joten minä voin vastustaa subjektiivista hoitoa niin kauan kuin se maksetaan minun veroeuroilla. En halua maksaa ylimääräisiä veroja siitä, että mammat saa makoilla vauvan kanssa kotona kun esikoisia hoidatetaan päiväkodeissa.
Päivähoito maksaa kunnalle n. 1000-2000 euroa kuukaudessa ja se kaikki menee minun veroistani.
Kannattaa myös huomioida, että mikäli subjektiivinen päivähoito-oikeus poistuu, myös keskituloiset joutunevat etsimään ja maksamaan hoitajat lapsilleen aivan itse. Kuten vielä 80-luvulla...Ehkä jotkut onnekkaat sossun varassa olijat saavat kunnallisia paikkoja siinä vaiheessa, kun palvelut ajetaan alas.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Luehan 2 uudestaan ja uudestaan ja uudestaan ja pyydä sitten vaikka joltain apua, jos et vielä tajunnut...
Myönnän, että apua en pyytänyt keltään. Kertoisitko tarkemmin perusteluita? En todellakaan tajua, miksi kh-tuki lakkautettaisiin. Jo nyt on voimassa Kelan säännöt, että tukea eu saa, jos lapsi on kunnallidessa hoidossa. Miksi tämä muuttuisi?
kelan asioista ei kunnat päätä.
Jajoo, voihan se olla että poistuu, mutta voi poistua muutenkin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
kukaan kannattaa päivähoidon alasajoa, vaan tarveharkintaisuutta, ainakin siten, että työssäkäyvien ym. lapset ovat etusijalla.
kukaan kannattaa päivähoidon alasajoa, vaan tarveharkintaisuutta, ainakin siten, että työssäkäyvien ym. lapset ovat etusijalla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
kukaan kannattaa päivähoidon alasajoa, vaan tarveharkintaisuutta, ainakin siten, että työssäkäyvien ym. lapset ovat etusijalla.
Ja kohta alkaa tuttu virsi, että virikekakarat ylläpitävät Suomen päivähoitojärjestelmää, ja vielä paremmin: koko Suomen kansantalous kärsii pahasti, jos virikekakarat heivataan takaisin koteihinsa.
Just.
jos subjektiivinen päivähoito-oikeus lopetettaisiin, niin päivähoitopaikat vähenisivät rajusti. Paikkoja ei siis "vapautuisi" niille, jotka niitä oikeasti tarvitsevat. Kunnat vetävät tietenkin aina niin tiukilla resursseilla kuin mahdollista.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
kelan asioista ei kunnat päätä.
Jajoo, voihan se olla että poistuu, mutta voi poistua muutenkin.
Sekoittaakohan aloittaja nyt kuntalisän ja kotihoidontuen keskenään? Moni kuntahan on fiksusti rajoittanut kuntalisän maksamista eli jos lapsi on päivähoidossa ja toista hoidetaan kotona, niin lisää ei makseta. Mikä on ihan oikein.
jos subjektiivinen päivähoito-oikeus lopetettaisiin, niin päivähoitopaikat vähenisivät rajusti. Paikkoja ei siis "vapautuisi" niille, jotka niitä oikeasti tarvitsevat. Kunnat vetävät tietenkin aina niin tiukilla resursseilla kuin mahdollista.
Talous on muutenkin kuralla ja kaikkien tulee osallistua talkoisiin. Ei ole mitään järkeä ylläpitää systeemiä, jonka purkamisesta ei edes olisi hyötyä päivähoitojonojen lyhentymisen suhteen.
subjektiivista päivähoito-oikeutta ei ollut. Olin n. 5-vuotias, kun töissäkäyvä äitini vei minua ja pikkuveljeä hoitoon. Hoitopaikan ovella sanottiin, että meillä ei ole oikeutta hoitoon, koska joku oli katsonut, että perheemme tulot ovat liian suuret. Äiti sitten ihmetteli, miten hän yhtäkkiä voi viedä meidät jonnekin muualle - töihin kun pitäisi kuitenkin mennä. Saimme armosta mennä viikoksi toiseen päiväkotiin (vieraiden ihmisten hoidettavaksi, vieraiden lasten luokse). Sen jälkeen meillä piti olla hoitopaikka omasta takaa.
Sairaseläkkeellä ollut mummumme hoiti meitä jonkin aikaa, sitten minä pääsin puolipäiväiseksi päiväkotiin - taas uusien lasten luokse. Pikkuveli jäi mummun hoidettavaksi. Mummu oli ihana, mutta ei oikein jaksanut kyllä vilkasta pikkupoikaa. Päivät mummulla olivat tosi tylsiä (minä olin siellä aamupäivät, veli koko päivän). Kiitin onneani, kun pääsin kouluun.
Tätäkö te haluatte? Minuun tuo paikasta toiseen heittely jätti kyllä jälkensä - olin rakastanut ensimmäistä päiväkotiani, siellä oli ihanaa. Näiden omien kokemusteni perusteella kannatan kynsin ja hampain subjektiivista päivähoito-oikeutta - vaikka se aiheuttaa sitä, että jotkut käyttävät väärin oikeuttaan. Heitä on kuitenkin aika pieni prosentti.
"epätyypillisissä" työsuhteissa työskentelevien, työllistymishaluisten työttömien, äitiyslomalla opiskelevien/ yrittävien jne. tilanne vaikeutuisi oleellisesti. Ja kalliiksi tulee selvitellä näitä muuttuvia ja erilaisia tilanteita.
Akateemisena pätkätyöläisenä/ pätkätyöttömänä on ollut todellinen onni, että lasten tuttu hoitopaikka on pysynyt.
jos subjektiivinen päivähoito-oikeus lopetettaisiin, niin päivähoitopaikat vähenisivät rajusti. Paikkoja ei siis "vapautuisi" niille, jotka niitä oikeasti tarvitsevat. Kunnat vetävät tietenkin aina niin tiukilla resursseilla kuin mahdollista.
subjektiivista päivähoito-oikeutta ei ollut. Olin n. 5-vuotias, kun töissäkäyvä äitini vei minua ja pikkuveljeä hoitoon. Hoitopaikan ovella sanottiin, että meillä ei ole oikeutta hoitoon, koska joku oli katsonut, että perheemme tulot ovat liian suuret. Äiti sitten ihmetteli, miten hän yhtäkkiä voi viedä meidät jonnekin muualle - töihin kun pitäisi kuitenkin mennä. Saimme armosta mennä viikoksi toiseen päiväkotiin (vieraiden ihmisten hoidettavaksi, vieraiden lasten luokse). Sen jälkeen meillä piti olla hoitopaikka omasta takaa.
Sairaseläkkeellä ollut mummumme hoiti meitä jonkin aikaa, sitten minä pääsin puolipäiväiseksi päiväkotiin - taas uusien lasten luokse. Pikkuveli jäi mummun hoidettavaksi. Mummu oli ihana, mutta ei oikein jaksanut kyllä vilkasta pikkupoikaa. Päivät mummulla olivat tosi tylsiä (minä olin siellä aamupäivät, veli koko päivän). Kiitin onneani, kun pääsin kouluun.
Tätäkö te haluatte? Minuun tuo paikasta toiseen heittely jätti kyllä jälkensä - olin rakastanut ensimmäistä päiväkotiani, siellä oli ihanaa. Näiden omien kokemusteni perusteella kannatan kynsin ja hampain subjektiivista päivähoito-oikeutta - vaikka se aiheuttaa sitä, että jotkut käyttävät väärin oikeuttaan. Heitä on kuitenkin aika pieni prosentti.
Sen sijaan halutaan, että työssäkäyvillä ja opiskelijoilla on etuoikeus päivähoitopaikkoihin.
Älä jaksa aina vääntää noita iänikuisia perusteluita. Kukaan ei halua sitä, ymmärrä nyt.
jos oikeus pysyvään hoitopaikkaan viedään.
Sekö on lasten etu? Miten olet valmis ottamaan vastaan vaikka sijaisuuden päivän, parin varoitusajalla, jos ei ole hoitopaikkaa? Vietkö lapsesi riemusta kiljuen vaikka outoon paikkaan 15 km päähän, yhden toiseen ja toisen toiseen paikkaan.
Tätä olisi todellisuus meidän kunnassamme, jos ei oikeutta pysyviin paikkoihin olisi.
t. tällä hetkellä työtön, mutta erittäin työhaluinen äiti
Pahoin pelkään, että pätkätyöläisten ja muiden "epätyypillisissä" työsuhteissa työskentelevien, työllistymishaluisten työttömien, äitiyslomalla opiskelevien/ yrittävien jne. tilanne vaikeutuisi oleellisesti. Ja kalliiksi tulee selvitellä näitä muuttuvia ja erilaisia tilanteita.
Akateemisena pätkätyöläisenä/ pätkätyöttömänä on ollut todellinen onni, että lasten tuttu hoitopaikka on pysynyt.
jos subjektiivinen päivähoito-oikeus lopetettaisiin, niin päivähoitopaikat vähenisivät rajusti. Paikkoja ei siis "vapautuisi" niille, jotka niitä oikeasti tarvitsevat. Kunnat vetävät tietenkin aina niin tiukilla resursseilla kuin mahdollista.
Vaan se on valtava. Pelkästään Vantaalla virikelapsia on 12 päiväkodillista. Ja se on ihan helvetillisen paljon.