Lue keskustelun säännöt.
Kaikilla mun ystävillä on ns. virikelapsi
21.08.2012 |
Siis joilla on kaksi lasta. No, yhdellä ei ole, mut 6 tapausta tulee heti mieleen. Ovat tosi kunnianhimoisia ihmisiä, akateemisia, hyviä työssään, haluavat lapsensa parasta. Osa on jo palannut töihin, ja kaikkien lapset tuntuvat olevan tosi reippaita, iloisia ja keskimääräistä fiksumpia. Voiko päivähoito siis olla pahasta...?
Mietin vaan tätä, kun itse saan pian vauvan ja olen miettinyt, otanko 4-vuotiaani pois tarhasta, jossa viihtyy. Muutama tuttu lähistöllä on mammiksella, mutta heillä on vanhemmat lapset kaikilla pk:ssa. Puistoissa on vain 2-vuotiaita ja sitä nuorempia. Vaikea päättää, mitä tekis.
Kommentit (61)
Lisäksi päiväkotilapset sairastavat niin paljon, että miettisin kaksi kertaa haluanko esikoisen juuri vauvan ensimmäisen vuoden ajan tuovan sieltä kaikki mahdolliset pöpöt. Kerkeää myöhemminkin.
Minä olin tosi tyytyväinen, että esikoinen toi päiväkodista pöpöjä ja kuopus sai hankittua vähän vastustuskykyä ennnen kuin aloitti päivähoidossa. Imetyksen ansiosta hän kuitenkin sairasti ne taudit varsin lievinä.
Esikoinen ei ollut ollut päivääkään kipeänä, kun aloitti päivähoidossa ja sen jälkeen sitä sairastettiinkin ihan koko ajan. Kuopuksen ensimmäinen päiväkotivuosi oli tältäkin kannalta katsottuna paljon helpompi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minun mielestäni monilla äideillä on äitinä huolestuttavan huono itsetunto.
Päin vastoin. Meillä on niin hyvä itsetunto, että pystyme miettimään mikä on lapsellemme oikeasti parasta. Meidän ei tarvitse hakea hyväksyntää ja kerätä Hyvä Äiti pisteitä ottamalla lapsi kotihoitoon vain siksi, että jonkun mielestä se on jonkinlainen hyvän äitiyden mittari.
Kaikki lasten ongelmat eivät aina näy päällepäin, eivätkä ainakaan niin kuin tavallinen ihminen luulisi niiden näkyvän.
Jos esim. lapsi ei saa tarpeeksi huomiota vanhemmiltaan, ei hän aina valitse huonosti käyttäymisen tietä vaan hän voi valita sen tien että käyttäytyy oikein erityisen hyvin ja rauhallisesti. Lapsen elimistö on kuitenkin jatkuvassa stressitilassa koska hän joutuu koko ajan tsemppaamaan. Pitkä aikaisen stressin vaikutuksista lapsen kehitykseen voi lukea monesta paikasta, en laita nyt tähän siitä asiasta.
En tarkoita sitä, että noilla tutuillasi olisi vuoren varmasti asiat oikeasti vinksallaan... mutta tarkoitan sitä että ulkopuolisen on todella vaikea nähdä tilanteen oikea laita. Lapset ovat usein vieraskoreita.
Monet ongelmat tulevat esiin sitten vasta nuoruuden ja aikuisuuden kynnyksellä, esim. narsistisena häiriönä tms. joka ei lapsuudessa juuri kuitenkaan näy.
Ei päivähoito varmastikaan ehdottoman pahasta ole, mutta lapsi on aina yksilö. Älä katso liikaa muihin perheisiin, vaan arvioi tilannetta aina oman lapsesi kannalta.
Kuten sanoin, todellakaan kaikki ongelmat eivät näy päällepäin.
Yleensä vain lapsiin kohdistuva väkivalta tai muu ilkeily näkyy lapsen käytöksessä jo nuorena. Mutta tunne-elämän häiriöt ja jatkuva stressitila ovat paljon monimutkaisempia asioita.
että todella usein aikuisetkin ihmiset tekevät päätöksensä sen perusteella, mitä kaverit tekevät. Ja sitten sille päätökselle vaan haetaan ne argumentit, joka saa päätöksen tuntumaan kaikkein parhaimmalta. Tästä ei juuri koskaan puhuta, mutta näinhän se menee.
vääntää rautalangasta, miten akateemisuus liittyy siihen, että isompi lapsi pistetään päivähoitoon. Sillä ihan sattumalta myös omat kaverini ovat pääsääntöisesti akateemisia, eikä kenenkään isompi lapsi ole päiväkodissa vaikka ovat pienemmän kanssa kotona. Ei koulutustaustalla ja uralla ole yhtään mitään tekemistä näiden asioiden kanssa, joten jotain muuta tällä ihmisten taustan korostamisella haettiin, ja mua kovasti kiinnostaa, että mitä.
Osalla aloista joutuu opiskelemaan jatkuvasti lisää. Ainakin omalla alallani (tekninen) monet ovat tehneet äitiysloman aikana lisensiaatin tai tohtorin opintoja. Siinä auttaa, jos on vain yksi pieni kotona osa päivää.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mun mielestä on ihan käsittämätöntä kuinka ihmiset, siis monessa muussakin asiassa kuin lapsen kasvatuksessa, menevät vaan sokeasti virran mukana.
Lapsi on aina omalaatuinen yksilönsä, jota ei saisi liikaa verrata muihin.
Se on myös käsittämätöntä kuinka näissä keskusteluissa aina otetaan toi sana "kunnianhimoisuus" käyttöön. Jotenkin luodaan se mielleyhtymä, että kotona oleva äiti ei voi olla mitenkään luonteeltaan kunnianhimoinen.
Minä olen ollut 2,5 vuotta lasten kanssa kotona ja olen todella kunnianhimoinen ihminen. Olen kunnianhimoinen ihminen äitinä ja aion kasvattaa lapseni niin hyvin kuin mahdollista. Sitten kun lapseni ovat hieman vielä kasvaneet niin sitten siirrän kunnianhimoni muihin asioihin eli sinne työelämään.
Se, että ajattelee vain työuraansa eikä lapsiansa, ei ole kunnianhimoa vaan itsekkyyttä.
Sanoisin, että tänä päivänä äidit ovat itsekkäitä.
(haluttomuus imettää, lapset sysätään muille hoidettavaksi ym ym.)
kruunuaan kiillottava äiti tähän mitä tahansa, minä aion pitää 2 vuotiaani päiväkodissa. Ollut vuoden ikäisestä lähtien vuorohoidossa ja nyt hain paikkaa läheiseen päiväkotiin mikä on kokopäiväinen. Toinen meillä syntyy 3 kuukauden päästä.
Olen kuukauden lapsen kanssa kotona, kun jään työelämästä pois. Lapsi on viihtynyt päiväkodissa hyvin, pääsee touhuskelemaan siellä ja kuluttamaan energiaansa. Lapsen päivät tulevat maksimissaan olemaan 5 tuntisia ja maksimissaan 3 päivää viikossa.
Esikoinen on erittäin vilkas ja kaipaa virikettä jatkuvasti ja myönnän, että kuopuksen syntyessä, mulla ei välttämättä ole antaa sitä aikaa siihen leikkimiseen sun muuhun koko aikaa. Esikoinen saa varmasti huomiota ja rakkautta, sen takaan. Hän on kuitenkin sellainen rakkauspakkaus minulle ja miehelle. Mies on kuitenkin 8 tuntia töissä, mukaan lukien työmatkat mitkä vaihtelevat riippuen missä puolella Suomea on.
Ja kuten sanoin, jokainen äiti voi tulla sanomaan mielipiteensä siitä, että olenko laiska tai muuten vaan huono äiti tai muuta vastaavaa, kun olen kotona ja ensimmäinen on päiväkodissa. En välitä! Olen mielestäni erittäin hyvä äiti, rakastan esikoistani, meillä puuhataan kaikennäköistä, vapaa päivät ollaan ja puuhaillaan. Olen suurimmat osat vuoroistani aamuvuorossa, joten päivittäin meillä jää silti aikaa touhuskella. Ja mielestäni 5 tuntia 3:na päivänä viikossa ei ole paljoa. Meillä on paljon syliä ja rakkautta ja rakastan esikoistani yli kaiken.
Tee miten itsellesi ja teille koet tilanteen parhaaksi!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Surullista, mutta totta.
pystyme miettimään mikä on lapsellemme oikeasti parasta.
[ i ]
kruunuaan kiillottava äiti tähän mitä tahansa, minä aion pitää 2 vuotiaani päiväkodissa. Ollut vuoden ikäisestä lähtien vuorohoidossa ja nyt hain paikkaa läheiseen päiväkotiin mikä on kokopäiväinen. Toinen meillä syntyy 3 kuukauden päästä. Olen kuukauden lapsen kanssa kotona, kun jään työelämästä pois. Lapsi on viihtynyt päiväkodissa hyvin, pääsee touhuskelemaan siellä ja kuluttamaan energiaansa. Lapsen päivät tulevat maksimissaan olemaan 5 tuntisia ja maksimissaan 3 päivää viikossa. Esikoinen on erittäin vilkas ja kaipaa virikettä jatkuvasti ja myönnän, että kuopuksen syntyessä, mulla ei välttämättä ole antaa sitä aikaa siihen leikkimiseen sun muuhun koko aikaa. Esikoinen saa varmasti huomiota ja rakkautta, sen takaan. Hän on kuitenkin sellainen rakkauspakkaus minulle ja miehelle. Mies on kuitenkin 8 tuntia töissä, mukaan lukien työmatkat mitkä vaihtelevat riippuen missä puolella Suomea on. Ja kuten sanoin, jokainen äiti voi tulla sanomaan mielipiteensä siitä, että olenko laiska tai muuten vaan huono äiti tai muuta vastaavaa, kun olen kotona ja ensimmäinen on päiväkodissa. En välitä! Olen mielestäni erittäin hyvä äiti, rakastan esikoistani, meillä puuhataan kaikennäköistä, vapaa päivät ollaan ja puuhaillaan. Olen suurimmat osat vuoroistani aamuvuorossa, joten päivittäin meillä jää silti aikaa touhuskella. Ja mielestäni 5 tuntia 3:na päivänä viikossa ei ole paljoa. Meillä on paljon syliä ja rakkautta ja rakastan esikoistani yli kaiken. Tee miten itsellesi ja teille koet tilanteen parhaaksi!
[/ i]
Olisi mielenkiintoista kuulla 20 vuoden päästä, millainen lapsestasi tuli.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
meillä on 4 vuotias poika, joka meni vasta vuosi sitten perhepäivähoitoon!
on hoidossa vain silloin kun kumpikin vanhempi on työssä.
Niin vähän on lapsi hoidossa kuin mahdollista.
Ja nyt totesi neuvolalääkäri, että lapsi olisi jo koulukypsä!
Ei anneta katsoa DVD elokuvia, ei syö karkkia. Säännöllinen päivä/unirytmi.
Ei vinguta kaupassa,tykkää tehdä vanhempiensa kanssa normaaleita kotihommia niin ulkona kuin sisällä. Ja mitään muuta ylimääräistä ei anneta, kuin AIKAA !
Eikä lapsi huuda,ettei ole mitään tekemistä!
Keksii itse leikkinsä ja ei tarvitse mukana leikkiä.
Mutta toisaalta sain kyllä kannustusta aina sille, että lapset saivat olla kotona. Niin moni ammatti-ihminen (puheterapeutti, lastenlääkäri, muutama lastentarhanopettaja, koulun opettajat) kehuivat, että parasta, mitä pystyt lapsellesi antamaan lahjaksi, on kotihoito ja se aika, minkä vietät heidän kanssaan. Sen takia olikin helppo olla vahva ja pitää lapset kotona, vaikka virikehoito oli silloin juuri kasvava buumi.
Tätä kutsutaan Vanheemmuuden Tukemiseksi. Eli ammatti-ihmiset kehuvat kuinka Oikein ja Hienosti äiti asiat hoitaa ja siksi lasten kanssa menee hyvin. Jos olisitte toimineet toisin ja lasten asiat olisivat silti olleet mallillaan, olisitte varmasti saaneet ihan yhtä lailla kehuja.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
VAIN virikekanojen munista.Eipähän mennyt tämäkään vapaapäivä hukkaan..Antakaa ne penskat suoraan synnäriltä pois kun ovat niin kovin vaivalloisia hoitaa tai ehkä vielä parempi vaihtoehto: älkää tehkö lapsia!
[ i ]
kruunuaan kiillottava äiti tähän mitä tahansa, minä aion pitää 2 vuotiaani päiväkodissa. Ollut vuoden ikäisestä lähtien vuorohoidossa ja nyt hain paikkaa läheiseen päiväkotiin mikä on kokopäiväinen. Toinen meillä syntyy 3 kuukauden päästä. Olen kuukauden lapsen kanssa kotona, kun jään työelämästä pois. Lapsi on viihtynyt päiväkodissa hyvin, pääsee touhuskelemaan siellä ja kuluttamaan energiaansa. Lapsen päivät tulevat maksimissaan olemaan 5 tuntisia ja maksimissaan 3 päivää viikossa. Esikoinen on erittäin vilkas ja kaipaa virikettä jatkuvasti ja myönnän, että kuopuksen syntyessä, mulla ei välttämättä ole antaa sitä aikaa siihen leikkimiseen sun muuhun koko aikaa. Esikoinen saa varmasti huomiota ja rakkautta, sen takaan. Hän on kuitenkin sellainen rakkauspakkaus minulle ja miehelle. Mies on kuitenkin 8 tuntia töissä, mukaan lukien työmatkat mitkä vaihtelevat riippuen missä puolella Suomea on. Ja kuten sanoin, jokainen äiti voi tulla sanomaan mielipiteensä siitä, että olenko laiska tai muuten vaan huono äiti tai muuta vastaavaa, kun olen kotona ja ensimmäinen on päiväkodissa. En välitä! Olen mielestäni erittäin hyvä äiti, rakastan esikoistani, meillä puuhataan kaikennäköistä, vapaa päivät ollaan ja puuhaillaan. Olen suurimmat osat vuoroistani aamuvuorossa, joten päivittäin meillä jää silti aikaa touhuskella. Ja mielestäni 5 tuntia 3:na päivänä viikossa ei ole paljoa. Meillä on paljon syliä ja rakkautta ja rakastan esikoistani yli kaiken. Tee miten itsellesi ja teille koet tilanteen parhaaksi!
[/ i]Olisi mielenkiintoista kuulla 20 vuoden päästä, millainen lapsestasi tuli.
Eipä minustakaan sen kummoisempi tullut, vaikka menin päiväkotiin 6 kk:na. Ihan normaali olen. Mitään traumoja tai ongelmia ei ole ollut. Enpä edes muista päiväkoti ajoista mitään.
Kuten sanoin, jatka toki rauhassa kruunusi kiillottamisa. Onneksi minä tiedän meidän perheen tilanteen ja se on hyvä. Lapsi on pirteä, vilkas, rakastavainen. Hän saa huomiota, äh en jaksa edes puolustella kantaani. Nykyään kaikki on mukamas niin traumaattista lapselle. On se kumma, kun meikäläisestä on kuitenkin tullut vallan normaali. Maalaisjärjen käyttö on sallittua!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
meillä on 4 vuotias poika, joka meni vasta vuosi sitten perhepäivähoitoon!
on hoidossa vain silloin kun kumpikin vanhempi on työssä.
Niin vähän on lapsi hoidossa kuin mahdollista.
Ja nyt totesi neuvolalääkäri, että lapsi olisi jo koulukypsä!
Ei anneta katsoa DVD elokuvia, ei syö karkkia. Säännöllinen päivä/unirytmi.
Ei vinguta kaupassa,tykkää tehdä vanhempiensa kanssa normaaleita kotihommia niin ulkona kuin sisällä. Ja mitään muuta ylimääräistä ei anneta, kuin AIKAA !
Eikä lapsi huuda,ettei ole mitään tekemistä!
Keksii itse leikkinsä ja ei tarvitse mukana leikkiä.
silloin kun kummatkin ovat töissä. Ei katsele kotona DVD:tä, eikä edes vaadi, että haluaisi katsella niitä. Päiväkodissakaan ei malta katsella telkkaria vaan haluaa touhuskella. Karkkia meillä ei syödä myöskään, päikkäreille ja unille menee melkein, joka päivä samaan aikaan. Kaupassa ei myöskään pahemmin vinguta, jos muutama vinguminen tulee se loppuu kiellosta aika lyhyeen. Lapsi on myöskin kova tarttumaan imurin varteen, auttaa minua siivoamisessa, pyyhkii pölyjä, antaa mulle pyykkejä korista kun laitetaan narulle kuivumaan. Huutoa meillä kuuluu, niinkuin mun mieliestä normaalin 2-vuotiaan uhmaan kuuluuin, leikkii kuitenkin omissa leikeissään ja meidänkin kanssa jos halua.
Joten mitenkä se liittyi mihinkään jos lapsesi ei ole päiväkodissa? Samanlaisilta kuullostavat. Ja meillä on sentään ikää vasta 2-vuotta.
Mun mielestä on todella mielenkiintoista se, että kun kertoo esimerkin siitä, miksi lapseni on hoidossa vaikka mulla on vauva & äitiysloma, niin nämä yhden mielipiteen "tiedän kyllä parhaiten miten kaikkien löysäperseäitien pitäsi elää koska itse olen täydellinen" -äidit osaavat ohittaa kommenttini ikään kuin minun kaltaisiani ei todellisuudessa ole olemassakaan. On vain niin että KAIKKI äidit jotka vievät lapsensa hoitoon ovat laiskoja eivätkä välitä yhtään lapsistaan eivätkä ansaitsisi niitä etuja joista ovat kovalla työllään ja korkealla veroprosentillaan maksaneet. Hoh hoijaa...
Suosittelen ihan jokaiselle sitä, että opettelee elämään omaa elämäänsä ja kunnioittamaan toisten erilaisiakin elämänvalintoja. Perheet ja elämäntilanteet ovat niin erilaisia, etten kehtaa kenellekään alkaa antamaan neuvoja/ohjeita/sääntöjä tutustumatta tilanteeseen - ja silloinkin voin kertoa vain omista valinnoistani. Lakien puitteessa Suomessa onneksi saa kukin toimia kuten parhaaksi katsoo.
Ystävällisin terveisin äiti joka on todella iloinen siitä, että saan pitää vanhemman lapseni hoidossa, tänäänkin.
kruunun kiillottamista, niin en kyllä pitäisi sinua "ihan normaalina".
ohis
Ihan normaali olen.
maksetaan minun verorahoillani, on minulla oikeus sanoa sinua laiskaksi läskiperseeksi kun et viihdy oman lapsesi kanssa ja viitsi itse häntä hoitaa jos olet kotona.
Sitten jos maksaisit hoidon oikean hinnan niin sitten voitaisiin puhua jo muista asioista.
Yksi virikelapsi maksaa kunnalle kuukaudessa n. 1000-2000 euroa.
Mun mielestä on todella mielenkiintoista se, että kun kertoo esimerkin siitä, miksi lapseni on hoidossa vaikka mulla on vauva & äitiysloma, niin nämä yhden mielipiteen "tiedän kyllä parhaiten miten kaikkien löysäperseäitien pitäsi elää koska itse olen täydellinen" -äidit osaavat ohittaa kommenttini ikään kuin minun kaltaisiani ei todellisuudessa ole olemassakaan. On vain niin että KAIKKI äidit jotka vievät lapsensa hoitoon ovat laiskoja eivätkä välitä yhtään lapsistaan eivätkä ansaitsisi niitä etuja joista ovat kovalla työllään ja korkealla veroprosentillaan maksaneet. Hoh hoijaa...
Suosittelen ihan jokaiselle sitä, että opettelee elämään omaa elämäänsä ja kunnioittamaan toisten erilaisiakin elämänvalintoja. Perheet ja elämäntilanteet ovat niin erilaisia, etten kehtaa kenellekään alkaa antamaan neuvoja/ohjeita/sääntöjä tutustumatta tilanteeseen - ja silloinkin voin kertoa vain omista valinnoistani. Lakien puitteessa Suomessa onneksi saa kukin toimia kuten parhaaksi katsoo.
Ystävällisin terveisin äiti joka on todella iloinen siitä, että saan pitää vanhemman lapseni hoidossa, tänäänkin.
tuttujani ja he kauhistelevat sitä, että miksi lapset viedään hoitoon niin pieninä, vaikka äiti on kotona. Samoin he myös kauhistelevat Suomen päivähoidon tasoa. Hoitajina voi olla mielenterveysongelmaisia sijaistamassa tai alkoholiongelmaisia työharjoittelussa täytenä työvoimana. Lapsia purraan ja pahoinpidellään yms. Mutta kun mamma ei halua hoitaa lastaan kotona, hän vie lapsen hoitoon saamaan näitä virikkeitä.
Esim. puheterapeutti kertoi, että päiväkodin melutaso on niin korkea, että estää lasta oppimasta puheen eri sävyjä.
Opettajat kertovat päiväkotilapsista, että heille opettajan pitäisi olla temppumaakari kun he ovat niin täynnä virikkeitä. Vanhemmuus on hukassa näiden lasten vanhemmilta, koska vanhemmat eivät ole viettäneet lastensa kanssa aikaa vaan ulkoistaneet hoidon ja vastuun yhteiskunnalle.
Virikelasten vanhemmat eivät vain välitä lapsistaan. Tätä he tuskin tulevat teille virikeäideille sanomaan, mutta tätä he puhuvat keskenään ja meille tutuilleen.
Mutta toisaalta sain kyllä kannustusta aina sille, että lapset saivat olla kotona. Niin moni ammatti-ihminen (puheterapeutti, lastenlääkäri, muutama lastentarhanopettaja, koulun opettajat) kehuivat, että parasta, mitä pystyt lapsellesi antamaan lahjaksi, on kotihoito ja se aika, minkä vietät heidän kanssaan. Sen takia olikin helppo olla vahva ja pitää lapset kotona, vaikka virikehoito oli silloin juuri kasvava buumi.
Tätä kutsutaan Vanheemmuuden Tukemiseksi. Eli ammatti-ihmiset kehuvat kuinka Oikein ja Hienosti äiti asiat hoitaa ja siksi lasten kanssa menee hyvin. Jos olisitte toimineet toisin ja lasten asiat olisivat silti olleet mallillaan, olisitte varmasti saaneet ihan yhtä lailla kehuja.
Paljonko sulla on palkkaa BRUTTO, kun sun verorahoista riittää 2000 euroa mun lapsen hoitoon? Sulla on pakko olla törkeä iso palkka, varsinkin kun sun verorahoistasi kustannetaan myös sun perheesi kuluja...
se aika, jolloin vanhemmat ja koti on lapsella kaikki kaikessa, on lyhyt. Ei pikkulapsiaika ole mikään välttämätön paha, josta pitää yrittää vaan selvitä jotenkin, vaan siitä voi nauttia, kun ottaa sen asenteen ettei kaiken tarvitse aina mennä täydellisesti äidin mielen mukaan.