Lue keskustelun säännöt.
Onnistutteko "sallimaan" itsellenne aikaa muihin kuin välttämättömiin asioihin?
06.10.2011 |
Tai tuo on tietysti väärin sanottu. Ovathan monet asiat tärkeitä, vaikka ne eivät olisi akuutisti "päälle kaatuvia": hellyys, kiireettömyys, huolen pitäminen itsestä, älylliset tarpeet, ystävien kanssa oleminen...
Minä olen tässä suhteessa itseni pahin vihollinen eli en sallisi itselleni mitään muuta kuin akuuttien tulipalojen sammuttamista tai ainakin välittömästi hyödyllisiä ja tarpeellisia asioita. En muista milloin olen esimerkiksi viimeksi istahtanut lukemaan kirjaa!
Samalla periaatteella olen karsinut elämästä seksin ja suuren osan sosiaalista elämää :-(
Pitäisikö mun mennä johonkin hoitoon vai onko tämä yleistäkin ihmisillä?
Kommentit (13)
Kertokaa mulle millä keinoin jätätte kalenteriinne tätä "ei-kiireellistä" aikaa. Ymmärtääköhän kukaan mitä tarkoitan...
ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
mutta juomalla alkoholia onnistuu...
Meillä on neljä pientä lasta, 0-7-vuotiaat, ja silti suurin osa illoisa ollaan vaan kotona. Lapset leikkii ja aikuiset vaan on. Illan mittaan tehdään tietenkin kaikki tarpeellinen: toinen tekee ruuan, toinen ehkä levittää pyykit, laitetaan astioita koneeseen ja kone päälle. Mutta paljon niihin väleihin jää luppoaikaa. Ja sitten illalla lisää, kun lapset on sängyissä.
Mulla on joka ikinen päivä tunteja aikaa sellaisiin asioihin, jotka ei ole "välttämättömiä". Sun kannattaisi oikeesti mennä johonkin hoitoon.
Tietysti minäkin teen koko ajan kaikkea päivittäistä puuhaa jota joutuu tekemään joka tapauksessa. Tarkoitan enemmänkin sellaista että ottaa suunnitellusti aikaa jollekin, vaikka nyt lukemiselle tai kauneuden hoitamiselle tai jonkun tietyn dvd:n katsomiselle tai mitä tahansa.
Minulla on kai sitten jokin pakkomielle mutta koen AINA huonoa omaatuntoa jos yritän tehdä jotain "ei-työtä". Ajattelen että tässä minä vaan löhöän ja lihon, kun pitäisi tehdä jotain hyödyllistä.
ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
itsesi sitten kai suoritusten ja saavutusten kautta. Et varmaankaan ole kovin onnellinen?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tietysti minäkin teen koko ajan kaikkea päivittäistä puuhaa jota joutuu tekemään joka tapauksessa. Tarkoitan enemmänkin sellaista että ottaa suunnitellusti aikaa jollekin, vaikka nyt lukemiselle tai kauneuden hoitamiselle tai jonkun tietyn dvd:n katsomiselle tai mitä tahansa. Minulla on kai sitten jokin pakkomielle mutta koen AINA huonoa omaatuntoa jos yritän tehdä jotain "ei-työtä". Ajattelen että tässä minä vaan löhöän ja lihon, kun pitäisi tehdä jotain hyödyllistä. ap
Kyllä, av:n sallin itselleni :) myönnetään
Totta on että ei tällaisella persoonallisuuden rakenteella voi kovin onnellinen olla. En pysty rentoutumaan ja nauttimaan hetkestä. Paitsi joskus vahingossa kylläkin.
ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
koska oman ajan ottaminen ei tuota mitään ongelmaa. Aikani löhöilen ja sitten alkaa kyllästyttää, jolloin alan vaikka pyykätä tai neuloa tai menen jumppaan.
Eri tilanne oli pienten lasten kotiäitinä, jolloin ei ollut kyllä yhtään omaa aikaa.. Mutta nyt lapset koululaisia.
enkä toisaalta ihmettelekään sitä, jos katsot olevan hyödytöntä aikaa kahvitella kaverin kanssa. Sama koskee harrastuksia, nehän ovat sun kategoriassa hyödyttömiä asioita. En voisi elää, jos mulla olisi samanlainen "elämä" kuin sulla. Kaverit, harrastukset ja vain löhöily telkan ääressä tai lukeminen ovat mulle tärkeimpiä asioita perheen yhdessä olemisen lisäksi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
nyt kuvittelet itsesi kuolinvuoteellesi, niin mitä mahdat ajatella elämästäsi? Oletko tyytyväinen, että sait tehtyä paljon asioita vaikka et nauttinut mistään hetkeäkään?
jos tuo linja jatkuu kauan, ilmoitan mielipiteenäni.