Muistatko erityisesti jonkun lapsena saamasi joululahjan?

Sain kameran, kun olin 9-vuotias. Sillä sitten käytiin ulkona ottamassa maisemakuvia kavereiden kanssa. Filmi loppui kovin nopeasti, kun kaikki ulkona oli niin kaunista! Ei sitä ennen ollut huomannutkaan...

Pehmoankan. Olin toivonut Aku Ankkaa, mutta saamani pehmoankks oli mielestäni Tupu. Siitä tuli rakkain leluni. Olin 3v.



Vaarin tekemä vihreä nukensänky. Vaaria ei enää ollut sinä jouluna, mutta hän oli ajoissa syksyllä tehnyt joululahjat...



Pulkka. Minua olisi pitänyt vetää pitkin isoäidin mattoa siinä aattoiltana. :)



Lundbyn nukkekoti. Oli ISO paketti. Sitä oli ihana sisustaa!



Sukset. Ikiomat, uudet sukset! Ei enää tätien vanhoja!



Sydänbarbie. Eka lelu, josta muistan tulleen niin kovan hitin, että loppui ennen joulua kaupoista ja siitä toitotettiin uutisissa.



Koriste-enkeli. Eka oma joulukoristeeni.



Ekat sähköiset värilliset jouluvalot oman huoneen ikkunaan.



Peilipöytä. Olin 7v. Oli mahtavaa saada oma peilipöytä! Se on mulla yhä meikkaus/kampauspöytänä, äiti ja isä osti kaukaa viisaasti antiikkisen eikä jotain lasten lelua. 80-luvulla käytetyt huonekalut ei kelvanneet kellekään, saivat edullisesti.



Kasettisoitin, jossa oli kiinteä mikrofoni. Monet kuunnelmat tehtiin sillä!



Kiinalainen, puuleikkauksin koristeltu kaappi.

vaaleanpunainen flanelliyöpaita. Heräsin, kun äiti ompeli sitä yöllä ja näin sen ja sama puku ilmestyi pukin tuomana jouluna ;) olin n. 3-vuotias.



Muita joululahjoja, joita on jäänyt mieleen oli Afrikan tähti -peli, persikka-Barbie, Kaalimaan kakara, sellainen koirapehmo jotka oli tosi muotia.

Dingo-päiväkirjan, siis mä olin niin onnellinen siitä. Kaveri sai myös, mutta se sai sellaisen ovaalin muotoisen ja mulla oli normi kirjan muotoinen, se oli mun mielestä paljon hienompi :)

Sukset. Muistan toivoneeni niitä hartaasti ja ilahduin ihan järjettömästi kun sain ne. Ihmettelen tuota muistoa suuresti kun nykyään inhoan hiihtoa yli kaiken... Ehkä tuolloin koululiikunta ei ollut vielä pilannut talviurheilun iloa. Pitäispä kokeilla nyt aikuisiällä uudelleen ilman liikunnanopen painostusta ja huutoa tuota hiihtelyä :-) Hmm... Sitten muistan kun minä ja siskoni saatiin hienot intiaanibarbit. Niillä oli hevoset ja kaikki. Niillä leikittiin koko joulu ja monta vuotta sen jälkeenkin! Nalle pyjaman (housut ja paita) muistan myös. Se oli vähän hassu kun oli tottunut nukkumaan pikkuhousut ja isän vanha t-paita päällä :D Kyllähän näitä on. Tiedä sitten miten nuo on valikoitunut juuri niiksi jotka jää muistoihin...

Numero nelosen oli pakko palata vielä muistelemaan yksi juttu... Jokaikinen joulu saatiin koko perhe joko villasukat tai villalapaset äitini tädiltä. Hän oli syvästi uskovainen lestadiolainen täti jolla ei itsellään ollut lapsia lainkaan. Todella ihana ja kiltti rouva jolla oli hupsu mies :D Ne aina osti käsinkudottuja vaatteita ilmeisesti rauhanyhdistyksen joulumessuilta tms. Jokainen suvun jäsen sai lämmikettä. Tädillä oli äitini lisäksi kolme veljenlasta joista jokaisella 1-3 lasta plus puoliso. Äitini isällä ja tällä tädillä oli myös yksi veli jolla taas viisi lasta. Nämä plus heidän lapsensa ja puolisonsa... Iso poppoo joista jokainen sai villasukat. Hankalasti selitin mutta silti. Tämän tädin hautajaisissa sitten koko suku mietti että kuka meidät nyt pitää lämpimänä talvella! Ei niitä silloin lapsena osannut arvostaa mutta kun näin jälkeenpäin mietti niin oli ne hienoja lahjoja! Kaipaan edelleen tuota tätiä toivottelemaan Jumalan rauhaa vaikken uskovainen olekaan. Hänessä jotenkin tiivistyi joulun henki :)