En tajua että jotkut oikein PÄÄSTÄÄ puolisonsa johonkin

älä ota kirjaimellisesti :)



t. Iltavapaa-anomus vetämässä...

Pikku-joulukautena raukat ei pääse ulos tai jos pääsee niillä on kotiintuloajat ja oikein hyvät vaimot löytäneillä, on melkein vapaa pääsy ;-) mutta neuvotella pitää. Meillä se on taas niin, että senkus menee.

mutta kyllä yleensä silti kysellään et sopiiko,ihan vain siksi jos onkin toisella ollut suunnitelmissa jotain yhteistä menoa/omaa menoa..

toki sitä sillon tällön tulee kentis ihan kohteliaisuuttaan kysyttyä että sopiiko sinulle jos mene/tai teen näin tms. Mutta jos on pikku joulut, varpajaiset, juhlat tms niin ei kyllä mieheni kysy minulta että saanko mennä, katsomme vain että ajankohta on sopiva. ei me toisiltamme lupia kysellä, miksi? No kun luotamme toisiin.

lähteä välipäivinä ulkomaanreissulle, siis työmatkalle.



Kirjaimellisesti.

lähteä välipäivinä ulkomaanreissulle, siis työmatkalle.

Kirjaimellisesti.

Urahaaveet ja palkankorotuksetkin on vähän niin ja näin, jos kertoo pomolleen, että vaimo ei päästä työmatkalle.

Mistä näitä vaimoja oikein tulee?

t. pomo

KYllä meillä kysytään puolisolta sopiiko lähteä silloin ja tuolloin, koska meillä nyt on yhdessä huollettavat lapset ja ei voi vain olettaa voivansa mennä koska vain. Ei sitä siis kielletä ilman hyvää syytä. Mutta kysytään kuitenkin.

oikein hyvät vaimot löytäneillä, on melkein vapaa pääsy ;-) . Meillä se on taas niin, että senkus menee.

SINÄ olet erinomaisen hyvä vaimo, kun mies saa senkus mennä?

Ps. Pikkujoulu, ei pikku-joulu...

(ja ei, ei riipaissut minua, olen sinkku!)

Näille sankarimarttyyreille!

En minäkään ole mieheni äiti, mutta meillä on yhteinen koti ja lapset, vastuu lapsista ei ole mulla yksin joten yhdessä voi aina sopia onko silloin tai tällöin hyvä aika toisen lähteä johonkin?

Mä myös haluan tietää missä mun mies on? Mä huolestuisin jos hän ei tulisi kotiin töistä ilmoittamatta mitään ja sama toisin.



Tällä ei ole mitään tekemistä luottamuksen kanssa vaan sen kanssa että arvostaa toista ja ottaa toisen huomioon eikä vain laita omia tarpeita automaattisesti edelle toisten.

meillä ei ainakaan tarkoita, että oikeasti ilman pätevää syytä estää toista menemästä. Vaikka aina lupa kysytään. Se luvan kysyminen on sitä, että varmistetaan ettei meillä ollut yhtäaikaa muuta menoa. Ensi keväältä kyllä peruin miehen kelkkareissut huhtikuun alusta eteenpäin. joutaa tulla synnytykseen mukaan. Maaliskuussa vielä pääsee, jos kaikki on hyvin.

lähteä välipäivinä ulkomaanreissulle, siis työmatkalle.

Kirjaimellisesti.

Missä noin voi tehdä? Vai onko miehesi siis lomalla välipäivät?

Omalla ja miehen työpaikalla ei valitettavasti puolisot voi päättää miten ja missä paikassa töissä oleva töitään tekee, vaan sen päättää toistaiseksi työnantaja ja kun projekti vaatii vastuuhenkilön matkustamista paikan päälle niin mentävä on, tänäkin jouluna tuossa on 4 työpäivää, ehtii käymään periaatteessa vaikka Aasiassa ihan työpäivien puitteissa.

Enemmän mä ihmettelisin sitä jos jossain perheessä mentäisiin ja tultaisiin miten sattuu huvittamaan.



Aikuisten pitää osata keskustella ja sopia menemisistään yhdessä ottaen kaikki osapuolet ja tekijät huomioon.

Pikku-joulukautena raukat ei pääse ulos tai jos pääsee niillä on kotiintuloajat ja oikein hyvät vaimot löytäneillä, on melkein vapaa pääsy ;-) mutta neuvotella pitää. Meillä se on taas niin, että senkus menee.

Mutta luulen, että se on vaan tekosyy, että vaimo ei "päästä". Nössyköitä ei vaan huvita lähteä eivätkä kehtaa sanoa sitä suoraan, helpompi pistää vaimon piikkiin.

keskustella ja sopia, ja varsinkin jos on pienet lapset, pitää suunnitella, miten kmpikin pääsee menemään. MIkäs ongelma siinä on? ON yhtä idioottimaista kuvitella että perhe-elämä voisi onnistua teinityyliin informoimalla kuin luulemalla että toisen voi omistaa ja hänen menemisensä määrätä. MOlemmat ääripäätään johtaa tuhoon ihan yhtä varmasti. Siinä välissä luulisi olevan ihan perus keskusteluyhteys. ja vastavuoroisuus. Mut niiden edellytyksenä onkin, et molemmat osapuiolet ovat kasvaneet aikuiseksi.

Tälläsiä ämmiä löytyy kun lapsi kuolee.

Ulkomaille en päästä välipäivinä. Mies kysyi tätä ja työnantaja keksi jo toisen sinne laittaa. Ei se ole kenellekään mikään ongelma ollut että tämä on nyt tätä vähän aikaa, ehkä ensi vuonna menee paremmin.

Tavallisesti menee työpaikalle välipäivinä (ellei itse väsy ja joudu hakemaan saikkua) mutta meillä on eka joulu ilman lasta ja jos joku perheessä väsähtää täysin niin siinähän ollaan.



Muuten on ollut työmatkoilla ja ihan normaalisti niille menee joulunajan jälkeenkin.



6

kyllä meillä ainakin on katsottu hyväksi että kun toinen (kumpi vaan) haluaa mennä jonnekin itsekseen, niin tarkistaa että se sopii myös toiselle eikä esim. sovita vahingossa päällekäin menoja niin ettei hommata lapsenvahtia.



Ihan normaalia, kohteliasta ja JÄRKEVÄÄ minusta.

Mun mieskin puhuu aina kavereilleen "hallituksesta" jolta pitää eka tarkistaa, saako hän "iltavapaata" jne. Todellisuudessa miehen ei kyllä tartte lupia kysellä, tottakai suuret rahalliset menot sovitaan kimpassa, samoin tarkistetaan että toisella ei ole jotain tärkeää menoa samaan aikaan, johon puolison pitäisi osallistua (esimerkiksi työpaikan edustusjuhlat tms).

sitä menoista toiselle mainitaan, jos kerran yhdessä asutaan.

Ap kuitenkin kritisoi tuota päästämistä ja päästämättä jättämistä.

Tuntuisi kyllä todella oudolta "olla päästämättä" aikuista miestä tai sen puoleen naistakaan johonkin, jos hän haluaa mennä.

Kun yhteisessä taloudessa asutaan ja lapsiakin on niin kyllähän siinä päästämiset tulee väistämättä kuvioihin mukaan. Ei sitä voi vaan mennä kuten mieli tekee vaan koko perhe pitää ottaa huomioon.