Kannattaako odottaa että lapset koulussa ennen eroamista?
Siis, onko kahden pienen lapsen yh:na ihan hirveää? Olen melkolailla varma että eroamme miehen kanssa joku päivä, olemme täysin eri aaltopituudella ja kaikintavoin erilaisia (taustat, ajatukset, jopa kielenkäyttö..) mutta ok:han tässä nyt näitä pieniä lapsia hoidella yhdessä rinnatusten.. tiedän vaan, ettemme yhteistä säveltä tule ikinä löytämään, juuri myös yksi läheinen (siskoni) sanoi minulle että me tulemma varmasti mieheni kanssa vielä eroamaan, olemme niin erilaisia. Vaan, kannattaako mun odottaa vielä että lapset kasvaa?
Kommentit (13)
oot vihtiny lisääntyä niin erilaisen miehen kans? Ja vielä toisenkin kerran? Nytkö vasta huomasit että taustat ja aallot ei kohtaa?
Olet aika lirissä päiväkoti-ikäisten lasten kanssa yksin.
Tsemppiä, varmasti raskasta. Monella pienen lapsen vanhemmilla on raskasta eikä yhteydentunnetta meinaa löytyä. Kannattaa kuitenkin miettiä miksi eroaisitte ja onko joitain asioita, jotka teitä on pitänyt tähn asti yhdessä. Voisiko jotain tehdä suhteen parantamiseksi? Voi olla, että ero on paras vaihtoehto, mutta pienten lasten vanhemmat ovat usein paineessa (väsymys yms.) varmaan riippumatta siitä kuka on kumppanina.
Miksi pitäs odottaa koulun alku? sit jos tulee koulun vaihtoa yms niin sekö helpottaa?
Eli silloin kun vanhempien välit ovat loppu, koti on jo rikki!!!!
Mikä ihmeen illuusio siinä on että siellä ollaan hammasta purren kaikki saman katon alla että kotin on ns. "ehjä"!
rikotte lasten kodin kumminkin.
T: eronnut joka on vain katunut sitä että ei eronnut aiemmin
rikotte lasten kodin kumminkin.
Se on koko perheen koti ja siellä pitää olla kaikilla kivaa!
pienet ei kestä vuoroasumista. muutoin pienet ei ehkä niin ymmärrä eroamista, ellei molemmat vanhhemmat ole olleet osallistuvia.
isompana jos asutte lähekkäin ja lapsilla on sama koulu, kaverit, harrastukset ja voi mennä ja tulla vapaasti, voi olla helpompaa.
jos menee 10-12 vuotiaaksi, niin lapsi saa itse päättää, haluaako nähdä kumpaa vanhempaansa ja kumman luona asua eli toinen voi ns. menetää lapset ihan täysin.
niin eroat nyt, kun lapset on vielä pieniä!
Mitä pienempiä, sen helpompi niille!
Itse erosin, kun lapset oli 1v ja 5v ja elämä oli todella helppoa yh:na! Verrattuna siis siihen avioelämään.
pienet ei kestä vuoroasumista. muutoin pienet ei ehkä niin ymmärrä eroamista, ellei molemmat vanhhemmat ole olleet osallistuvia. isompana jos asutte lähekkäin ja lapsilla on sama koulu, kaverit, harrastukset ja voi mennä ja tulla vapaasti, voi olla helpompaa. jos menee 10-12 vuotiaaksi, niin lapsi saa itse päättää, haluaako nähdä kumpaa vanhempaansa ja kumman luona asua eli toinen voi ns. menetää lapset ihan täysin.
Tämä on ihan siitä kiinni miten ne vanhemmat asian hoitaa! lapset sopeutuu kyllä ja kestävät.
Ja en jättäisi asumispäätöstä kyllä 10v harteille. Kyllä vanhemmat sen päättää, lasta kuullen toki
riittävän iso lapsi saa itse päättää, miten tapaamiset ja asumiset menee eli kun on n. 12 vuotias ja jos 10v:n lapsen kanssa eroaa, niin riidellessä menee helposti tuo reilu vuosi ja lapset voi olla siinä vaiheessa manipuloitu toista vanhempaa vastaan.
"ihanteellisessa" erossa vanhemmat osaa erottaa vanhemmuuden ja avioeron, mutta usein nämä menee sekaisin, ja seuraa riidat, joiden keskellä lapset on.
ja vuoroasuminen on pienelle raskasta, koska ei vielä osaa järkevästi ajatella kahta kotia vaan tavallaan muuttaa koko ajan.
odotellessa oikeaa ikää tekee lapsille hyvää?
..eikä nämä piirteet tuleet esille jo ennen mukeloita..?
rikotte lasten kodin kumminkin.