Miks mulle ei ikinä tapahdu mitään kivaa?

mä ainakin iloitsen jokaisesta tulppaanista, aurinkoisista aamuista, kesäsateesta, lasten hampaidenlähdöstä, iltahetkistä, ekasta lumisateesta jne jne



asennekysymys sanon minä

pitää tehdä ja keksiä itselles jotain kivaa, ja lakata odottamasta et jotain "tapahtuis". Ota ja repäise reissuun tai illanviettoon hauskan kaverin tai useamman kanssa, tai yksinkin. Aloita uusi harrastus tai mieti miksi haluaisit tulla isona. Tee jotain älytöntä mutta vaaratonta ja mene vaikka kuntonyrkkeilyyn, et ajatus alkaa kulkea. Ota elämä haltuusi!

Mene lenkille ystävän kanssa.

Mene viikonlopuksi kylpylään ystävän, siskon, äidin tms. kanssa tai miehen kanssa, jos saat lapsen hoitoon.

Me kaupunkilomalle.

Tee hyvää ruokaa ja järjestä kahdenkeskinen viini-kynttiläilta, kun lapset nukkuvat.

Mene yksin saunaan ja nauti.

Käy uimahallissa yksin.

Kutsu vieraita.

Käy kirjastossa ja hae ihanaa lukemista.

Lainaa tai vuokraa joku ihana leffa.

Tee pieniä onnellisuusharjoituksia (kirjoista löytyy).

Ala kiinittää huomioita niihin asioihin, jotka ovat hyvin.





Ota vastuu omasta onnellisuudestasi ja hyvinvoinnistasi.

Sen jälkeen sinulla ei ole ikinä tylsää.

mene leffaan tai syömään ystävän kanssa. Tai järjestä teille vaikka pikkujuhlat, kutsu ystävät kylään? Tai vaikka ilman ystäviä? Varaa halpislennot joksikin viikonlopuksi ulkomaille, eriyisesti, jos et yleensä tee mitään yllättävää. Ehdotan myös jotain vähän "hurjempaa" harrastusta, vaikka vain kerran tai pari kertaa, jos ei ole varaa kalliimpaan juttuun, kokeile vaikka sukelluskurssia tai jotain muuta, missä voit tuntea onnistumista? Järjestä perheellesi jokin hauska tapahtuma, vaikka perhekisa, jossa hassuja lajeja, sehän ei maksa mitään, mutta saattaa yhdistää koko perhettä.

Tai jos arki tökkii ja kaikki jää sinun vastuulle, tee pussukka, johon jokainen kirjoittaa tehtävälappuja. Jokainen nostaa yhden lapun ja toteuttaa sen. Esim. vessan pesu tai imurointi. Ei tartte nalkuttaa, koska sekin rasittaa myös sinua itseäsi. Nämä kuulostaa ehkä lapsellisilta, mutta kiva voi olla lapsellistakin.

Eipä nuo ukot vaimoilleen yleensä ihmeitä järjestele, itse se on elämänsä luotava.



Tässä yksi ehdotus:



- Varaa liput elokuvaan, johon haluat mennä. Kutsu ystävä mukaan, jos sellainen on. Menkää leffan jälkeen syömään/tuopille/tanssimaan tms.



- Katso kalenterista aika viikonloppureissulle. Ota mukaan kaveri/mies (jos jonkun muun saa hoitamaan lapsia).



- Opeta lapsille joka päivä viikon ajan joku pieni asia, joka helpottaa sinun arkeasi. Esim. vie oma lautanen tiskikoneeseen, kastele kukat kalenteriin merkittyinä päivinä jne.



- Yllätä miehesi pienellä lahjalla tms. Ehkä maksaa joskus takaisin samalla mitalla.



- Varaa joku urheiluharrastus tietyksi päiväksi joka viikko ja tee miehelle selväksi, että se on sinun treenipäivä.

ei se sun olo eikä elämä parane muiden onnea kadehtiessa. Pitää mennä syvälle itseen ennen kuin voi muuttua. Ja usko pois, juuri sinä itse olet olotilaasi syyllinen.

monesti sanonkin miehellä että hyvähän sun on kun sulla sentään on elämä. minäkin olen meillä se jonka pitää huolehtia ja muistaa kaikki tärkeät eli tylsät jutut, mies pitää huolen omista hauskoista menoistaan ja muista jutuistaan. sanon sille kun on menossa ovesta ulos, että ota käteen se roskapussi siitä ovenpielestä ja vie roskiin, hän sanoo että ok, kääntyy kannoillaan ja kävelee ulos ovesta ilman roskapussia - unohtaa samantien, jos edes oikeasti alunperinkään yhtään kuunteli! ja hapanta naamaa saa täälläkin jos ei niitä epämieluisia hommia ole hoidettu..



mulla ei ole kavereita, yksi ainoa henkilö on jonka kanssa silloin tällöin kyläillään toisillamme, ehkä kerran kuukaudessa tai kahdessa. baareissa ja terasseilla en käy kun ei siellä olisi yksin hauska istua, miehellä taas on sisaruksensa ja heidän puolisot ym. tuttuja ja kavereita keiden kanssa riittää menemisiä ja tekemisiä. voisin tietty lähteä tämän jengin kanssa viettämään esim. kesäiltaa, mutta sitten pitäisi saada lapsenvahti ja siinä on ihan oma työnsä. eikä mieheni viihdy yhtään viihteellä minun kanssa. alkaa aina haastamaan riitaa ihan kummallisista ja täysin keksityistä asioista tai sitten vain välttelee mua. alan muuten nyt tajuta ettei mun mies taida pahemmin pitää musta.. voi paska. :D joskus saisi kyllä tapahtua jotain kivaakin tämän elämän aikana..

täällä, ajattelin etsiä harrastuksia ja omaa aikaa,ei tälläinen vetele että yksi on aina vastuussa toisten onnesta.Hoitakoot omat asiansa, kyllä keksin jotain mielenkiintoista, tee sinä samoin.

Koskaan ei mitään kivaa.Töissä vaan töitä ja kotona vaan töitä.Pelkkää velvollisuutta koko elämä.Ja rahaa ei ole yhtään ylimääräistä mihinkään kivaan.Mukava katsella vierestä kun KAIKKI muut lähtee ulkomaille ja ylläkselle ja yms.Me ei mennä kuin mummulaan ja ruokakauppaan.Siinä mun elämä.Kaiken lisäksi mies vielä petti/pettää mua 20 vuoden liiton jälkeen,ettäs kehtaa se sika....Päivästä päivään yhtä ja samaa,harmaata arkea.Kohta joku sanoo,et ole iloinen kun olet terve,mutta kun on se terveyskin jo mennyt.Olen fyysisesti sairas.

Ystäviä on tasan yksi perhe ja nyt kun minä töissä viikot,hän vkl.eipä juuri nähdä..Repikää siittä.Samaa paskaako tää elämä on aina vaan??

Jos et salli minkään tulla, ei mikään tule. Juuri niin.



Osallistu, lähde, tee, suhtaudu asioihin avoimesti. Oletko osallistunut vaikka "pulskin kotiäiti"-kilpailuun, valokuvakilpailuun, ihan mihin tahansa hauskaan ja kevyeen juttuun?



Lähdetkö mukaan jos ystäväsi pyytää sinua vaikka torille jakamaan ilmapalloja? Sekin on elämys ja johtaa taas uusiin juttuihin. Pitää lähteä mukaan pieniin asioihin, koska ne kertautuvat ja tulee aina vain suurempia asioita.



Nainen, joka voisi jo kirjoittaa kirjasarjan elämänsä tapahtumista ;)

Itsellä vähän sama tilanne vaikka oonki vielä koulu ikänen.. XD mulla on monesti se että kun oon kattonu niin paljon elokuvia nii tuntuu et tiiän "kaikkeen" vastauksen mitä seuraavaks tapahtuu.. 😱 esim jos aattelen "nyt tuolta varmaa tulee joku kiva tyyppi joka vois olla mun kaveri" nii ei.. sit sen ajatuksen jälkeen aattelen "ei se kummiskaa ois mun kaa..? Sitä paitsi.. tuskin se ees kiinnittäis huomioo.." XD mä en oikee osaa tehä esimerkkejä mut ehkä joku tajus..? Mä vaan niinku keskin kaikkeen vastauket ja sen takii mulle ei tapahdu mitää koskaa.. koska elokuvat on vaikuttanu siihen.. mut jos oisin sinä nii lähtisin yhtäkkii vaa kotoo kenenkää näkemättä enkä sanois mitää.. lähtisin jonnekki bilettää tai ottaisin vaa lomaa töistä ja häippäisin hetkeks vaiks laivalle.. XD ja jos joku kaipailee perää nii vastaisin "sitä saa jos ei huomioi.. nyt on mun vapaus!".. XD tuskin mitkää sinivuokot lähtis perää ettii sen takii?.. 😂

Samat fiilikset täällä