Mä en KESTÄ sairastavaa miestä! Olenko kohtuuton?! Siis kuin ois viides lapsi!
Se on ollut pitkään flunssassa ja nyt lopulta sairiksella.
Lisäksi se sai siihen vatsataudin päälle.
No toki on ikävää - MUTTA. Kun mies sairastaa, niin sen pitää
- ähkiä ja puhista isoon ääneen kuuluvasti koko ajan, siis koko ajan (jos joku vähänkin kuulolla)
- kiroilla välillä (kun on niiin kauheeta)
- päästää jotain omituisia karjahduksia / mölähdyksiä isoon ääneen yhtäkki "aaarghllääh" niin että ihan säikähtää muut
- vinkuu ja vonkuu koko ajan että mun pitäis tulla hänen viereen tai hänen kanssa sänkyyn
(ihan kun mulla ois aikaa päivällä mennä sänkyyn makoilemaan hänen SEURAKSI ja jättää pienet lapset yksin alakertaan)
yms. yms.
Mä olin lasten kanssa viime viikolla mahataudissa kun hän oli työmatkalla.
Kun olin saanut oman oksennuksen valmiiksi, aloin tyynesti pesemään sohvan verhoilua, mattoa, irrottamaan sohvatyynyjen verhoiluja koneeseen, pesemään omia ja lapsen vaatteita meidän päältä jotka oksennuksessa, pesemään huopia.
Ja mahataudissani myös siivoilin toisen lapsen ripulikakkoja jotka tulleet housuun ja lattioille ja joka paikkaan...
Hoidin lapset ja kodin.
En halua olla marttyyri, mutta siis mä en KERTAKAIKKIAAN JAKSA että mulla on nyt täällä vielä yksi iso lisälapsi vonkumassa mun huomiota ihan kun 2-vuotias.
Ei, se on PAHEMPI. Lapsetkin antaa mun olla hetken ittekseen välillä, tämä äijä ei!
Etenkin kun tuon flunssan meno noin pahaksi on osin omaa syytään - ei mennyt ajoissa lääkäriin, nyt se on sitten keuhkoissa tms.
Toisaalta tuntuu että en ole rakastava vaimo ollenkaan kun en pysty antamaan läheisyyttä tarpeeksi :(. Jotenkin vaan en jaksa!
Kommentit (51)
pohdittiin tuota miksi mies haluaa seksiä krapulaisena, tultiin siihen tulokseen että kun mies pelkää kuolevansa on pakko vielä jatkaa sukua, naisen kroppa tietää että kuolevana ei enää raskautta kestä ja tervettä lasta synnytä. Pelkkää biologiaa.
Samanlainen rutisija oli meilläkin mies ennen sitten sairastui oikeasti, makasi kolme viikkoa hengityskoneessa ja kun siitä irroitettiin, ei ollut yhtään kipeä vaikka jalat ei toimineet ja lusikkaa ei jaksanut kädessä pitää.
Niiin tuttua! Viime viikolla siivouspäivänä rehkin hulluna ympäriinsä, mies lepäilee sohvalla, kun niin jotenkin vaan (TAAS) väsyttää. Revin imurin esille ja pyllistelen huonekalujen alle kun tämä suuressa viisaudessaan katsoo olevan ajan just sopiva....Nimittäin: "Voikko hei kattoo ku mul on tää toinen varvas isovarpaan jälkee vähä kipee. Et näkyyks siin jotain? Ei kai siinä...vai onks siinä? Hei kato nyt, mä otin sukan pois!"
Ja mitä mä teen...laitan pölkkäristä tehoja kovemmalle, sillä tiedän, et hänen varpaansa on aivan kunnossa eikä ole tippumaisillaan just nyt!
"Ai vitsi, kyl täs varmaan on jotain....HEI KATO NYT!
Voi helvetenhelvete, siinä varpaassa ei ollut yhtään mitään, eikä siihen tule mitään, olin vaan vähällä murtaa sen! TERVE VARVAS vali vali.
Mutta sitten tuli aivastus....."Hei mul on tulos flunssa, ihan kauhee olo"!
mutta meidän perheessä taitaa olla toisin päin. En sentään kipeänä ollessani ähise ja puhise saati kiroile, mutta jos minä ja mieheni ollaan yhtä kipeitä, niin mies hoitaa lapset ja kodin sillä aikaa kun minä nukun tai lepään...
Olenkohan ainoa?
Meilläkin mies saattaa sanoa, että vähän huono olo ja kuumetta onkin melkein 39 astetta. On hyvin kiltti ja säyseä potilas, ei vain malta levätä tarpeeksi.
Minä taas sairastan vaikka lämpöä olisi vain yksi kymmenys. En sentään huuda tai örähtele :)
Niiin tuttua! Viime viikolla siivouspäivänä rehkin hulluna ympäriinsä, mies lepäilee sohvalla, kun niin jotenkin vaan (TAAS) väsyttää. Revin imurin esille ja pyllistelen huonekalujen alle kun tämä suuressa viisaudessaan katsoo olevan ajan just sopiva....Nimittäin: "Voikko hei kattoo ku mul on tää toinen varvas isovarpaan jälkee vähä kipee. Et näkyyks siin jotain? Ei kai siinä...vai onks siinä? Hei kato nyt, mä otin sukan pois!" Ja mitä mä teen...laitan pölkkäristä tehoja kovemmalle, sillä tiedän, et hänen varpaansa on aivan kunnossa eikä ole tippumaisillaan just nyt! "Ai vitsi, kyl täs varmaan on jotain....HEI KATO NYT! Voi helvetenhelvete, siinä varpaassa ei ollut yhtään mitään, eikä siihen tule mitään, olin vaan vähällä murtaa sen! TERVE VARVAS vali vali. Mutta sitten tuli aivastus....."Hei mul on tulos flunssa, ihan kauhee olo"!
putoilee täällä..
miehillä toi LUULOTAUTI pitäis kanssa nimetä joksikin miestentaudiksi
Meillä kans äijä on niinhelvetin kipeä jos sattuu olemaan pikkasen lämpöä tms. Silloin tuntuu ett olisi se lisälapsi siinä hyysättävänä. Perk..e
Ja niin rasittavaa
niin aattelin että se ois voinut laittaa lapset kevyesti nukkumaan, että mä voisin vähän siivota (kauheen sekasotku) + mulla oli muutenkin monta hommaa mitä tässä illala pitäs tehdä.
(nyt en jaksa enää siis mitään olkoon kaikki, olkoot lapset nukkumaan menemättä, vinkuvat tässä ympärillä, pitäs olla jo sängyssä...)
Niin no siis. Iltapalaahan se ei saanut niille annettua, eivät lopulta halunneetkaan kun isi oli niin kiukkuinen.
No piti pestä 4v:n hampaat. Niin jotenkin tämä lapsi onnistui isiä tönäisemään? tai jotain siinä vessassa liikehtiessä ja se kun sattui häntä niin kauheasti, että jätti toimet kesken.
Mutta jaksaa sitten kiroten huutaa lujaa mulle marttyyrinä, kun vähän hälle tuosta puuskahdin etteikö 4v:n kanssa pärjää.
(Just aikasemmin ollut ihan että ei voi puhuakaan.)
No eihän lapset edes halua olla tuollaisen kiukuttelijan seurassa ylipäänsä.
Ja itse asiassa se olisi ollut oikeasti töissä, jos en ois pakottanut sen ma-iltana ottamaan sairista.
(No ehkä tuon vatsataudin yli ois joutunut kyllä olemaan pois.)
Mutta yleensäkin meillä aina tää ilmiö, että viikot se on töissä pirteenä muiden kanssa, ja vk-loput se on AINA kipeänä, jossain ihme flunssassa / huono olo tms.
ap
Vaikka on pikkasen kuumetta, niin se valitus on aivan hysteerista. Kysyi tuossa viimeksi kuumeessa, että voiko pääkipuun kuolla.
Sitten se kitinä ja valitus, kun ei voi olla paikallaan, kun sattuu, ja ei voi olla toisin päin kun sattuu. Prkle, no varmaan sattuu jos on kipee, mutta pitääkö sitä koko ajan selittää ja valittaa, kun on kipeä. Kyllä sen näkee itsekin, että muori on kipeä.
Miesten flunssat ovat pahempia kuin naisten. Tutkittu asia. Evoluution aikaansaamaa; naisen on pitänyt kyetä sairaanakin huolehtimaan lapsista.
Älä siis kiusaa miestäsi, hän on oikeasti kipeä. Mies voisi myös olla vinkumatta, se on lapsellista ja järjetöntä, muiden kiusaamista. Ääliömäistä käytöstä.
Tutkittu juttu on tämä: Mies TUNTEE olevansa sairaana kipeämpi kuin nainen. Mitään muuta ei ole tutkittu saati faktana osoitettu.
meillä ainakin, jos mä sanon et ai vitsi ku on varmaan tulossa nuha niin mies on just sillä sekunnilla kovas kuumes...
Minä mursin varpaani (joka ei siis mun menoani haitannut mutta sitä särki iltasin eikä voinu pariin päivään kunnolla sillä astua)
Mainitsin asiasta että vitsi ku toi sattuuki paljon niin miehenhän oli koko jalka tosi kipee ku loukannu just sinä päivänä töissä...
mun ex oli tuollainen ja onkin nyt ex. ja lisäksi se oli aivan aina kipeänä.
Niiin tuttua! Viime viikolla siivouspäivänä rehkin hulluna ympäriinsä, mies lepäilee sohvalla, kun niin jotenkin vaan (TAAS) väsyttää. Revin imurin esille ja pyllistelen huonekalujen alle kun tämä suuressa viisaudessaan katsoo olevan ajan just sopiva....Nimittäin: "Voikko hei kattoo ku mul on tää toinen varvas isovarpaan jälkee vähä kipee. Et näkyyks siin jotain? Ei kai siinä...vai onks siinä? Hei kato nyt, mä otin sukan pois!"
Ja mitä mä teen...laitan pölkkäristä tehoja kovemmalle, sillä tiedän, et hänen varpaansa on aivan kunnossa eikä ole tippumaisillaan just nyt!
"Ai vitsi, kyl täs varmaan on jotain....HEI KATO NYT!
Voi helvetenhelvete, siinä varpaassa ei ollut yhtään mitään, eikä siihen tule mitään, olin vaan vähällä murtaa sen! TERVE VARVAS vali vali.
Mutta sitten tuli aivastus....."Hei mul on tulos flunssa, ihan kauhee olo"!
päivästä riippuen pikku vian paikka vaan vaihtelee. mutta kun se pienikin vaiva voi oikeesti ollakin jotain isompaa... :D
En ookaan ennen tajunnu, mikä onni mulla on käyny miehen kanssa. :D
Meillä nimittäin minä olen se, joka on aina jostakin vähän kipeä. Päänsärkyä, niskajomotusta, korvakipua, pientä flunssaa, onkohan kuumetta - no ei oo kun alilämpöä, voitko tuua mulle kaakaota.. Mun mielestä se vaan on ihan normaali tapa kertoa ääneen kaikki vaivansa ja pyytää hoivaa. Mies on nyt neljättä päivää kuumeessa, lämmöt olleet yli 39 asteen, ja minä hoivaan kuin viimeistä päivää - kuten toivon itseänikin hoivattavan, kyselen mikä on vointi ja mitä ruokaa haluaisi ja pakotan mittaamaan kuumetta - mies itse taas on hyvin rauhallinen ja vähäpuheinen, eikä vaadi mitään. Mun mielestä toi ei osaa sairastaa kunnolla!!!
Ei se hoivaamaankaan kovin hyvä kyllä ole, mutta pidän yleensä sairaana sen verran meteliä että saan riittävän perushoivan, vaikken tietenkään ikinä tarpeeksi hellyyttä ja herkkuja ja päänsilityksiä. Nehän parantaa kaikkein parhaiten. :)
Jaksamista teille meidän valittajasairastajien kanssa. Voin allekirjoittaa esitetyn teorian, että sairaana ja heikkona sitä erityisesti kaipaa vahvistusta sille, että mua rakastetaan silti vaikka olen kipeä.
Ei sitä kiusallaan tee, ja ehkä tämän ketjun luettuani vähän hillitsen valitustani ensi kerralla.
Etkä hillitse! :)
Olet ihana tuollasena ja täällä on sun sielunsisko.
Meillä kun joku sairastuu niin se ei aina edes tiedä mikä onnenpäivä tuli -koska puunaan ja laitan kuntoon.
Hellyytykset on ihania ja kannattaa keksiä joku tapa jolla kertoa että itse kaipaa sairaana hellyyttä ja huomioo, ilman että töksäyttää sen väsyneenä ja asiasta tulee riita.
Koska tämä on vähän kuten lahjojen antaminen ja saaminen. On mukava saada lahjoja mutta todella kiva on niitä myös antaa.
Mutta 47, et muuta itseäsi.
tuon hellyyden tarpeen jne.
Täähän johtuu siitä pohjimmiltaan, että ihmiset on erilaisia:
- mies on ekstrovertti ja saa voimaa ja energiaa toisista ihmisistä
- minä olen pohjimmiltaan introvertti, ja tiukan paikan tullen kaipaan yksityisyyttä ja rauhaa, ja koen toisten läheisyyden taas voimaa ja energiaa minulta VIEVÄNÄ. SIksi mun vähän vaikea käsittää että jollain on eri tavalla.
No, toki varmaan jaksaisin hoivata jne, mutta tosiaan kun on kaikkea muutakin tässä niin olettaisi että aikuinen pystyisi vähän vähemmällä huomiolla olemaan.
NO nyt se onkin suuttunut vissiin tai jotain, etenkin sen eilisillan pikku riidan jälkeen...
ap
jossa mies valittaa just niin kuin olette kuvailleet ja nainen lukee lääkärikirjasta eri vaihtoehtoja. Vikana on hypokondria ;)
putoilee täällä..miehillä toi LUULOTAUTI pitäis kanssa nimetä joksikin miestentaudiksi
mittas sitten kuumeen ja kahdella mittauksella näytti 36,7. no, mutta kun niin sairas oli, niin totes mittarin olevan rikki...
Miehellä vähän lämpöä, hän nukkuu koko illan peiton alla. Ei suostu ottamaan buranaa, että olo helpottaisi, koska kuume kuulemma syö pöpöt pois.
Minulla oli kuumetta 39 astetta. Jouduin vetelemään buranaa kaksin kourin, että sain lapset hoidettua kun olimme appelassa joulun vietossa. Koska miehen oli niin tärkeää seurustella isänsä ja veljensä kanssa.
En siellä viitsinyt alkaa riehumaan. Mutta kotona repesin ja sen jälkeen on käytös muuttunut:)
toki hän saa silloin tällöin nuhan tai vatsataudin. kurkku on myös kovin usein kipeänä. samoin korva. mutta kun sitä kuumetta ei tule. ja sekös harmittaa.
jossain vaiheessa hän yritti mittailla kuumetta saunan jälkeen, ja silloin mittari tietenkin näytti vähän lämpöä. normaalisti hoivaan häntä juuri niin paljon kuin hän toivoo ja haluaa, enkä nyt kauhean raskaana sitä koe - etenkään, kun en itse juuri koskaan sairasta - mutta tuolla kertaa sanoin jo, että lopeta jo iso mies tuollainen pelleily.
Meillä oli mies saikulla viime viikolla ja kerran kun lapset oli nukkumassa päiväuniaan ja aloin siivoamaan ja kysyin että voisiko hän auttaa sen verran että katsoo makuuhuoneesta (missä hän siis makaili koko ajan) omat likaiset vaatteensa pyykkiin niin alkoi valitus "sä et tiedä miten huono olo mulla on..."
Siis tottahan se kuume vetää huonoon oloon, MUTTA kyseessä oli miehen viimeinen saikkupäivä, ei ollut enää kuumetta eikä pahemmin muitakaan oireita.. pläh.Itse olin myös tammikuussa lasten kanssa mahataudissa, mies oli silloin laivalla.. kun sitten soitti että on kohta kotona ja kerroin tilanteesta niin tämä otti ja sanoi että menee sitten käymään isänsä luona Helsingissä kun lomaakin on vielä jäljellä.. Mulla oli kuumetta sen 40 astetta ja lapset ja koti hoidettavana. Lämmittää oli pakko ja siivota.
No tässä nyt kun mies oli saikulla ja sattui tuo siivoamisjuttu, niin hän vielä kehtasi illalla vongata seksiä. Totesin vain että eikös sun pitänyt olla kipeä ja huonovointinen ja käänsin kylkeä.
Positiivista tässä on se, että hän ilmeisesti tajusi että on ollut ääliö. Nyt kun itse olin pari päivää vuoteen pohjalla (tosi pahat menkkakivut) niin mies toi mulle mehua ja kipulääkettä ja suklaata ja eilen oli käynyt ostamassa kaulakorun ja pyysi samalla anteeksi että oli sellainen viime viikolla.
Kehityskelpoinen yksilö =)
Ihana ukkeli, kun hoksas. Mun mies livahtaa ovesta kuin pieru saharaan tällasissa tilanteissa XD
Mä en myöskään kestä yhtään miehen sairastamista, sitä voivottelua ja huokailua kun kuumetta on 37,1. Ja meillä poika on samanlainen :) Niin että geeneissä kai se kulkee...