Nyt kun mietitte opettajien muistamisia, niin

Jos oma lapsi ei ole erityislapsi, niin miksi avustajaa pitäisi muistaa? En nyt oikein tajua.

Ei ole kenenkään henk. koht.

t.ap

ei ole nimetty kenellään lapselle erityisesti. Me muistamme häntä samoin kun lapsemme omaa henk koht avustajaa,muistamme myös terapeuttia,taxikuskia ja pk.n keittäjää

mutta ne kulkevat luokasta toiseen, ja ovat tarpeen tullen paikalla. Valitettavasti tuskin tiedän edes nimiä...

Lapsi halusi eritoten muistaa kevätjuhlassa koulun avustajaa "Tarjaa", jolle vietiin itsetehty kortti sekä pikkuinen kesämuistiainen.

vaan avustajia, jotka tulevat luokkaan esim puolella matematiikantunneista ja äikäntunneilla, liikkatunneilla ja sen sellaisilla ja ovat siellä se "toinen aikuinen" vähän kaikille tai sitten auttavat niitä, jotka sillä kertaa sattuvat näyttämään siltä että ovat tarpeessa. Tämmöisessä luokassa voi olla erityisoppilaskin, mutta avustaja ei välttämättä avusta häntä, koska hän ei välttämättä ole se eniten avun tarpeessa oleva - kuten meidän assipojan tapauksessa, hänen avuntarpeensa on sitä, että avustaja toisena aikuisena pitää luokan järjestyksessä ja metelin siedettävänä. Niinpä vaikka osa niistä tunneista, jotka avustaja luokassa on, on myönnetty sen takia, että luokassa on myös erityislapsi, avustaja on ollut myös muiden kanssa ja hänestä on hyötyä muillekin lapsille. Siksi olisi vanhemmilta ihan asiallista a) tietää että siellä on avustaja ja b) tietää mikä hänen nimensä on ja c) huomioida häntäkin vähän. Vaikka siis oma lapsi ei olisikaan erityislapsi.

Ei ole kenenkään henk. koht.

t.ap

ja tiedän toisen etunimen ja toisen kutsumanimen. Koskaan en ole kumpaakaan henkilökohtaisesti tavannut. aiempi jatkaa.

lapseni kertoo, että tämä avustaja ei myöskään koska avusta häntä. En aio muistaa häntä mitenkään.



En myöskään ole ajatellut muistaa enkunopea, enkä liikunnanopea, enkä terveydenhoitajaa, enkä koululääkäriä, enkä rehtoria, enkä rehtorin sihteeriä, enkä keittiöhenkilökuntaa, enkä...

lapseni kertoo, että tämä avustaja ei myöskään koska avusta häntä. En aio muistaa häntä mitenkään.

että itseasiassa avustaja näkee aika paljon vaivaa juuri minun lapseni kanssa (auttaa esim vihkotyön käyntiin saamisessa ja siinä, ettei meidän tyttö ala pulista ja sipistä kaverien kanssa vaan ryhtyy oikeasti töihin). Jos kuuntelisin vain lastani, kuvittelisin, että avustaja on hänen kannaltaa täysin turha. Opettajalta olen saanut tiedon asian todellisesta laidasta. Mutta hyvä avustaja tekeekin hommansa juuri niin, että avustettavat eivät sitä huomaa.