lapselliset: mikä on lapsettoman ihmisen ärsyttävin piirre? ev

tilanteissa, joissa ei oikeesti ole mitään hajua=)

Ei mitään suhteellisuuden tajua.

- eivät ymmärrä, jos olen poissa lapseni sairastuttua

- eivät käsitä, kuinka voin tehdä lyhennettyä työpäivää

- eivät ymmärrä, miksi lähden aina juosten kotiin enkä jää lorvailemaan tai juoruamaan tyhjänpäiväisiä työpaikalle

- eivät ymmärrä, että aina ei riennot pe-iltaisin työporukalla innosta

Tyyliin keskellä päivää voi lähteä lenkille yllättäen tai illalla baariin tosta noin vaan. Lapsettomat eivät tajua, että lapsiperheessä ollaan toisenlaisessa rytmissä ja että arki on pitkälti toistoa toiston perään, rutiinia.

niillä olisi tollasta muovilelukrääsää, ne ei katsoisi videoita, en sallisi tollasta käytöstä, en koskaan huutaisi jne.



Siperia sitten opettaa...

Meille ei voi kuitenkaan tulla ihan milloin vain etukäteen sopimatta, kun on päiväunia, ulkoiluja sun muita.

Yksi lasten täti tuppaa rivien välistä arvostelemaan lasten ja äidin käytöstä. Katsoo välillä nenää pitkin ja saattaa komentaa ja sättiä ihan normaaleista lasten tekemistä asioista. Saa nähdä, paheneeko vaiva iän myötä, jos ei saa omia lapsia!



Toinen piirre on se, että sinkkuystävät retostelevat seikkailuillaan, kertovat aikuisten juttuja ja kiroilevat lasten ollessa paikalla. Eivät vaan tajua, että 3-v kuulee AIVAN kaiken.

lisäyksenä vielä itsekkyys ja lapseen menevän rahamäärän päivittely. Siskoni ei esim. voi ymmärtää että yksityinen tarhapaikka maksaa 250 e kuussa.

Valitusta on kuultu mm. siitä, että lapsi astui naapurin nurmikolle (meillä yhteinen etupiha), tömistelystä (meillä kolme vilkasta alle 5-vuotiasta eli tömistely nyt on pienin meidän ongelmista) ja siitä, että lapsi työnsi parkkipaikalla nukenvaunuja (niistä voi kuulemma tulla naarmuja autoon!).



Toivon oikein että nämä lapsettomat saavat jonain päivänä kokea lapsiperheen elämää ihan omassa kotona.

Kaikki ovat ihan terveellä järjellä varustettuja ja käyttäytyvät sen mukaisesti.

Minäkin vaan huomaan tässä, että saan olla kiitollinen kuinka fiksuja lapsettomia ystäviä mulla on. Vaikka niillä ei ole lapsia, niin ne on seuranneet sisarustensa ja ystäviensä kautta sitä lapsiperhetouhua sen verran, että ymmärtävät kyllä suurin piirtein mistä minäkin puhun.



Itse asiassa olen yhdelle lapsettomalle ystävälle kehunutkin, että sen kanssa on kaikkein helpoin puhua kasvatusasioista ja lapsen yksilöllisyydestä, kun sillä on paljon avarampi ja tasapuolisempi näkemys, kun se ei vertaa vain omiin lapsiinsa ja oo siltä pohjalta tietävinään kaiken.

heissä mitään vikaa ole ;-) Joskus vaan harmittaa, etteivät he ymmärrä, millainen homma on saada lapset hoitoon joksikin aikaa ja sitten he ovat A) myöhässä tai B) eivät tule ollenkaan.

Jakavat neuvoja miten muut tekevät, miten he aikovat omien kanssa tehdä jne. Heidän on myös mahdotonta välillä ymmärtää, että lapset ovat luonteeltaan erilaisia. Toinen on sopeutuja, yksi arka, kolmas ylivilkas jne.

eikä mene jakeluun et pitäs oikeesti lopettaa kun lapset tarvii äitiä vaipanvaihtoon, syöttämiseen yms. sit sanovat vielä et etkö saa lapsias hiljaseks

---no comments

ok, oma vika, kun vastaan, mut anyways...

juuri vauvan saaneena osaa muusta puhua.



Itse ei osaa puhua kuin villistä viikonlopuistaan ja työpaikastaan.



Tässä näen asian niin, että minulle on tapahtunut jotain uutta ja siksi mielestäni minulla on lupa jauhaa siitä tavallista enemmän. Hänen juttunsa ei ole muuttunut mihinkään. Sen verran luulisi jokaisen tajuavan, että vauva on aina muutos. Pistää hetkeksi koko arjen uusiksi.



Toinen on ne ikuiset neuvot. Jätä isälle vaan ja lähde baariin. Vauva 1kk, täysimetyksellä, ei huoli pulloa ei tuttia. Vierastaa hiukan isäänsä, koska tämä tekee keikkahommia ja vain viikonloppuna kotona. Että sellasat

juttujani lapsoseni ihanuudesta ja perhe-elämän onnesta. Alkaa vaan pillittämään keskenmenoistaan ja itsekkäästi kertomaan oman elämänsä tyhjyydestä.

Viereisestä työhuoneesta kuuluu jatkuvasti lasten hysteeristä itkua. Minulla käyvät lapset eivät huuda lähestulkoon koskaan.

että lapsettomia kiinnostaa kaikki höpöjutut tai että laitetaan rahaa johonkin tyhjänpäiväiseen.