Rehellisesti: mitä sulle kuuluu?

Elämä on pieniä iloja ja hymyjä.

Mies on ollut koko päivän kuin perseelle ammuttu karhu, vaikka onkin puuhaillut mulle ihan kivoja äitienpäiväjuttuja. Erehdyin kysymään mikä on ja nyt en viitsi enää puhua ollenkaan. Vituttaa.

Lisäksi ahdistaa tuleva töihin meno ja pari muutakin asiaa.

Ja sitten tunnen syyllisyyttä, kun en ole onnellinen siitä mitä minulla on. Näinpä näin. Kiitos ap, eipä ole kukaan pitkään aikaan kysynytkään.

sain tänään ihanan äitieinpäivä lahjan,aamupalan sänkyyn ja muutenkin elämä hymyilee. ainut mikä nyt vituttaa on suomen häviö pelissä.

Kuulostaa kurjalta sun olos.. Kerrohan nyt kaikki huolet ja murheet..



ap

lapsi terve ja meni kiltisti nukkumaan, toisen syntymää jännäillään, nyt rv 38+3. Mies lattialla patjalla katsoo 24:sta, luovutti sohvan mulle möhömahalle:) Kohta teen myöhäisen päivällisen, pastaa ja kasviskastiketta.

Parisuhde melko hyvällä mallilla, mies ehkä hieman turhautunut kotona olemiseen (irtisanoutui talvella ja siitä asti on opiskellut, nyt opinnot kesäksi tauolla) ja molemmat tähän hetkelliseen rahanpuutteeseen, mutta parjäillään:)



VUoden vanha, kaunis talo on kotina ja onneksi ei yhtään velkaa.

Kaikki kunnossa siis.

Vierailija:

Mua ketuttaa... =( Miehen kanssa jostain ihan pienestä kinaa ja nyt sitten se mököttää.. Voi että mua sieppaa...

eli ei kuulu hyvää :( Lapset pitävät elämässä kiinni.

Ihanaa teille kakkonen ja nelonen. =)

Eiköhän tämä tästä taas suttaannu.

-3-

Vierailija:

Kuulostaa kurjalta sun olos.. Kerrohan nyt kaikki huolet ja murheet..

ap

ap

t. 6

Olen miettinyt koko päivän että miksi on niin apea olo. Ja kun Suomen peli alkoi mennä päin peetä, meinasin alkaa itkeä.

Sitten tajusin että torjuin pettymykseni odottamalla jääkiekkopeliä. Pettymys on se että poikani ei sitten muistanut minua mitenkään tänään. Asiahan oli tiedossa jo perjantaina kun posti ei tuonut mitään, mutta yritin olla ajattelematta.



Kaikella sitä ihmismieli yrittääkin suojella itseään!

risuutta, jota naisten välillä näissä nettikeskusteluissa (kuin varmasti yleisestikin yhteiskunnassa) on. Ja se, että nainen ja mies nähdään niin eri valossa tänäkin päivänä, kun kyllä minunkaltaiselle feministille punainen vaate. Perhana, kun pitäisi olla nostetta naisten kesken, suunnatonta ihailua, hyväksyntää ja avoimuutta, mutta kun vain niin kaavoihin kangistunutta ajattelua, että voin miltei pahoin.

Tsemppiä parisuhteeseen.. Kyllä se huomenna valoisammalta näyttää. =) Ehkä täälläkin päässä....

Sellaisia ne pojat hiukan taitavat ollakin... unohtelevia.



Ihanaa äitienpäivää sulle ja kyllä se sun poikas varmasti muistaa ja ajattelee sua vaikka ei nyt muistanutkaan äitienpäivää.

Parisuhde menee alamäkeä, mutta oma mielenterveys ylämäkeä...

ap

Onneksi itse voit kuitenkin hyvin. =)



ap

Kevätlukukausi vetelee viimeisiään. Työt painavat päälle ja stressaan vähän niitä. Pari tenttiäkin on tulossa ja yksi tasokoe (suomen kieli).



Kiroilen ja taistelen painoni kanssa. Sain taas hommattua itselleni kuntosalikortin, mutta tässä on ollut sairastumista eikä työkiireetkään edistä asiaa. Hiukan on tullut kiloja takaisin, mutta alkulukemissa ei onneksi olla. Olen muutenkin taas mässäillyt ihan liikaa.



Lapsen puheenkehitys edistyy hirmuisesti. Ja satujen löytäminen jaksaa vieläkin ilahduttaa! Päiväkodin vaihtaminen oli loistoratkaisu meille - koko perhe voi paremmin. Ihmeellistä, miten päivähoito voi vaikuttaa meihin kaikkiin - vaikka itsestäänselväähän sen luulisi olevan.



Miehen kanssa menee tasaisen hyvin. Syksyllä olisi mahdollisesti tiedossa Lontoon-reissu, keväällä Kreikka himottaisi. Onneksi haluamme reissulta samoja asioita, vaikka kohdetoiveissa on jonkin verran eroja. Minua kiinnostaa Egypti, kun taas miestä ei juurikaan.



Tällaista Morren elämään :)

On ollut ihana äitienpäivä=) Muutenkin elämä on mallillaan, kiirettä kyllä riittää, mutta ihana hyvässä mielessä.