Lue keskustelun säännöt.
Suhde vanhempiini...suuri ongelma, AUTTAKAA!
17.02.2006 |
Rakastan vanhempiani valtaavasti, mutta en osaa näyttää sitä. Olo tuntuu kiusaantuneelta heidän kanssaan. Vaikea selittää, mutta tavallaan jo pelkkä katsominen silmiin on jotenkin kiusallista. Olemme aina olleet ihan tavallinen perhe, mitään traagista ei ole tapahtunut. Isäni on menettänyt vanhempansa nuorena ja äitini isä oli alkoholisti, minua on kyllä rakastettu jne mutta en muista että sitä olisi kauheasti sanottu, lisäksi minulta on aina vaadittu paljon enkä muista että olisin istunut sylissä jne. Ehkäpä vanhempani eivät osanneet näyttää välittämistään, nykyään näyttää sitä kovasti lapsilleni sekä myös minulle mikä on vähän kiusallista, mutta eniten häiritsee ihan normaalikontakstit, eli miten saisin niitä luonnollisemmiksi. Muiden ihmisten kanssa olen luonnostaan läheinen, halaukset ovat ystäviemme kesken normaaleja, oman mieheni kanssa olemme kovia halaamaan ja pussaamaan, ja lapsille näytän välittämiseni useita kertoja päivässä. Onko kellään vastaavia kokemuksia? Ymmärtääköhän kukaan mitä tarkoitan?
Kommentit (3)
tuli aivan kylmät väreet. Erona on ainoastaan se, että isäni oli kaappijuoppo ja hyvin auktoriteettinen, jonka johdosta perheemme koki pari " paljain jaloin pakkaseen" -tragediaa. Perheessämme ei myöskään koskaan puhuttu asioista, etenkään isän kuullen.
Itse en myöskään muista saaneeni läheisyyttä lapsena. Oikeastaan muistan lapsuudestani hyvin vähän asioita. Vanhempieni läsnäollessa en pysty olemaan lainkaan oma itseni. Kun he ovat tulossa käymään, aloitan hermoilun ed. päivänä.
Ymmärrän todella mitä tarkoitat, mutta auttaa en sinua osaa...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ilmaise kiintymyksesi arvokkaasti ja kunnioittavasti, ei aina tarvitse olla lapsellinen, hempeä, höpsähtänyt.
Onhan niitä konsteja, kun vaan miettii.
Ei vanhempien kanssa välttämättä voi olla mikään sydänystävä tai tasavertainen koskaan. Silti voi rakastaa, kunnioittaa, arvostaa, olla kohtelias.
Sen verran luin kuitenkin, että minulla on samanlaisia ongelmia ja asia kiusaa minua. En ymmärrä, mistä se johtuu. Voi olla, että sitten kun joskus vanhemmista aika jättää ja tilannetta on mahdoton korjata, harmittaa kamalasti ja kaduttaa kun ei yrittänyt muuttaa suhteita.