Minkä ikäisen luota ÄITI voi olla pois yhtäjaksoisesti 7 päivää??

Jää isänsä kanssa. En usko mihinkään traumaan yms. vaan siihen, että ikävä on vain yksinkertaisesti molemminpuolinen.

No meillä on ollut 1v6kk:n ikäinen viisi kertaa viikon verran isän kanssa, kun jouduin olemaan kuopuksen raskausaikana sairaalassa. Ihan hyvin heillä oli kaikilla kerroilla mennyt.

ja kaikki oli mennyt ihan hyvin, mutta olihan se " uusi tilanne" lapsille ilman muuta.

Lapsi pärjää ihan hyvin isän hoivissa 7 päivää minkä ikäisenä tahansa eikä tule traumoja!

Te mammat vaan luulette itsestänne liikoja nykypäivänä!

jos kyseessä on yksi erittäinen kerta eikä usein toistuva poissaolo.

En usko että hänellä siitä mitään traumoja jäi. Ikävä tietysti molemminpuolista ja huomiota tarvitsi hieman enemmän jonkinaikaa reissun jälkeen.

En minäkään usko että lapsi mitään pysyviä traumoja saa siitä että on äidistään erossa viikon. Varsinkin jos isä vielä " hoitajana" .

Isä sen sijaan on ollut useinkin viikkoja poissa ja minäkin muutaman päivän eikä suurempia traumoja ole syntynyt, ikävää vain.

Ihan yhtä hyvä vanhempi se isäkin on!

ja ihan täyttä kukkua ! Traumatisoituu se lapsi varmasti siitäkin jos äiti on niin omnipotentti että isä ei kelpaa mihinkään.

Lapsi oli isänsä kanssa kotona. Sekä äidillä (erityisesti äidillä) että lapsella oli ikävä, mutta ei tuosta suurempia traumoja jäänyt kummallekaan. Lapsi on nyt yhdeksänvuotias ja ihan normaalilta tuo vaikuttaa. Noita työmatkoja on ollut sen jälkeenkin pari-kolme/vuosi eikä nuorempien lasten kohdalla ole enää tarvinnut asiaa sen kummemmin miettiä.



Matkakassaan kannattaa kyllä varata ylimääräistä rahaa, koska ainakin minä olen ikävissäni shoppaillut ulkomailta kaikkea " välttämätöntä" lapsille.

noin vuoden ikäisen lapsen isovanhemmille viikon etelänloman ajaksi hoitoon, nyt tuo kyseinen lapsi on kahdeksan vuotias, eikä ainakaan päällepäin mitään traumoja näy



itselleni kyllä tekee tiukkaa jättää edes yhdeksi yöksi hoitoon (1,5v)

joten taidat, ap, murehtia suotta. Ikävä tulee varmasti, mutta tuskin sentään traumoja kuitenkaan. Tuon ikäinen ymmärtää jo puhetta niin hyvin, että isä voi poissaolosi aikana selittää, että äiti on työmatkalla ja tulee kyllä niin ja niin monen yön kuluttua. Lapsi ei tietenkään hahmota aikaa, mutta helpottuu varmasti, kun moneen kertaan käydään läpi, että äiti tulee kyllä aikanaan takaisin.

Vaikka se asia voikin olla kipeä myöntää näille supermammoille, joita täällä parveilee. Symbioosivaiheesta ei haluta päästäkään eteenpäin, ja mies sen kun painaa ylitöitä ja työmatkoja perheen elättämiseksi, niin että tuskin pärjäisi päivääkään lapsen kanssa ilman kaikkivoipaa äitiä...

Yhtälailla lapsen isä on vanhempi, kuin äiti. Vauvalle voi antaa korviketta pullosta.



Jos lapsen äiti kuolisi synnytykseen ja vauva selviäisi hengissä, niin pitäisikö lapsen isän laittaa vauva pois, koska äiti ole sitä hoitamassa. Vai pärjäiskö isä vauvan kanssa?



Me ollaan miehen kanssa näitä pohdittu ja todettu, ettei tuollaisia ikärajoja voi olla, milloin äiti voi jättää lapsen isälle. Yhtälailla sillä isällä on oikeus lapseen, kuin äidillä, yhteinenhän se lapsi on ja molemmista se on saanut alkunsa.



Tällaisia juttuja varten meillä on heti opetettu korvikkeille/pulloon, koska meillä mies haluaa olla mukana lastensa elämässä jo alusta saakka. En koe, että mies tulee minun reviirille. Jonkun mielestä mä oon tyhmä, kun annan miehelle tällaisen mahdollisuuden. Mutta meidän mielestämme tämä on (meillä) oikea ratkaisu.



Eli mieleestäni ikärajoja tuollaiseen ei ole.

Tiedän tapauksen, jossa äiti jättää 1vuotiaan lapsensa mummulle 5:ksi päiväksi joka ainoa viikko, koska itse menee töihin toiselle paikkakunnalle, jonne automatka kestää noin puoli tuntia....... Viikonloppuna sitten isä hakee äitin töistä ja lapsen mummulasta kotiinsa (isä asuu mummun kanssa samalla paikkakunnalla). Tässä, jos missä, voi jo tulla lapselle jonkin steisia traumoja....

Itse olin viikon pois työmatkalla kun lapsi oli 1v 3kk. Ei mitään ongelmia. Sitten olin maailman toisella laidalla työmatkalla 3 viikkoa kun lapsi oli 1v 7kk. Ensimmäinen viikko tuosta meni hyvin, toisen viikon aikana alkoi itselleni tulemaan todella kova ikävä ja kolmas viikko meni laskiessa tunteja koska pääsee lapsen luokse takaisin. Hyvin olivat silloinkin pärjänneet, ei ollut kuulemma mitään ikävöintiä tai oireilua. Itselläni vaan ihan tuskaa tuo kolmas viikko.



Meillä isä on aina ollut tasaveroinen hoitaja.

Ei ole mitään tiettyä ikää. Riippuu kehitysvaiheesta. Lapsen pitää pystyä ymmärtämään että äiti tulee takaisin, se on tärkeintä. Olisi hyvä jos pystytään vaikka joka aamu ruksaamaan yhdessä kalenteria että kuinka pian äiti tulee tms.



Vaikka sanovat tässä edeltä että " ihan normaalilta lapsi vaikuttaa" ja todennäköisesti onkin ihan normaali, niin eivät psykologiset traumat näykään vieraille ihmisille päällepäin eivätkä aina edes perheille eivätkä todellakaan vielä 8-9 vuoden iässä.



Ja isän poissaolo ei ole sama asia pienelle lapselle kuin äidin. Lapsi on sitoutuneempi äitiin, jos äiti on pääasiallinen hoitaja.

Ihmettelen joidenkin asenteita täällä. Lapsi ei koe isää " tasavertaiseksi" äitiin nähden!

Siis tarkoitatko, että jos äiti on viikon matkalla, lapselle tulee siitä " psykologinen trauma" ? Voi jösses...

En sano niin. Sanoin, että psykologiset traumat eivät näy päällepäin ja siinäpä se olikin, mitä asiasta sanoin. t. 31