Raskaudesta kertominen

Tosin meillä kyllä oli se tilanne että vauvaa ei oltu yritetty. Mulla oli kovat alavatsan kivut joiden takia menin läääriin. Näistä kivuista sitten tiesi todella moni mun kaveri. Joten osalle kerroin sitten varsin nopeasti kun terveyskeskuksesta sain tulokset. Osalta yritettiin salailla, mutta vaikeaa se oli kun oli heitttänyt läppää että lääkäri päätti tehdä raskaus testin.. heh heh. Ekat sai tietää viikolla 5. äitillenikään en osannut valehdella kun hän soitti että mitä niistä labra tuloksissa oli



Pomolle kerroin myös aika aikaisessa vaiheessa Oisko ollu viikko 8 kun pahoin vointia alkoi olla ja itse huomasin työtehojeni tippuneen varsinkin aamusta suuresti. Oon töissä pienessä perheyrityksessä jossa pomo on ihan huippu tyyppi.

olla kerrottu kenellekään. vko 11 menossa mut jotenkin ei meinaa vielä uskoa. Ei yritetty vauvaa vaan on ihan iloinen yllätys :)



Raskaus ei vielä näy joten aateltiin oottaa vielä vähän aikaa.



Mutta tietty sit ku kerrotaan niin ekaks vanhemmille, sit ystäville ja työkavereille..

sekä muutamat lähimmät ystävät.



Tälle porukalle aiomme siis kertoa myös raskaudesta pikapuoliin, kun tulee sopiva tilanne (olen vasta 5. viikolla). Ns. julkista tietoa tämä on vasta sitten, kun se näkyy.

1. Raskaus (kukaan ei kuvitellutkaan et meillä olis vauvahaaveita)

Mun vanhemmat 9 viikko

Esimies 9 viikko

Esimies 2 10 viikko

Sisarukset, miehen vanhemmat 13 viikko

Hyvät kaverit 14 viikko

Muut sitten kun näkivät



2. raskaus (kaikki alla olevat tiesivät vauvahaaveista)

Mun vanhemmat 5 viikko

Sisko arvas viikolla 6

Sisarukset, Kaverit ja Esimiehet 1. ultran jälkeen (vk 10)

Mä kerroin parhaalle kamulle heti plussatestin jälkeen. Kaikki muut saivat tiedon vasta NT-ultran jälkeen :)

Me kerrottiin ensimmäisenä omilleni ja miehen vanhemmille, joka tapahtui melko pian raskaustestin tekemisen jälkeen eli noin 5 viikolla. Vanhemmat kertoivat sitten samantien sisaruksillemme vaikka toivoimme ettei asiasta vielä kauheasti olisi puhuttu..... Seuraavaksi kerroin hyville kavereilleni, siinä 5-6 viikon ajoilla. Sitten oli pakko kertoa monille muillekin kavereilleni että miksi juhannuksena en mitään voinut juoda, se taisi olla siinä 7-8 viikon tienoilla. Mies on sitten kertonut omille kavereilleen vähän liikaakin siinä 5-7 viikoilla (siis minä en olisi halunnut että niin laajalti vielä tiedetään mutta minkäs teet...) Mies on siis ollut niin todella innoissaaan ettei ole pystynyt pitämään suutaan kiinni :) hellyyttävää kyllä toisaalta. Kaikille on kyllä koitettu sanoa että ei sopisi puhua mutta mutta....

Isovanhemmillemme kerroimme ensimmäisen kolmanneksen jälkeen.



Eihän siinä kertomisessa toisaalta mitään kamalaa ole ja mitään aikarajaa... Mutta en vaan pysty olemaan ajattelematta keskenmenonriskiä. Ja siinä tapauksessa jos se tapahtuisi, niin olisi kamalaa kertoa siitä kaikille joille jo olemme kertoneet. Mutta on se raskaus silti niin iloinen asia että siitä haluaa kertoa! Vaikeaa kyllä...

Niin ja minä en kyllä ainakaan lähtisi sille linjalle, että kun joku kysyy niin lähtisin valehtelemaan. Pari ihmistä on kysynyt ihan suoraan (lähinnä noissa juhlimis- ja alkoholimerkeissä) ja olen vastannut ihan rehellisesti että olenhan minä :) Mitähän siinä sitten muuta edes sanoisi.....