***SYYSKEIJUJEN torstai***

Kyllä toi tyttö nyt meinaa ilmeisesti jatkossakin herätä ennen seitsemää.

Ja pilvistä on... niin odotin aurinkoa.



Nukuin tosi huonosti. Heräsin ainakin kolme kertaa. Ensin vessahätään, pari kertaa kun näin pahaa unta ja aamuyöstä tyttö potki selkään.

Yhessä unessa korppikotkan mallinen, naakan värinen korppi ampui lasta haulikolla. Jossain vaiheessa se lapsi oli meijän tyttö mutta ei koko ajan.

Se kuva kun siihen lapseen osui ja nalle lensi kädestä syöpyi mun mieleen, vieläkin tekee pahaa.

Eli tosi virkeenä taas tähän aamuun...



Muuten olo on hyvä. Ja kaipa tuo mahakin alkaa pikkuhiljaa pyöristymään.

Kun on kaiket päivät lököverkkareissa niin sitä ei heti huomaa.



Tarttis varmaan lähtä puuron keittoon.



kirsikka 13+0 Jippii, uus viikko!!

Täällä hieman poikkeuksellinen aamu, tulin puoli tuntia sit töistä ja vein lapset hoitoon (yleensä mies vie), joten siksi turhan virkeä olo. Ja muutenkin..



Sydän on surua täynnä. Sain aamuyöstä ystävältäni viestin: miehensä oli kuollut eilen aamulla sairauskohtaukseen. Mies oli muistaakseni 25v, ystäväni 20v. Isiä jäi kaipaamaan 3v lapsi ja vauvanalku masussa. Omat murheet tuntuvat pieniltä tuollaisen vierellä. Huomenna menen olkapääksi ystävälleni, jos vain saan ensiksi nukuttua yövuoron jäljiltä.



Mulla tänään siis se ylim. lääkärineuvola. Sama tohtori, jolle koetin selittää väsymystäni muutama viikko takaperin, eikä empatiaa herunut. Tuskin nytkään. Enkä nyt niin välttämättä ois lääkäriin halunnu mennä, mutta terkka pakotti. " Piia tulee sitten huomenna klo 13.20 lääkärineuvolaan" , oli kommentti, kun yritin nurista. No, pääseepähän kuulemaan vauvan ääniä :)



Nyt pitää kyllä mennä nukkumaan! -piias- rv 14+3

Voi, kuinka kamalaa kuulla tuollaisia uutisia :´( Ihan tuli itellekin tosi paha mieli ystäväsi takia. En tiedä kuinka selviäisin jos tuollainen sattuisi omalle kohdalle..

Yö meni samanlailla minulla kun Kirsikallakin, eli katkonaisesti ja pahoja unia.

Eilen tilasin ensimmäisen vaatteen vauvalle, ja yöllä sitten näin unta että tein tilauksen samaan paikkaan mutta tilasin sieltä ruumisarkun! Oli kiva herätä ja uni jäi todella elävästi mieleen.



Piias, hirvittävä tuo kaverisi tilanne! Tuli oikein kauhea olo itsellekin.



Omasta olosta ei ihmeellistä kerrottavaa, kaikki entisellään.



Eilisessä pinossa oli uusia keijuja, heille kaikille tervetuloa!



Tinah 15+4

[color=DarkOrange]Piia varmasti tuollainen pysäyttää, kun lähipiirissä tapahtuu. Tai pysäyttäähän se miettimään vaikka kenelle tapahtuisi. Todella surullista.



Tinah juuri mieheni kanssa eilen mietittiin että meidän ei varmastikaan kannata ostaa yhtään vauvan vaatetta. Niin paljon on sukulaisilta tullut ilmoituksia että ¿täällä ommellaan teiän vauvalle potkuhousuja¿ :) Mutta itselläkin kyllä tekis mieli netistä tilailla kun löytyy niin paljon kaikkea kivaa:) Ja täällä Parkanossa on Nanson ja Tutan tehtaanmyymälä josta saa todella halvalla vaatteita. Ne retrokuvioiset potkarit ja paidat ihania:)



Täälläkään ei omassa olossa mitään uutta. Pahoinvointi jatkuu mutta siihen melkeen jo tottunu.



Kerttu rv 13+ [color=DarkBlue][size=6]♥[/size]

Voi miten kauheaa,Piias! Itku silmässä täällä istun ja mietin syntyjä syviä :( En pysty ees kuvittelemaan miten hirveältä ystävästäsi nyt tuntuu. Jotain aivan järkyttävää. Itselle tuli niin ahdistava olo jo kertomastasi,saati sitten,jos sellainen osuisi omalle kohdalle. Paljon,paljon voimia ystävällesi!



En muista mitä olin kirjottamassa,en varmaan mitään tärkeää. nautitaanhan omista rakkaistamme,elämästä kun ei koskaan voi etukäteen tietää!



H&murut ja Jesse 16+2

täällä myös herätty kukonlaulun aikoihin.Vein pojan hoitoon ja itse tulin kotiin lepäilemään.

sairaslomalla kun olen tämän viikon.



piias,olen todella pahoillani ystäväsi kokeman menetyksen puolesta.

sanoja ei ole,olen pahoillani.



Mä voisin sanoa että olen tuntenut tässä raskaudessa ensimmäiset vauvan liikkeet.hentoista kuplintaa=)

pojansta tunsin rv 16+



Hyvää alkanutta Torstaita!

[color=Coral1]On kerranki illaksi mielenkiintoista tekemistä! :)

Mä oon oottanu tätä niin kauan. Sitä englanninkielistä yritin lukea mutta eihän siitä mitään tullu.



Ja kirjoitin juuri sen virallisen irtisanomis-sopimuksen ja nyt se sitten on varmaa että minun työt täällä loppuu. Työpaikkaa ei kyllä tule ikää mutta palkkapäiviä voi tullakin....:) Toivottavasti löydän uuden työn pian.



Kerttu vielä [color=DarkOrange1][size=6]♥[/size]

Huonosti nukuttu yö takana täälläkin, yskitti aivan kamalasti eikä tuo Kvilla tehoa yhtään. Vahvempaa ei saa käyttää raskausaikana...



Piias voi miten suuri suru ystävääsi lapsineen on kohdannut! Sinulla on nyt rankka aika itselläsikin ollessasi heidän tukenaan, ihanaa kuitenkin että kaltaisesi ystävä löytyy hädän hetkellä.



Kerttu saanko udella miksi irtisanoit itsesi raskausaikana? Ei ole tietenkään pakko kertoa, jos et halua :) Onnea työnhakuun!



Vatsa on tosi kipeä (antibiooteista?) ja lisäksi närästää tuossa kurkun seudulla ja kun kurkku on ennestään kipeä yskän&flunssan takia niin olo on kamala. Haluan jo terveeksi! Sairaslomaa tämä viikko loppuun, ja onhan tämä luksusta sairastaa kotona kun lapset ovat hoidossa, mutta kun mielummin olisin terveenä ja töissä.



Mayella 12+1

Jopas ovat keijut heti aamusta aktiivisia. Ikävää kuulla vain noin huonoja uutisia piias, toivottavasti jaksat olla ystäväsi tukena. Ja onpa kumma, miten nuo lääkärit ovat erilaisia. Minulla ensimmäisellä lääkärikäynnillä neuvolalääkäri olisi antanut sairaslomaa, vaikken sitä edes pyytänyt. Hänestä näytin väsyneeltä, mitä tietysti olinkin, mutta en siinä määrin, että olisin halunnut ottaa sairaslomaa ja siten paljastaa työkavereilleni tämän raskauden, varsinkaan kun en siinä vaiheessa tiennyt edes, mikä on vauvan " kunto" . Kahden aikaisemman lapseni kohdalla raskaus on paljastunut juuri sairasloman takia. Olin silloin niin huonovointinen ja väsynyt, että jäin mielelläni parantelemaan oloa kotiin ja syyhän tietysti paljastui työkavereille, koska sairasloma oli sen verran pitkä.



Ovara kyselikin, että missä vaiheessa aiotte kertoa työnantajalle. Itse ajattelin, että vasta sitten, kun ensimmäinen työkaveri uskaltaa kysyä masusta. Minäkin olen paisunut tasaisesti joka puolelta, joten varmaan se hämää heitä, eivätkä rohkene vielä kysellä. Nyt masu on kyllä omasta ja lasteni mielestäni niin selkeä, että sokeita taitavat olla, kun eivät huomaa. No, yritän kyllä vähän jakulla sivuprofiilia peitelläkin... Ja toisaalta olen jo 38 v. joten ehkä he eivät osaa ajatella minun enää lapsia tekevän ;-)



Kerttu84: Kerroit vihanneesi vartaloasi keskenmenosi jälkeen. Itse koin vähän samanlaisia tunteita edellisen epäonnistuneen raskauteni jälkeen. Toki tiedän, etten itse voinut 18-trisomiaan vaikuttaa, mutta silti jostain syystä koin tarpeelliseksi rankaista tai ennemminkin näyttää keholleni, että täältä pesee. Laihduin hirveästi ajatellen, että jos ei kerran masu kasva vauvan vuoksi, ei se kasva sitten muutenkaan. Ihmiset alkoivat jo huomautella ylihoikasta olemuksestani ja myönnän, että olin kyllä omasta mielestänikin jo liian laiha. Tosin vaatteet istuivat hyvin ;-D. Oikeastaan vasta vuosi tapahtuneen jälkeen palasi " normaali" kokoni ihan itsestään. On se naisen mieli kummallinen...



Tervetuloa kaikille uusille! Meitä syyskeijuja on jo TODELLA paljon.



fullmoon 14+3

Tervetuloa kaikille uusille minunkin puolestani!



Piias: Olipa ikäviä uutisia; voimia ystävällesi ja sinulle ystäväsi tukemiseen.



Mayella: Täällä painitaan myös flunssan kourissa... Antibioottikuuri päättyi jo viime viikolla, ja nyt yskää yritetään taltuttaa astmalääkkeillä. Olo alkaa olla aika väsynyt; viime yön nukuin taas sohvalla kun se on ainoa paikka, jossa saan itseni tuettua tarpeeksi pystyyn asentoon että saan nukuttua.



Joku kyseli työnantajalle kertomisesta. Kerroin työnantajalle pari viikkoa sitten, koska minusta oli mukavampi kertoa esimiehelle itse kuin antaa hänen kuulla asiasta muuta kautta. Olisin halutessani varmaan pystynyt asiaa vielä peittelemään, koska jakuilla ja huiveilla pystyy pitämään mahan aika hyvin piilossa.



Muuten ei mitään uusia kuulumisia; odottelen vaan että pääsisin eroon flunssasta ja takaisin töihin.



terveisin



Toukka06 rv 14+6

piias; aivan kamalaa, kertakaikkiaan elämä voi joskus olla epäoikeudenmukaista.. Voimia ystävällesi, toiv uusi elämä masussa ja lapsi saavat hänet ilotsemaan elämästä, vaikka se varmasti on tällä hetkellä vaikeaa. Ja voimia sinulle raskaaseen tehtävään, tukijallakaan ei ole helppoa..



Työantajalle kertomisesta; minä kerroin jo kk sitten, en välttämättä olisi halunnut kertoa vielä silloin, mutta piti tehdä sopimus jatkanko puolikasta työaikaa vai mitä ja siinä samalla kerroin, kun muuten olisin joutunut suoraan valehtelemaan. Ja onneks kerroin, siitä kahden päivän päästä tuli se reilu vuoto ja alko sl, joka jatkuu edellaan. Oli mukavampi soittaa osastonhoitajalle, kun tiesi jo raskaudesta. Muutenkin työni on sellaista, että on aina vain ajan kysymys, koska paljastuu. Vielä en ehtinyt paljastua työkavereille, kun olen vain pari pvää/vko töissä ja onnistuin aina sumplimaan, mutta nyt pitkä sairaslomani on aiheuttanut kysymyksiä ja olen lähimmille työkavereille sanonut, että jos heiltä kysytään, saa kertoa. Jos huonosti käy, löytyy sitten töistä tukijoita..

Minä kanssa jo edellisessä raskaudessa kerroin pomolle, ennenkuin muille työkävereille (läheisempiä lukuunottamatta), jotenkin oli mukavampi, että hän kuuli minulta kuin muilta. Silloin oli vielä vakipaikat jaossa ja mulle sano yks jos toinenkin, että hullu älä nyt kerro, mutta halusin olla rehellinen ja kerroin ja sain silti vakipaikankin.. ;)



stenval ja tyttö 04/04 ja rv 15!!

Minä olen jo kertonut töissä raskaudesta, koska jäin sitten samantien kotiin. Muutenkin on mielestäni jo aika kertoa. Varsinkin jos on vakipaikka, niin mitä sitä odottamaan. Jos on määräaikainen, niin sitten tietenkin riippuu, että milloin se päättyy. Jos päättyy parin viikon päästä, nin sitten odottaisin sen yli, mutta jos päättyy vasta joskus syksyllä, niin kertoisin jo. Ja tietenkin ekana esimiehelle eikä työkavereille!



Minä kävin siellä työpaikan henkilökunnalle tarkoitetussa myynnissä eilen ja mukaan tuli kasa laukkuja, kelloja ja koruja ja sateenvarjoja jne. Oli kiva käydä shoppailemassa edullisesti! :)



Täällä on tänään taas pakkasta. On se kumma kun se kevät ei vaan tule, vaikka nyt on kyllä jo lumet pitkälti sulaneet.



Hammasta särki eilen ihan hirveästi. Yritän nyt vielä sinnitellä pari viikkoa, mutta toisaalta sitten on mulla se suomen reissu, enkä tietenkään haluaisi, että se hammassäryn vuoksi pilalle menee ja mielummin kuitenkin menisin täällä vedätyttää sen hampaan pois, kun ovat sitä jo hoitaneet ja kuvanneet sen jne. En vaan halua mennä sinne...



Kävin muuten eilen työvoimatoimistossa ja siitä on nyt tulossa kunnon paperisota, enkä tosiaan tiedä saanko työttömyystukea huhtikuusta lähtien vai en. Ongelmana on se kun mulla on lääkärin antama työkielto. No, asianaja selvittää asiaa, toivon vaan ettei kauaa kestä.



Seirana rv14 +6

Kovasti jaksuja -piias-:lle! Ystäväsi tarvitsee nyt tukeasi. Koitathan ehtiä myös lepäämään, jookos, että väsysi helpottaa. *halaus*



Aloitin eilen esikoiselleni tuttivierotuksen. Neidillä on ikää 13kk ja pähkäsin, että nyt se tutti saa lähteä, kun pitää ennen vauvan syntymää vielä vaihtaa neiti isompaan sänkyynkin. Ei kahta muutosta yhtä aikaa, you know. Tutti on ollut 10vk:sesta asti unituttina, ei siis lohtu-/huvituttina ollenkaan. Eilen meni päikyt ilman tuttia, yöksi vielä annoin tutin. Nytkin tuo tuolla vaunuissa ulkona tuhisee, ilman tuttia *tuulettaa*. Isukki on ens viikolla lomalla ja sitten lähtee pikkuneidiltä se unituttikin. Toivottavasti ei jaksa huutaa montaa yötä..



Omaa napaa: kävin tiistaina ekassa lekurineuvolassa. Kaikki oli ok! Painoa oli tullut +525g/vk, mut ei paha, kun edelliskerralla oli -100g/vk. Hb oli laskenut 123:een, normaalisti mulla on se 150-155. Eli vähän väsyttää, mut onneks vain vähän. Verenpaineet oli ok. Lääkäritäti oli mukava: kertoili esikoiselle koko ajan mitä tekee tyyliin " nyt me kuunnellaan, mitä se sun leikkikaveri täällä masussa puuhaa" . Tyttöä kikatutti, kun äiti kölli tutkimuspöydällä pyllysilteen :)



Mukavaa loppuviikkoa toivottelee,

Tilli, tytteli 13kk ja nappula rv 15+0



PS: Tunsin ekat liikkeet viime sunnuntaina rv 14+3! Olin ihan yllättynyt, että nytkö jo, mutta sitähän se väpätys oli! Siitä lähtien olen tuntenut saman joka ilta, ihanaa!!

Mulla kans vähä levoton yö ollut. Ensin tuli isompi nukkumaan meidän sänkyyn, sit meinas pienempikin tulla, niin roudasin molemmat omaan sänkyyn. Sit vielä kerran isompi meinas tulla, mutta passitin takaisin omaan sänkyyn. Kello oli puol neljä, ja mä en saanu nukutuksi. Luin kirjaa ehkä tunnin verran, sitten taas uni tuli. Jännitti tämänpäiväinen neuvola, kun kuunneltiin sydänääniä. No ei kuulunu... Jonkun kerran kone näytti 130 lukemia, mutta korva ei kuullut. Kone vaa rätisi ja paukkui. No minähän pillittämään ukolle, et ei vieläkään kuulu... Nyt oon menos yksityiselle ultraan klo. 15. Pitäkäähän peukkuja!!!



Eilen ostin vauvalle ihanan ihan vastasyntyneelle tarkoitetun kokopuvun, jossa oli pupun kuva... En enää voinut olla ostamatta. Toivottavasti vaan kaikki on hyvin vattassa...



Pahoittelut Piias ystäväsi puolesta. Ei voi kuvitella miten pahalta siinä tilanteessa tuntuu.



Ja viikkoja siis 12+4

Odotusdementia vaivaa, ei ehtinyt imetysdementiakaan kokonaan lähteä ennen tätä raskautta.. :)



Työnantajalle kertomisesta: Kerroin tänään pomolleni tulevasta mammalomasta. En olis varmaan muuten ihan vielä kertonut, mutta hän soitteli minullepäin ja kysyi, olenko jo miettinyt, jatkanko hoitovapaata (ilmoitettu 30.6 saakka) vai palaanko heinäkuun alusta töihin? Ilmoitin jatkavani hoitovapaalla 2.8 saakka ja jääväni uudelle mammalomalle 3.8 :) No, nyt on tuokin hoidettu alta pois.



*taustalle*

t.Tilli

Piias, olen todella pahoillani ystäväsi puolesta, jaksamisia hänelle ja lapselle ja voimia sinullekin!

Näinköhän tää väsymys hellittää ollenkaan? Taas yhdeksän tunnin yöunet takana ja olo on kuin ei olisi nukkunut ollenkaan. Varmaan alkaa olla taas hb aika alhaalla, neuvolakin on vasta ensi viikon perjantaina, sit saa tietää, mitä se mittari näyttää. Rautaa aloin syödä omatoimisesti jo toissapäivänä, toivottavasti toimii pian. Kammottaa ajatus iltavuorosta kun on jo nyt näin loppu...

Täälläkin on masuasukin liikkeitä tunnettu jo melkein viikon ajan, hassua pientä kuplintaa :), eniten liikkeitä tuntee työpäivän jälkeen kun istahtaa tuohon sohvalle. Taitaa pieni ihmetellä, miksi yhtäkkiä tuli niin hiljasta ja liike pysähtyi.

Ulkona on tosi ihana ilma, aurinko paistaa pilvettömältä taivaalta ja räystäistä tippuu vesi! Ihanaa, kesää kohti ollaan kovasti menossa, ja tuleehan se syksykin sieltä vielä. Eilisestä oli tasan puoli vuotta ( laskettuun) H-hetkeen!

Hauskaa päivänjatkoa teille muille keijuille, tää lähtee valmistautumaan työiltaan!



NiinaRantsu3 13+6

Mayella minä irtisanoin itseni kun olisi muutenkin työt loppunu kesäkuun alussa. Oltiin kyllä pomon kans puhuttu että olisin siitä vielä syyskuun loppuun, mutta nyt kun tulin raskaaksi, tuskin sitä sopimusta ois siitä kesäkuulta jatkettu. Ajattelin että jos lopetan nyt aikaisemmin, ehdin hakea uutta työtä ja ollakin siinä monta kuukautta. Kun jos olisin kesäkuussa jääny työttömäksi, tuskin sitten enää isolla mahallani saanu töitä. Ja muutenkin olen ollut lähdössä tästä paikasta jo pitemmän aikaa. Nyt sain hyvän syyn:)



UpAndGo tsemppiä ultraan! Voin kuvitella harmisi kun sydänääniä ei kuulunu:( Mullakaan ei ekassa neuvolassa, kone kyllä löysi sykkeen mutta mitään ei kuulunu. Mutta varmasti siellä kaikki hyvin!



Uskotteko että minäkin olen tuntenut jo liikkeitä. Vaikka ensimmäistä odottelen. Parina iltana on tuntunut selvästi kuin kuplintaa ja ensin en uskonut että olis liikkeitä mutta nyt ne on toistunu monta kertaa. Voi tietenkin olla että kuvittelen mutta kyllä sen kohta tietää jos ne voimistuu ja alkaa tuntumaan selvemmin.



Kerttu rv 13+

Täällä on taas kaunis, aurinkoinen päivä. Valon määrä lisääntyy hurjaa vauhtia ja elämä jotenkin vilkastuu kaikinpuolin, niin luonnossa kuin " katu" kuvassakin.



Itselläni on niin hyvä ja vaivaton olo, että välillä on vaikea muistaa olevansa raskaana. Paitsi jos mahaa katsoo, se on aika iso jo. Eilen pinossa oli näemmä puhetta raskausarvista. Ihan ystävällisenä vinkkinä sinulle Seirana, että kannattaisi ehkä miettiä vähän tarkemmin, millaisessa seurassa ja millaisin sanakääntein kauhistelee toisten raskausarpia. Minulla on itselläni mahassa juuri tuollaiset kuvailemasi " sikakamalat" arvet, ja vaikka niitten kanssa on tietenkin oppinut elämään ja ne vaan on pakko hyväksyä, niin kieltämättä tulee joka kerta paha mieli, kun lukee jotain tuollaista. Kyse kun on asiasta, jolle kukaan ei loppujen lopuksi voi mitään. Itse en usko, että mikään rasva maailmassa voi estää arpia, jos omaa sellaisen kudostyypin, että niitä on tullakseen (ja tätä mieltä on lääkäritkin, muttei ymmärrettävästi kosmetiikkafirmat ja naistenlehtien kauneussivut). Ekan raskauden aikana rasvasin ihoa aika kalliilla apteekin salvalla, mutta niinpä se maha vaan repeili. Totta kai kannattaa sili rasvata jollakin, koska kosteutettu iho on aina mukavamman tuntuinen ja näköinen, mutta saman tien sitten jollain halvemmalla perusvoiteella, ettei rahat mene.



Semmoista tänään,



Njoammil 16+3

Ainakin Mayella kirjoitteli kovasta yskästään eikä Kvilla kuulema auta. Itselleni lääkäri määräsi Cocillana nimistä yskänlääkettä kun olin kolme viikkoa kovasti yskinyt. Lääkärin ja farmaseutin mukaan annosteluohjeiden mukaisella käytöllä ei ole havaittu raskaudelle haitallisia vaikutuksia. Eli olen uskaltanut käyttää tätä valmistetta ja sen avulla olen vihdoin yskästäni selviytynyt! Vinkiksi toisille.



Hyvää päivänjatkoa kaikille! Yritän itsekin ottaa pienet nokoset kun poika on päiväunilla...



Misuli rv 12