¤¤MARRASMURUT VKOON 34¤¤

Ja taas alkais uus viikko, taas viikon lähempänä sitä odotettua:D



Puolison suhtautumisesta oli kyselyä, vastaan nyt matti myöhäsenä:)mies kyllä jaksaa hössöttää, on huolissaan olenko syöny ja juonu ja jos lähen ulos nin että on tarpeeksi vaatetta päällä jne.välillä menee ihan yli se sen hössötys, kattelee vaunuja netistä ja vauvan vaatteita lehdestä:)mahaa silittelee ja taputtelee ja juttelee vauvalle..hälle ensimmäinen lapsi joten kaikkea ei oikeen ymmärrä, esim että mitä pitää ostaa, sanoo suurimmasta asioista että eikö tuota voi ostaa sitte ku vauva syntyy, tai että miten vaatteita voi ostaa ku ei tiedetä kumpi tulee:D

Kaiken tahoo pitää salassa, nimet ja sukupuolet m..ei hänen mielestä millään ole kiire ja jos sen mukaan tehtäis niin sillä olis ostettava kaikki sillä aikaa ku olen laitoksella:Dmutta käsivällisyss kunniaan:)



Omasta navasta sen verran että vauva on yhä edelleen vilkas tapaus, valvottaa yöllä ja suppareita tulee aika reippaasti, harjoitus supistuksia onneksi..

toissa iltana alko kamala oksetus ja jatkuu yhä, närästää ja päätä särkee, rennie on yhä edelleen mun paras kaveri:)panadolia olen yhen kerran ottanu tuohon vatsakipuun mutta eipä se oikeen auttanu joten enää en ole ottanu..mutta kaikki hienosti, pakkailua en vieläkään ole aloittanu, 6vk aikaa enää ja en tiedä oikeen että mistä aloittaa, laatikitakaan ei vielä ole ku yks..



Mutta mites muiden vkl on menny?



hyvää viikon alkua..



simppu rv 28+5

sulla simppu kyllä menee taas oksennellessa. Ei kiva. :(



En muista kerroinko ko kun äippäpolilla kävin perjantaina, saatoin kertoa... Eli sairaslomalla oon sit äippälomaan asti.



Viikonloppu on mennyt tiiviisti kotona. Muksut ovat valittaneet viime ke-to lähtien että on kipeä olo ja et päätä särkee. Ajattelin että flunssaa pukkaa kun sitä on liikenteessä. Lauantai aamuna huomasin sit ekat VESIROKKO rakkulat. Rakkuloita nousee koko ajan lisää ja toinen poika on kuumeessa, toisella on myös voinat poissa muutenkin. ONNESI olen itse sairastanut rokon 8-vuotiaana, joten ei oo vauvalle vaaraksi. Näin netistä luin...



Itse oon tapani mukaan valvonut joka yö jokusen tunnin, nyt lantio on hieman iisimpi niin selkä on kipeytynyt! Lämmitetyn kauratyynyn kanssa sit makaan, mut ei sekään ihan täysin auta. Joten nukun kokonaisen yön sitten kun vauva joskus nukkuu myös, eli ensi vuonna... Viime yönä tosin oli vauvakin todella vilkkaalla päällä, niin ei mun tarttenut yksin valvoa.



Ellenlelli ja 27+0

Ellenlelli:



Itse oon tapani mukaan valvonut joka yö jokusen tunnin, nyt lantio on hieman iisimpi niin selkä on kipeytynyt! Lämmitetyn kauratyynyn kanssa sit makaan, mut ei sekään ihan täysin auta. Joten nukun kokonaisen yön sitten kun vauva joskus nukkuu myös, eli ensi vuonna... Viime yönä tosin oli vauvakin todella vilkkaalla päällä, niin ei mun tarttenut yksin valvoa.



Mistä niitä kaurapusseja löytyy?????Olen yrittäny katella mutta en löydä!

Ja mulla kans lantio ja selkä vaivaa niin että ei kertakaikkiaan saa nukuttua ja viimisenä vaihtoehtona kokeilen vahvempaa läkettä..ja täällä kans valvotaan, nukutaan sitte ku vauvaki nukkuu kokonaisen yön..esikolle vaan harmi ku äiti on aina niin väsyny..

Nyt kaikki kynnelle kykenevät kertomaan viikon kuulumisia! =)



SIMPULLE tuosta *kauratyynystä* eli itse ainakin olen aikanaan ostanut sellaisen Primasta saunatarvikkeiden läheisyydestä ja oisko maksanut jotain 16€ hierontaöljytippojen kera. :)

Samoja pakkauksia olen nähnyt Vapaavalinnoissa, Cittareissa ja monissa muissa Löytötavaratalon tyyppisissä. Jotkut lahjapuodit myy myös, hieman fiinimpiä pussukoita. Huomatkaa kuitenkin kaikki, että aina lämpö ei ole paras vaihtoehto varsinkaan tulehtuneille lihaksille vaan kylmähoito voi toimia paremmin, johon toki kaurapussia voi käyttää myös. Niin ja hierontaa ei suositella raskaana ollessa kun se laittaa kaikki myrkyt verenkiertoon liikkeelle.



Itseä kiinnostaisi kokeilla *akupunktiota* vielä loppuraskauden aikana noihin alaselän ja lantion vaivoihin. Jostakin luin, että oli auttanut hienosti jo kertahoidon jälkeen. On kuulemma käytetty myös vauvan kääntämiseen samoin kun vyöhyketerapiaa, joka sekin kiinnostaa myös mahdollisesti synnytyksen käynnistämiseen.

Onko kenelläkään enemmän tietoa tai kokemusta noista???





Onko muut jo pohtineet tulevaa *synnytystä* ja sen jälkeisiä päiviä???

Minä kun olen ja pelkopolille mulla on aika 19. syyskuuta ja ajattelin keskustella mahdollisesti poliklinikka-synnytyksestä mikäli vauvalla vaan on sokerit tasapainossa syntymän jälkeen ja siis kaikki muutoinkin kummallakin ok.

Inhoan sairaaloita enkä nuku siellä hyvin olleskaan. Inhoan niitä kosteita ja kuumia huoneita joihin tuppautuu välillä useita vieraita samaan aikaan ja yritä siinä nyt sitten aloitella vauvan kanssa rauhallisesti oloa ja eloa. Tahdon oman miehen viereen ja omaan kotiin ilman ketään ylimääräisiä pyörimään ympärille. Mieheni kun on kotona silloin kun vauva syntyy, näin on ajateltu.





*miehen suhtautumisesta* raskauteen ja vauvaan voisin itsekin vihdoin vastailla eli meillähän tämä on miehelle ensimmäinen ja minulle neljäs lapsi. Meillä myös erilaiset härvelit ja niiden hankinta aiheutti alkuun hieman hämmennystä (meni sekaisin kun hommasin sitterin, turvakaukalon ja turvaistuimen samoihin aikoihin että mihinkä tarkoitukseen mikin käytännössä on). Muuten ei kummempia, kaikkea olen saanut hommata mitä tarpeelliseksi katson ja aika vähällä haluan pärjätä sillä tavaraa on muutenkin kodissamme paljon.

Ainoa tosiaan mistä innostuimme kummatkin siis ensimmäistä kertaa on nuo kestovaipat, joten se on ihan meidän yhteinen kokeilupäätös.

Muutoin mies on ollut huolehtivainen ja ihanan hellä, mutta mitään varsinaista hössötystä en ole huomannut. On lukenut kaiken neuvolasta ja pakkauksesta saadun oppaan tapaisenkin ja kysynyt minulta sekä katsonut jotain netistä. Ultrissa on ollut aina mukana ja neuvolaankin tuli kun työltään pääsi. Ihan kivasti siis, mielestäni mennyt.





Tuossa omaa aloitustani teinkin jo, mutta onko kenelläkään muulla vielä maha/vauva *laskeutunut*? Kun minulla on, mikä toki hieman hengistystä helpottaa, mutta tuo häpyliitoksen vihlonta-ei kiva. Vielä tuskin on kiinnittynyt kunnolla sillä mitään pallon tunnetta ei vielä jalkovälissä onneksi ole.





Jahas, kai sitä tarttee mennä aamupuuhien kimppuun ja palailla vielä myöhemmin lukaseen josko olisi muutkin marraskuiset kerinneet laittelemaan puumerkkiään pinoon. =))





Vointeja siis kaikille!





Hope4 rv 28+4

tsemppiä vaivojen kanssa olemiseen!



Täällä valvottaa enimmäkseen esikoinen, joka ei vielä kolmen vuoden korkeassa iässäkään nuku kunnolla läpi öiden vaan huutelee huoneestaan milloin useammin, milloin harvemmin. Katsotaan millainen tästä kakkosesta sitten tulee siinä suhteessa. Mutta toki, heti kun esikoinen on saanut minut hereille niin eiköhän vauvakin herää mahassa ja koita siinä nyt sitten saada unta kun hän hyörii.



Mä oon niin tottunut tähän heräilyyn jo, että ihmettelen mitä mun aivoille sitten tapahtuu, jos joskus käy niin, että koko huusholli nukkuu läpi öiden heräilemättä.. Saan ehkä jonkun aivoverenvuodon liiasta levosta taijotain. Pitää ehkä siinä kohtaa sitten hankkia joku koiranpentu tai muu ötökkä, jota pitää käyttää pihalla pitkin öitä, ettei vaan tulis vahingossa nukuttua liikaa. ;-)



Uusi pesukonekin tuli vihdoin eilen, alkoi pyykkivuori jo olla hankala mahduttaa kaappiin. Koneen piti tulla viime viikolla, mutta Veikon Kone myi meille koneen jota heillä ei ollut enää olemassa, joten toimitus viivästyi. Täytyy kyllä tässä kohtaa kehua Veikkoa, koska olivat aidosti tosi pahoillaan ja hoitivat asian hyvin joustavasti, saatiin kalliimpi & parempi korvaava kone samaan hintaan, ja sen kuljetus oli jopa päivän ajoissa.



Ja joo, oon kyllä miettinyt synnytystä ja sen jälkeisiä päiviä.. Mulla ei itselläni ole synnytyksestä kokemusta, mutta vaimon synnytyksen (30 h ja pahat repeämät) katsoin läheltä, eikä kyllä suoraan sanottuna houkuta tuo touhu.. Mutta lähden sillä asenteella, että jotenkin se sieltä ulos tulee, kävi mitä kävi.



Ollaan suunniteltu niin, että mun äiti tulee esikoisen kanssa meille kun vaimo ja lapsen isä on mukana synnyttämässä, mutta synnytyksen jälkeen kaikki onkin sitten vielä auki. Mä jään joka tapauksessa pariksi päiväksi varmaan Naistenklinikalle, unelmana ois että lapsi vois olla joko isänsä tai mun äidin kanssa ne päivät että vaimo pääsis olemaan siellä myös, jos jopa saatais perhehuone. Mutta sekä lapsen isällä että mun äidillä on sellaiset työt, ettei välttämättä onnistu tämä homma lainkaan - isä on suoraan ilmoittanut ettei hän pysty pitämään esikoista luonaan arkena loka-marraskuun aikana edes vaikka lapsi on päivät 9-17 päiväkodissa (hän on taiteellisessa työssä ja produktio painaa päälle), ja mun äidin ilta-aikataulut puolestaan riippuu niin paljon tilanteesta ettei hänenkään varaansa oikein voi laskea. Zoomaan siis synnytystä johonkin lauantai-aamuun, se ratkaisisi monta asiaa. ;-)



No, kaiken ei onneksi tartte olla täydellistä tässä maailmassa, mulle riittää että kakara tulee maailmaan jotenkin oikein päin ja hengittää, kaikkea muuta voi katsoa sitten kun sen aika tulee.



filosofoitsee,

zel & z, 29+3

Uusi yritys, jos saatais aikaiseksi muutakin kuin otsikko.



Ilmottaudun mukaan marraskuun odottajiin!! Olenkin käynyt lukemassa viestejänne jo pidemmän aikaa, muuten saanut aikaiseksi kirjoitella :)



Toista siis odotetaan, esikoinen on nyt 1v6kk.



Raskaus mennut ihan kivasti, vaikka edelliseen verrattuna vaivoja onkin ollut jonkun verran enemmän.



Miinat 28+1?

Synnytystä on mietitty, ehkä vähän liikaaki.. multa kovasti kyselty että eikö jääny traumoja edellisestä synnytyksestä ku oli niin rankka mutta ei mulla ole pelottanu, no nyt sitte ku pitäis oikeesti mennä synnyttään taas lähiaikaoina niin voi hyvä jumala, en kyllä haluais.. en pelkää itessää synnytystä, kipuja tai sellasta mutta sitä että jos vauvalle sattuuki jotaki, ku mun mielestä niin viimiseen asti pitävät ennenku leikkaavat..mutta kyllähän he asiansa osaavat mutta tällanen pelko mulle on sitte tullu, ja samoin se että jos en site jotenki osaakaan tai jotaki, voi hyvänen aika ku sitä hassuja miettii:)

eiköhän se siitä suttaannu se synnytyski..

Ja sairaalassa en halua olla ku yhden yön, se aka yö avuvan kans ja sitte kiitos kotiin, muuten esikko joutuu olla hoidossa ties missä ja en ole mikään sairaaloiden fani, meillä ei varmasti päästetä kotia heti vaikka kaikki ok..mutta täytyy seuraavalla äippäpolin käynnillä keskustella näistäki asioista..



Minäpä meinaan lopettaa täm'n ylirauhallisesti elämisen ku ei tuolla alhaalla mitään kamalaa ole tapahtunu niin lähren tänään salille!!selkä on niin kipeä että oakko saada tehtyä jotakoi, hermotki alkaa olla tosi tiukilla niin hyvä päästä vähän purkaan paineita. katotaan nyt miten käy, jos rupiaa supistaan niin sitte lopetan mutta en kyllä vähästä jätä pois koko juttua..maksan salimaksua joka kk ja en ole käyny ku viimeksi ties millon raskauden alussa..niin nyt olis hyvä mennä..ja jos tuo painokaan ei nousis niin kauheasti..



Näin kamalaa unta, eka mulle tuli kutsu hammaslääkäriin,kauhea painajainen:D

site näin unta että olin rv 40 ja lääkäri sanoi mulle että sun pitää ainaki 21kg pudottaa raskauden jälkeen..minusta oli ihan järjetöntä mutta tottakai uskoin ku lääkäri niin sano..painoin siinä unessa 70kg ja lekuri laski että painan n 60kg synnytyksen jälkeen niin siitä pitäis vielä ainaki se 21kg tippua..niin että painaisin enää 39kg niin sitte olis normaalia..huh.. en taida tuota ottaa tavoitteeksi:D



mutta nyt pitää mennä laittaa poitsu unille, jos vaan nukkuiski:D



simppu rv 28+6

Viime viikon kirjotukset katos taivaan tuuliin enkä uusia jaksanu laittaa niin kokeillaas nyt uutta viikkoa....



Zel Kuulostaa niin tutuilta noi yöheräilyt että tuli mieleen kuopuksen eräs vauvayö olisko ollu n. 3kk vanha. Illat meni tissitellessä ja sit vikat hörpyt varmaan kymmenen aikaan jonka jälkeen nukahti. Aamulla heräsin sit ja katsoin kelloa ja kauhistuin kun näyttikin jotain aamu 6 tai 7 eikä koko yönä ollu syöny. Heti piti pinnis tarkistaa että onko kaikki ok mutta siellä likka vaan veteli sikeitä. Piti sitten oikein herätellä syömään kun huomas kyllä ettei yöllä ollu syönny kun tissit oli ihan pinkeenä maidosta. Tuo olikin sitten viimeinen yö jonka nukkui syömättä ennenkuin iltapuuroa alettiin antamaan. Ja sen jälkeen ovat vanhemmat pitäneet huolen ettei yötä ole rauhassa saanut nukkua. Olen niin herkkä uninen että herään kun lapset menevät vessaan yöllä.



Miehen suhtautuminen raskauteen oli alussa paljon onnellisempi kuin minun mutta johtui varmaan tuosta mun 24/7 etovasta olosta. Nyt sitten kyselee vointia heti jos mahaa pitelen tai tuskaisena ähkin että onko jotain vialla. Muuten on meillä hieman kylmät tuulet puhallelleet kun ei meinaa tuo mies oikein ottaa onkeensa kun yritän taloa siistinä pitää ja vaan edelleenkin jättää tavarat siihen mihin kädestä ne pudottaa. Lapset osaavat laittaa tiskit paikalleen, pyykit viedä koriin ym joka helpottaa mun päivää tosi paljon mutta tälläkin hetkellä on likaiset työvaatteet lojuneet portailla 3vkoa eivätkä vieläkään ole saaneet jalkoja alleen :_| Ja minähän sitten olen sen verran kanssa jästipää etten niitä vie koska varsinkaan vauvan syntymän jälkeen en sitä tee niin miksi tekisin nytkään?? Muuten sujuu kaikki kuin rasvattu :)



Synnytystäkin on täällä mietitty ja tänään kuulin kaverilta huolestuttavan uutisen että on tuo naistenklinikka ollut niin täynnä koko kesän etteivät ole synnyttäjiä ottaneet sisään jollei suunnilleen ponnistusvaiheessa ole olleet. Ovat ohjanneet kättärille tai jorviin ja kumpaankaan noista en ole valmis menemään. Oma toinen vaihtoehto joka meidän kaupungilla on on Hyvinkää ja sinne en todellakaan lähde ajelemaan supistusten alettua. Toivottavasti tilanne paranee marraskuuhun mennessä :) Muuten en ole synnytystä ajatellut. Osastolla olen niin pitkään kuin antavat olla jotta pääsee suht palautumaan synnytyksestä. Kotona ei kuitenkaan ylimääräistä apua ole odotettavissa joten lepoa tarvitaan.



Työt alkaa ens viikolla ja heti tottakai iltavuorolla et kotona olen vasta vähän ennen kymmentä. Vaari joka tulee katsomaan meidän nuorempia oli mennyt viikoissa sekaisin ja olisi ollut tulossa vasta syyskuun tokalla viikolla meille mutta onneksi tuli puhetta asiasta ja ei kuitenkaan ollut sopinut muuta tuolle viikolle.



Huomenna on aamulla neuvola ja illalla kampaaja. Pitkäks on päässy taas venähtämään mutta katotaan nyt leikkaako edes paljoa kun toivoin jotain helppoa mallia niin meinasi kampaaja että sitten pitää aloittaa taas hiusten kasvatus josta en pahemmin innostunut. Onhan pitkä helppo kun sen saa nopeasti kiinni mutta ei kuitenkaan :(



Eilen alko kuopuksella uimakoulu joka on iltasella tän ja ens viikon. Hyvin vedessä viihtyy mutta sinne syvälle(90cm) ei kuitenkaan meinaa millään mennä. Eiköhän tuo sinne jo tänään paremmin rohkene...



Vointeja kaikille ja jos ei tämäkään viesti tule perille niin ens viikolla sit taas uudestaan.....



Moschino rv28

Töiden alettua tuntuu ettei ehdi mitään tekemään kunnolla. Viikonloppuisinkin on ollut koko ajan jotain ohjelmaa, mutta toistaiseksi maha ei ole vauhtia juuri hidastanut. Vointi on vaihteeksi ihan hyvä; nivuskivutkin ovat vähentyneet. Tai sitten niihin ei vain ehdi kiinnittämään huomiota...



Masussa asustaa sen verran vilkas kaveri, että potkut kyllä tuntuu ja näkyy. Kaukosäätimen potkiminen tuntuu olevan hupia, joten illalla tv:n ääressä istuessani kapula vain keikkuu mahan päällä. =) Harjoitussuppareita on melko paljon (kävellessä, portaissa kulkiessa); lääkärineuvolassa ensi viikolla selviää onko niillä ollut mitään vaikutusta. Hippu tuntuu pyörivän vieläkin aika lailla edes takaisin; potkuja tulee yleensä kylkiluihin mutta välillä myös selvästi alemmaskin. Toivottavasti vauva kääntyy oikein päin; perätilasynnytys tai sektio ei olisi kovin houkutteleva vaihtoehto...



Kaksi edellistä on syntynyt Kätilöopistolla saman kätilön avustamana ja molemmilla kerroilla kaikki sujui mallikkaasti. Tosin toisessa synnytyksessä mukana ollut opiskelija hieman häiritsi/ärsytti mutta jossain heidänkin on oppinsa saatava. Sairaalassa olen mielelläni muutaman päivän, minusta sairaalaelämä ei ole niin kamalaa. Viimeksi meidät laitettiin kotiin vaikka vauva selvästi kellastui ja bilirubiiniarvot olivat nousussa. Kotiuttava lääkäri oli sitä mieltä etteivät arvot siitä enää nouse. Yksi yö käytiin kotona nukkumassa ja sitten vein vauvan uudestaan verikokeisiin, kun oli niin unelias. Osastolle piti sitten uudestaan jäädä valohoitoon - siinä menikin sitten kolme päivää kun arvot ehti nousta niin ylös.



Meillä mies ei tämän kolmannen raskauden aikana ole ihan yhtä innokkaasti asioissa mukana kuin edellisillä kerroilla. Vauva ja minun vointini ovat kyllä tärkeitä ja vauva erittäin toivottu mutta kun asiat tuntuvat sujuvan edelliskertojen tapaan melko samaa kaavaa, niin mitäpä sitä hötkyilemään... Neuvolakäynneillä mies ei ole ollut mukana kertaakaan mutta kaikissa ultrissa on. Minulle se riittää; eihän siellä neuvolassa juuri mitään erityistä tehdäkään. Nimiasiaa on yhdessä paljon pohdittu mutta hankinnat mies on minun vastuulleni jättänyt suosiolla aikaisemminkin.



Eli tällaista tällä kertaa. Hyviä vointeja kaikille; erityisesti niille joilla kroppa krenkkaa ja vaivoja on vaikka muille jakaa! =)



t. Nonna2 ja Hippu rv 27

Synnytystä täälläkin jonkin verran mietitty, vaikka minä luotan siihen että ei voi olla pahempi kuin viimeksi. Esikoinen syntyi alakautta perätilassa, ja kokoakin oli komiat 4kg. Pahinta oli se kun ei saanut leikkausriskin takia syödä tai juoda mitään koko synnytyksen aikana, voimat oli jo pelkästään sen takia vähissä. Ponnistus vaihe kesti reilusti yli tunnin, repeämät olikin sitten niin pahat että minut piti viedä leikkassaliin tikattavaksi.



Nimiä ollaan kansa kovasti mietitty, tai minä olen! Etunimi on valittuna sekä tytölle että pojalle (mehän emme tiedä kunpi tulossa) mutta toista nimeä ei vielä lyötylukkoon kummankaan kohdalla.

Täälläkin taas herätty aamuun.

Toypentu sai "hepulin" heti aamusta ja alkoi juosta alakertaa ympäri villiä vauhtia. Johtui varmaan siitä, kun ulkona on satanut kaatamalla kolmatta päivää, eikä se ole voinut ulos mennä kuin sen tarpeen vaatiessa. Muut koirat ovat säätäkin uhmaten olleet kanssani sillä vähintään tunnin kestävällä aamulenkillä, joten seurapiirirakkoa ei vanhemmille koirille ole tullut.

Tosiaan, ilma on ollut kamala. Mutta kun osaa pukea itselleen vaatteet päälle niin eipä tuo sää kauheasti haittaa. Ja eipä tuolla ulkona muita ole näkynyt kuin koiraihmisiä...

Siivotessa ja leipoessa muuten on aika mennyt. Laskuja maksaen myös ja suunnitellen uutta yritystä....joo ja hoidellen kuutta pikku pentua, jotka ovat nyt kolme viikkoa vanhoja. Eli meillä tämä eläintarha senkun kasvaa.

Huomenna kiropraktikko aika. Josko löytyisi selästä jotakin naksautettavaa.



Synnytyksistä oli aloittanut puheen. Enpä ole ehtinyt koko asiaa edes pohtia. En ole vaativaa sorttia, enkä turhasta kilju kipulääkettä. Siis synnytykset ovat menneet ihan ilman mitään. Juu, tai jacuzzin ole saanut käyttöön kolme kertaa, joten se riittää kipulääkkeeksi. Ensimmäistä kersaa tehdessä tein juuri niin kuin muut olivat sanoneet ja silloin ei oma pää ollut mukana hiukkaakaan. Toinen vauva syntyikin sitten jo nopeammin ihan toisella ajatuksella ja loput kuin tanssi. Minulle kun tuo synnytys on sellainen kunnon treeni, jota varten harjoittelen sen yhdeksän kuukautta. Tosin, maxpuls eli syke ei nouse sinne ylärajoille kuitenkaan. Eli täällä pidetään pää kylmänä. Tavoitteenena samana päivänä kotiin ja seuraavana päivänä lenkille! Kuten näiden viimeisten kanssa elo on mennyt...



Sitten kysymys Zellille: kun minä en varmaan tajua ihan oikein lukemaasi...että siis esikoinen valvottaa ja vaimo on synnyttänyt. Mutta sitten että sinä et ja vaimo lähtee synnytykseen ja lapsen isä....ja perhehuone oma äiti. Varmasti olen näin aamusta väsynyt enkä tajua nyt yhtään mitään...Mutta siis se kysymys...niin että millainen perhe se teillä on?

Kuulosti vain niin oudolta näin...



Pusut kuonoon kaikille.



Riesa ja pien'

Täällä marrasmuruissa on välillä kovin hiljaista, mukavaa kun nyt on vähän vilkastunut. Tosin eipä tuota itselläkään ole ollut mitään raportoitavaa. Täällä ollaan sairaslomalla äitiysloman alkuun saakka. Muuten pakki ja pakin sisältö ok. Eilen oli liikkeissä vähän hiljaisempi päivä, mutta yötä kohti taas tenava alkoi tykittämään oikein olan takaa suoraan rakkoon. Eli ketarat alaspäin ollaan. Sama näkymä ultrassa viime viikolla, mutta kyllähän se tölliäinen ehtii vielä kääntyä. Parempi olisi.



Tuossa mielessä synnytys, kun joku sen nyt puheeksi otti, vähän hirvittää. Miinat taisi puhua perätilasta ja alatiesynnytyksen sujumisesta ja se erityisesti mietityttää minuakin ellei lapsonen käänny. Ja synnytys ylipäätään, mulla myös esikoisen synnytys oli katastrofi. En ole rekisteröinyt vielä mitään pelkoa tms. mutta epämääräistä hirvitystä kuitenkin. Toisaalta en ole jaksanut vielä stressata kovin paljon ajatuksella, luotan siihen että kun viikkoja on 40+ sitä toivoo, että tulisi vaan jo pois sieltä.



Simppu: miten kävi kuntosalin? Elä hirveästi nostele kuitenkaan mitään.



Zel: päätit sit kuitenkin mahdollisesti mennä mukaan synnytykseen ;-)



sirilii 28+4 (miten näitä viikkoja onkin jo näin paljon...)

arvelin, että muille tulee tylsää odotella siellä ilman mua, ja pitäähän mun jossain päästä kokeilemaan näitä hienoja raskausjoogaoppeja.. ;-)



Niin siis Riesa, meidän perheeseen kuuluu minä, mun vaimo, meidän lapsi nro 1, jonka vaimo on synnyttänyt, nyt tämä tulossa oleva kuopus, joka tulee mun mahasta, ja sitten molempien lasten biologinen isä, joka on meidän vanha kaveri, jonka kanssa siis on lähdetty ihan alusta alkaen tähän lapsenhankintakuvioon yhdessä koti-inseminaation eli muumimukimenetelmän avulla (siitä löytyy googlesta lisätietoja jos haluaa tsekata mistä on kyse..).



Lapsen/lasten (en osaa jotenkin vielä ajatella tätä mahamyllertäjää "lapsena") isä asuu samassa kaupungissa, on aktiivinen etäisä ja tapaa tällä hetkellä esikoista viikottain arkisin sekä yhden viikonlopun kuussa, sama suunnitelma on kakkosen kohdalla kunhan se tuosta ensin syntyy ja sitten vähän kasvaa.



Viralliseksi termiksi tällaiselle perheelle on suomeksi vakiintunut sateenkaariperhe, tarkemmin kolmiapilaperhe (treklöverfamilj på svenska). Ja niin, mun äitini siis on lapsille ihan "vaan" mummi, tosin hyvin aktiivinen sellainen. :-)



Toivottavasti selvensi, nämä kuviot on välillä monimutkallisia meillekin, saati sitten jotenkin sivulauseessa selostettuna muille ihmisille.



Hienoa Sirilii että sait saikkua! Nyt sitten vaan kaikki pyhät pesänrakennusprojektit käyntiin, joko oot opetellut neulomaan? Ja mites toi säilöminen ja pakastaminen? ;-) (Mä ostin tarjouksesta lankaa ja kunnianhimoinen suunnitelma on neuloa äitiysloman alkajaisiksi cooli torkkupeitto vauvalle.. As if.. Ja sitäpaitsi esikoinen on jo ilmoittanut että se on sitten hänen, eli pitää ehkä tehdä kaksi.. Mutta suunnitelmia pitää olla!)



zel & z, 29 + 4

arvelin, että muille tulee tylsää odotella siellä ilman mua, ja pitäähän mun jossain päästä kokeilemaan näitä hienoja raskausjoogaoppeja.. ;-)



tää palsta taas venkoilee ja *saattoi* julkaista tämän viestin jo kertaalleen, sori jos tulee kahdesti..



Niin siis Riesa, meidän perheeseen kuuluu minä, mun vaimo, meidän lapsi nro 1, jonka vaimo on synnyttänyt, nyt tämä tulossa oleva kuopus, joka tulee mun mahasta, ja sitten molempien lasten biologinen isä, joka on meidän vanha kaveri, jonka kanssa siis on lähdetty ihan alusta alkaen tähän lapsenhankintakuvioon yhdessä koti-inseminaation eli muumimukimenetelmän avulla (siitä löytyy googlesta lisätietoja jos haluaa tsekata mistä on kyse..).



Lapsen/lasten (en osaa jotenkin vielä ajatella tätä mahamyllertäjää "lapsena") isä asuu samassa kaupungissa, on aktiivinen etäisä ja tapaa tällä hetkellä esikoista viikottain arkisin sekä yhden viikonlopun kuussa, sama suunnitelma on kakkosen kohdalla kunhan se tuosta ensin syntyy ja sitten vähän kasvaa.



Viralliseksi termiksi tällaiselle perheelle on suomeksi vakiintunut sateenkaariperhe, tarkemmin kolmiapilaperhe (treklöverfamilj på svenska). Ja niin, mun äitini siis on lapsille ihan "vaan" mummi, tosin hyvin aktiivinen sellainen. :-)



Toivottavasti selvensi, nämä kuviot on välillä monimutkallisia meillekin, saati sitten jotenkin sivulauseessa selostettuna muille ihmisille.



Hienoa Sirilii että sait saikkua! Nyt sitten vaan kaikki pyhät pesänrakennusprojektit käyntiin, joko oot opetellut neulomaan? Ja mites toi säilöminen ja pakastaminen? ;-) (Mä ostin tarjouksesta lankaa ja kunnianhimoinen suunnitelma on neuloa äitiysloman alkajaisiksi cooli torkkupeitto vauvalle.. As if.. Ja sitäpaitsi esikoinen on jo ilmoittanut että se on sitten hänen, eli pitää ehkä tehdä kaksi.. Mutta suunnitelmia pitää olla!)



zel & z, 29 + 4

Kato ei sitä osaa kirjoittaa..

Tänä aamuna oli sitte elatussopimuksen teko, hyvin meni..saatiin tehtyä..ja nt ollaan leivottu esikisen kans, suklaanyyttejä ja hillopullaa ja normi korvapuusteja,hyviä on kuulkaas:D



Ja sitte kuulkaa ku mulla on huono tuuri, mies soitti että soittaa yhdestä asunnosta jota olleen kateltu muutaman kerran niin no minähän soitin niin siellä se nainen just kirjoitti sopparia toisille.. mulla alkaa jo tuntuu ettei me löydetä mitään hyvää.. viimeksi ku oltiin muuttamassa niin moni vuokraisäntä/emäntä teki oharit, ei tullu paikalle ku oli esittely, ja sanoi vaan puhelimessa ku myöhemmin soitin että asunto on menny jo, ja joskus lupasivat asunnon ja sitte lupasivat soittaa seuraavana päivänä niin ei kuulunu ja sitte ku soitin ku eii kuulunu niin ei ku se on menny jo..Mun mielestä tosi törkeää tuollanen..



Salilla kävin eilen, mukavaa oli, jaksoin hienosti, paremmin ku luulin, kävelin ensin sen 1minuuttia ja sitte tein rauhassa reenin tunteroinen siinä meni ja sitte kävelin vielä reilun 35min reipaasti ja sitte vielä venyttelyt..jalat on kipeet mutta se on hyvä:)tuntee että on jotaki tehnytki..huomenna sitte uusiksi, tai ylihuomenna viimeistään..nostot jätin pois ja ku mulle on tehty ihan ohjelma raskauden ajalle niin eihän siellä mitään hankalaa ollu, pystypunnerrukset jätin pois ettei ottais selälle..ja painoja laskin parista jutusta..



En lukenu kenenkään kirjotuksia ku yritin aj tuntu ettei oikeen tajua mitään, pelkkää hauki on kala,hauki on kala hauki on kala systeemiä niin luen sitte illempana:D



simppu rv 29+0

Ja tuo on ihan tarkoituksella kirjoitetu noin :D



Meillä on kone ollu maanantaista lähtien puhdistuksessa kun näppäimet eivät tahtoneet toimia ja siellä on kaikkea ylimääräistä näppäimien alla joten en yhtään ihmettele. Iste oisin muuten ruvennu kyseiseen homman kun olen sitä aikasemminkin tehnyt mutta nyt on kyseessä kannettava enkä tahtonut hermojani menettää. Nyt siis laittelen pikaisia kuulumisia kirjaston koneelta jossa sais olla vartin kerrallaan, mutta mä oon tainnu istuu täs jo puol tuntia kun on tuota tekstiä ilmaantunut meien pinkaan yllättävän paljon... Hyvä niin! Kiva lukea kuulumisia, sekä hyviä että pahoja.



Kovasti on ollu keskustelua miehen suhtautumisesta. Meille tää on molemmille ensimmäinen joten mitään kokeneita vanhempia tässä ei olla. Ainut ero mulla ja mun miehellä on se että mä olen 10 vuotta ollut tekemisissä lasten kanssa. (Mun pikkuveli syntyi kun mä olin 10 ja pikkusisko syntyi vuoden myöhemmin) Ja Veljellä on neljä lasta joita on tullut enemmän ja vähemmän hoidettua. Että ihan vauvojenkin kanssa olen ollut. Mutta onhan tää kuitenkin ihan eri juttu, kun tää on oma. Sitä ei anneta toiseen syliin kun se alkaa itkeä tai muuta vastaavaa. Kakkavaipan olen vaihtanut 4kk ikäiselttä mutta ens itä nuoremmalta, kun pelkäsin että "vauva menee rikki" .

Mies pitää kovasti huolta että olenko syönyt/juonut tarpeeksi. Tällä viikolla aloitin määräaikaisen työn joka kestää niin kauan kun hommia on ja tällekkin viikolle tulee työtunteja 53. Ens viikolla oon yövuorossa ja mies iltavuorossa, missäköhän välissä me nähdään..?



crabu-87 ja Hertta 29+1 (me siis ei tiedetä sukupuolta)

Eilen oli jo huono omatunto sairaslomasta - työnarkomaani? Tätä se yhden lekurin vähättely tekee. No, laskin sit huvikseni päivän aikana tulleet supparit: 67 tosi napakkaa, n. 45s.-1 min kestoista + n.10 ns. nopeaa kovettumista, yöllä heräsin monta kertaa, mutten jaksanut laskea enää. Kävin siis vaan kahdessa kaupassa, kirjastossa ja pienellä kävelylenkillä. Mies totesi kävelyreissulla kun viidettä kertaa pysähdyin naama irveessä, että ei tuota saikkua ihan turhan takia annettu. Mistä hiivatista nuo supistukset oikein tulee just mulle? Mitään tosi radikaaliahan nuo ei ole tehneet, mutta aika hankalalta olotila tuntuu ja kun vaikutuksia ei vaan voi ennakoida. Onneksi niitä tosi tosi kipeitä ei ole tullut kuin satunnaisesti. Vali, vali, vali...



Noh, kirjaston anti on pino kirjoja joten niillä pääsee loman alkuun. Mutta neulominen (zel!) jää kyllä väliin. Oisinko yläasteella puikkoja viimeksi heiluttanut ja nyt en uskalla ees kokeilla. Mansikatkin ovat jo pakasteessa. Sieneen voisi lähteä, mutta kun niitä ei meillä kukaan syö. Kiva kerätä, mutta syöminen on toinen juttu. Ja sienessä kykkiminen sinänsä tuntuu vähän irvokkaalta jos supistuksia pitäisi jotenkin pystyä rajoittamaan...



Taidan kuitenkin lähteä nyt ulos haukkaamaan raitista ilmaa. Syksy on muuten tosi mukavaa aikaa! Tulis vaan jo pakkaset ja värikkäät maisemat. Pakkasista ja ruskasta tuli mieleen, että missäs muuten Ruskanodotus pohjoisesta luuraa?



Sirilii 28+5 (aamun supistussaldo keihäskarsinnan rasittamana 5 kpl)

Sain nimittäin pakattua ensimmäiset kaksi laatikkoa eilen illalla:Djippii!

Lähdettiin kaupassa käymään ostaan teippiä ja säkkejä niin mies sitte osti ikkunapesusetin ja ku kotia päästiin niin alko samantein pestä..oltiin siis molemmat reippaita.. mulla vaan niin kävi selälle se kyykkiminen että oli pakko jättää kahteen.. suurin osa koristeista on nyt siis sitte laatikoissa. tänään ajattelin laittaa keittiöstä kaikki ylimääräsen pois,mehukoneita ym ei varmaan enää tarvii:)sitte omat vaatteetki vois jo laittaa pussiin, jättää vaan nuo äippävaatteet, ja sitte pojan pehmikset ym ja voi että ku tuo meän varastoki pitäis setviä!ons ellanen sekasotku että kyllä pyörtyy ku oven aukaisee..



Eilen kävi asunnonkatsoja, ja ilmeisesti se tämä otti..



Sirilii: Sullako ei nuo supparit aukase paikkoja?tai tee mitään?

Mulla nimittäin ihan samanlaisesti tulee nuita ,ei niin kauheesti kipeitä mutta ärsyttävää kuitenki!Kannattaa varmaan ottaa ihan iisisti ku ei tuo kovin hauskalta kulosta!tai mie kyllätiiä että ei oo kivaa..



Ruskanodotus!!mihin olet mennynnä:)mieki olen kyllä miettiny että missä olet mutta tulehan kertomaan kuulumisia!



Tänään sitte odottelen sitä puhelua skv:ltä!!kumpa se asunto vapautuis niin saatis jo varmuus asioihin:/kaikki siellä peukut pystyssä..



Simppu rv 29+1

Eilen oli sit vika kerta th joka jää eläkkeelle huomenna ja sit seur aika onkin uudella. Ihan ok toi vaihto koska en pahemmin tykännytkään hänestä kun puheli aina omiansa eikä vastaillut pahemmin mun kysymyksiin.



Mutta painoa tullut 1kg/vko eli kun laitoin tuossa kyselyn turvotuksen poistoon niin osa tuosta painosta on sitä. Hieman enemmän painan tässä raskaudessa kuin edellisissä viikkoihin nähden. Vaikkei tuo kokonaispaino nytkään päätä huimaa 58,5kg. Hb oli viime kerralla hyvä ettei ottanut sitä nyt ja paineet oli 117/68. Aamulla nukuin pommiin joten pissallakaan en käynyt. Pitää seuraavalla kerralla yrittää tsempata kun on melkein joka toinen kerta jäänyt välistä. Sf-mitta oli 27 joka sekin oli ok eli ei mitään mainittavaa. Vauvan syke oli 140. Vauvan kääntymisestä kyselin että koskas sen pitäis tapahtua kun vielä ainakin köllii poikittain ja rv35 sanoi että olis sen aika. Edelliset ovat olleet valmiina rv 34 ja esikoinen näyttää olleen rv:sta 24 lähtien??



Ens viikon ruokia olen joutunut pähkäilemään kun vaari tosiaan tulee katsomaan nuorempia sen aikaa kun olen töissä enkä halua että hänellä aikaa menee hellan ääressä vaikka innokas kokkaaja onkin. Lapsia hän tulee hoitamaan ja siihen se koko aika sitten aivan varmasti kuluukin :) Olisko helppoja ja nopeita ruoka-ohjeita kellään joita voisi jo edellisenä iltana vähän valmistella koska jos iltavuorosta pääsen ja seuraavaksi on aamuvuoro ei pahemmin tuota aikaa jää kokkaamiseen?? Keittoa ja laatikkoruokia ajattelin mutta mitä muita voisi olla?



Simppu: Muutto on muuten ihanaa kun pääsee uuteen asuntoon ja saa laiteltua paikkoja kuntoon mutta tuo pakkaaminen on vihoviimeistä hommaa. Meillä oli muutto kun kuopus oli 6kk ja muut 2v ja 4v. En pahemmin tuosta ajasta mitään muista mutta kyllä kämppä tyhjäksi saatiin ja täällä uudessakin kotona tavarat paikalleen että kyllä se teilläkin hyvin sujuu :)



Pitäis varmaan kauppaan lähteä ennenkuin tokaluokkalainen tulee koulusta...



Hyviä vointeja kaikille :D



Moschino rv29

Simppu: kauratyynyn ostin vuosia sitten anttilasta ja maksoi n 10e. Joten taitaa niitä saada vaikka mistä kaupasta. Suosittelen sitä lämpimästi! oon ite huomannut että mulla auttaa lämmin lihasjumoon ja kylmä revähdyksiin. Lämpö auttaa nukahtamaan, kun helpottaa ylä- ka keskiselänkipua. Mulla oli poikien synnytksessä lömpöpussi pitkään kivun lievityksenä, mies sitä sit vaihteli uuteen kun teho väheni. Kun alussa kipu tuntui just selän puolella.



Mä olen totaallinen mökkihöperö!!!!! Viikkoon pojat eivät ole päässeet eskariin ja mä en ole päässyt kodin ulkopuolelle muuten kuin ma kirjastoon ja eilen mies ulkoilutti meitä autolla ja kävin eläinkaupassa ligh naksuja meidän lihavalle kissalle. Tänään sit mies tulee vasta 19 aikaan töistä. kiva! Eilen tosin oli hällä lyhyt päivä ja anoppi kävi kylässä niin oli seuraa. Ja huomenna PÄÄSEN yksin kauppaan!!!! Mies lupas eilen!!! :) Tosin sillä varauksella miten mun kivut on, et pystynkö autoa ajamaan saati ostoksia tekemään.

Aamulla ajattelin että B poika vois huomenna mennä eskariin, kun on tosi virkeä jo ja kuumetta ei oo ollut pariin päivään. MUTTA kädestä löysin pari vesirakkulaa. Huoh. Sitten tämä vaan kiusaa veljeään, joka on vielä uupunut taudista. Ja tietty tällä uupuneella pojalla ei oo enää yhtään rakkulaa. Ikävä vaan että molemmilla on alkanut tulehtumaan ruven alta ja mätii osa... Atoopikon osa kai...



Mulla on alkanut supistella enemmän. Mulla riittää siihen se että nousen ylös, kävelen huoneesta toiseen tms urheilullista. Mutta eivät koske, kiristää vaan niin ikävästi.



Huoh. Mä oon kateellinen teille ketkä pääsette lenkille ja kaupoissa käymään!! Mäkin tahtoisin. Mut hyvä että pystyn jotenkin kävelemään kotona sisällä ja postilaatikolla käymään. Tiedän et ensi vko on pahempi kun pitää eskariin viedä lapset, siis autolle kävellä ja ajaa yht 2km autolla. Mutta tämä on nyt mun elämää, siis elää tään kivun kanssa. Yllättävän hyvin mun psyyke on tätä kestänyt, koska tiedän että lopputuloksena on vauva! Ilman tätä porkkanaa olisin kyllä mun kuntoni takia vajonut mieli mustana mataliin aatoksiin.



Synnytystä oon miettinyt. Etenkin saitä että pääseekö mies miten lähtemään jos lähtö osuu työvuorolle (ajaa bussia joten ei voi noin vaan lopettaa), miten me onnistutaan järkkäämään poikien hoito??? Synnytys kyllä hieman jännittää ja pelottaa. pitäis kunnolla yrittää äitini kanssa puhua et voisko se olla hälyytysvalmiudessa marraskuun... Ja varalle pitäis keksiä joku, kun ei se voi kuukautta juomatta olla. Mutta mistä taivaasta sellainen tippuis?



Taas noi tappelee... Juma. oli niin helppo alku viikko kun molemmat olivat kipeinä ja eivät jaksaneet tapella. Pahin on just kun toinen on kipeä ja toinen jaksais vaikka mitä.



Zel: mä haluisin neuloa, mutten osaa... Ja mun kärsivällisyys ei suostu opettelemaan, sain tarpeekseni kouluaikoina siitä. Olis ihana osata neuloa haihtuvasta vaippapoösyjä ja kaikkee muuta kivaa.