Mitä synnytyksessä on päällä? Vai ollaanko siinä ihan alasti?

Joissain sairaaloissa siirrytään sairaalan vetimiin heti ovella, mutta esim. meille Haikaranpesän valmennuksessa sanottiin, että omissa saa olla niin pitkään kuin haluaa. Tähän liittyy ajatus, että sairaalan vaatteissa saattaa heittäytyä potilaaksi, kun taas omissa vaatteissa pysyy nomraali vire päällä.



Esikoisen synnytyksessä ravasin suihkussa usein ja heitin siinä sitten sairaalan mekon päälle. Tokassa synnytyksessä taas laitoin aina suihkuttelujen välillä oman paidan päälle. Ja oma paita oli päällä aina siihen asti kuin vauva syntyi.

Muutenkin tuntui ahdistavalta kaikki ylimääräinen iholla (esim. sydänäänten seurantavyö) enkä olisi varmaan halunnutkaan siihen mitään. Alastomuus oli siis minulle paras valinta.

Se annettiin heti päällepantavaksi ennenkuin mitään muuta tehtiin, sisätutkimuksia tms. Siitä puuttui kaksi nappia just rintojen alta. Kävin myös altaassa, mutta mua alkoi palelemaan heti sen jälkeen, joten mulla oli se paituli ja vielä aamutakki siinä päällä.



Kuulostaa kivalta tuo oman paidan pitäminen. Toisaalta halusinkin pitkän puseron, kun olin liikkeessä, enkä halunnu, että takapuoli vilkkuu kaikille, kätilöt ei oo nimittäin kovin häveliäitä ovea aukaistessaan jne. Mites sitten sen peseminen, mies kai vei kotiin, kun eikös vauvasta siihen tartu kaikkea kinaa ja muuta?

Me olimme perhehuoneessa, eli kotiuduimme kaikki yhtaikaa. Itse heitin paidan pesukoneeseen ja puhtaana sitten laitoin pojan vauvamuistolaatikkoon. PAitaan liittyy synnytyksen myötä niin paljon tunnetta, etten enää halua ja pysty sitä käyttämään arkioloissa, joten parempi säästää muistojen joukossa.



Mä melkeinpä asuin suihkussa (ainoa kivunlievitys) ja tulin vain tilannetsekkaukseen pers paljaana, paita päällä.



Luin muuten aikanaan vauva-lehdessä jostain teekkariäidistä, joka ehdottomasti halusi synnyttää teekkaripaita päällään, koska sai siitä niin paljon potkua ja se oli ollut hänen yllään monissa muissa elämän tärkeissä tapahtumissa.

Laitanpa vinkiksi kun synnytysvaatetuksesta oli puhe... Otin sellaiset napakkavartiset urheilusukat mukaan sairaalaan, kun ajattelin, että niillä voi tassutella, jos haluaa kävellä sukkasillaan. Taisin myös jo silloin ajatella, että jos sukista täytyy pitää ponnistaessa kiinni, niin niistä saa ainakin tukea. Näin myös kävi ja minusta tuntuu, että niistä sai paremmin otteen kuin mitä sairaalaan lepsuista pötkösukista olisi saanut. Varmaan niillä sairaalan sukilla olisi ollut ikävämpi käveleskelläkkin supistusten aikana. Sairaalaan sandaalit taas olivat aika hiostavat mutta kyllähän nillä hyvin tarvittavat siirtymiset hoiti eli en kyllä omia tossuja kaivannut (autossa olivat tosin varuiksi mukana). Jorvissa ainakin sairaalan asu oli hyvä: Pitkä paituli, jossa napit edessä - vauvan sain rinnalle kun napit avattiin ja siinä oli myös helppo imettää.

...niin joo, kätilö onneksi fiksusti pisti sukat synnytyksen jälkeen muovipussiin ja kotiin pestäväksi. Kaiken kaikkiaan synnytykseen lähtiessä ei minusta tarvitse itselle vaatetta varata kuin kotiinpaluuta varten (ja enimmäkseen varmaan käy samat kuin sairaalaan tullessa). Itsestäni oli ainakin ihan mukava kulkea sairaalan vaatteissa - sai helposti myös puhtaat vaatteet niin tiheään kun tahtoi.

minulla on näissä kahdessa eri sairaalassa missä olen synnyttänyt sitten annettu sen paitulin tilalle sellainen polvipituinen " leikkaussalipaita" ,(takaa kokonaan halki, solmitaan vaan niskasta nauhalla kiinni), koska on ollut tarkoitus (ekalla kerralla jäi aikomukseksi mutta anyway) antaa selkäydinpuudutus. selkään pääsee helpommin käsiksi kuin paitulin läpi. sairaalan verkkopikkarit ja turbositeen olen saanut myös, vaikka toka kerralla ei ollut edes jälkivuotoa. sairaalan vaatteet ovat käsittääkseni myös puhtauskysymys, sillä voihan olla, että epähuomiossa omien vaatteiden mukana tulee synnytyssaliin jotain koirankarvoja tms ei-toivottua, tai ainakin siihen on olemassa riski. sairaalakohtaista kuitenkin tuo omien vaatteiden pito, sitä kannattaa kysyä omasta sairaalasta. meillä sitten vastasyntyneillä vauvoilla oli joillakin omat vaatteet päällä ja äideillä omia aamutakkeja ja tossuja.

itse en kuitenkaan moiseen vaivautunut, sairaalan vaatteet ovat ihan mukavia ja rentoja pitää, vaikka koossa onkin aina itselleni leveyttä vaikka muille jakaa. pyykkiä kertyy tarpeeksi kotonakin!

Salissa ollessani päälläni olivat omat rintaliivit (nämä tissit kun roikkuu, ne roikkuessaan myös hiostavat..) ja sairaalan paituli. Kätilöt huomauttivat molemmilla kerroilla että liivit sitten pois kun lapsi syntyy. Tämä selvä. Antoivat kyllä verkkopikkarit siteineen, mutta jalassa ne eivät käyneet. Kun suuriomman osan ajasta vietin altaassa ja nousin sieltä vain käyrille ja ponnistamaan.



En kyllä muista oliko sairaalan paitulissa selkä auki vai ei, kun ihan ei omaan vaatetukseen tullut kiinnitettyä huomiota. ;-)



Vierihoidossa viipotin omissa shortseissa ja t-paidoissa. Siellä kun oli kuuma ja tarjolla ei ollut kuin pitkähiaisia paksuja trikoomekkoja.



Lia75 ja tytöt

Kiva lukea, että joku muukin alkukantainen on ollut alasti :) Mulla oli melko pitkään se sairaalan paituli päällä, mutta jossain vaiheessa synnytystä nousi kuume ja ponnistusvaiheessa olin niin järkyttävän kuumissani ja hikinen, etten enää kestänyt sitäkään ohutta vaatekappaletta vaan mies sai sen kiskoa multa pois päältä. Sitten taas jaksoi :)

se otettiin pois, kun epiduraali laitettiin. Huomaavainen kätilö kuitenkin levitti sen peitoksi ylleni ettei tarvitse alasti olla.. Itselleni oli siinä tilanteessa aivan sama, olinko alasti vaiko mekko yllä.

esikoisen kohdalla oli sairaalasta saatu mekko ja toisella kertaa oli omat vaatteet, mitä nyt housut puuttuivat kun ensihoitajalla tuli kiire repiä niitä jalasta. Ponnistin ambulanssissa...