Suomen koulusta

http://www.oph.fi/SubPage.asp?path=1,17627,1558



yllä olevasta osoitteesta löytyy se, miten asiat pitäisi olla.

Tytär nyt neljännelle siirtymässä, Helsingissä. Ekalla ja tokalla luokalla luokan max kooksi sanottiin 25/luokka. Ekalla oli kolme rinnakkaisluokkaa, kun lapsia oli juuri yli 50, mutta tokalle ne yhdistettiin kahdeksi kun muutama lapsi muutti.



Eka vieras kieli kolmannelta luokalta. Toka vieras kieli mahdollista aloittaa neljänneltä tai viidenneltä, kaikki eivät tätä toista pitkää kieltä ota. Ruotsi seiskalta, mahdollinen neljäs kieli kahdeksannelta.

Liikuntaa kolmannella oli kolme tuntia viikossa (1 + 2), muiden aineiden tuntimäärät pitäisi tarkistaa lukujärjestyksestä.



Uinti, yleisurheilu, luistelu, hiihtämään ei viime talvena päässeet, sisä- ja ulkopallopelit, voimistelu....



Käsitöissä on sekä tekninen että tekstiilityö ainakin ala-asteella, tytön luokalla luokka puolitettiin ja puolet teki toista syyslukukauden ja vaihto kevääksi.



Maahanmuuttajille on kotikielen opetus, mutta siitä en sen tarkemmin tiedä. Lisäksi tunnustuksellinen uskonnonopetus kunkin oman uskontokunnan mukaan. Esim. ortodokseilla on oma opetuksensa vaikka lapsia koko koulussa olisi vain muutama. Heillä saattaa tulla sitten kyllä hyppytunteja kun näitä erikoisempia tunteja ei välttämättä joka luokka-asteelle saada sovitettua kaikkien lukujärjestykseen valtaväestön uskonnontuntien mukaan.



Helsingissä on paljon erilaisia teemakouluja/luokkia, joille haetaan tokalta luokalta. Esim. musiikkiluokat, liikuntapainotteiset, matemaattisluonnontieteellinen.

Me asumme Etelä-Pohjanmaalla, ja lapset menevät syksyllä läheisen kyläkoulun 2. ja 3. luokalle. Kertomani koskee nyt lähinnä 1. ja 2. luokkaa, koska lapseni olivat ko. luokilla.



Koulussa on oppilaita n 60-70 ja opettajia 3, eli koulussa on yhdysluokat 1-2, 3-4 ja 5-6. Luokkakoot vaihtelevat, viime lukuvuonna esim. 1-2 luokilla oli yhteensä 21 oppilasta, ensi syksynä vain 12, 3.-4. luokalla on 17 oppilasta. 5.-6. luokkalaisia sen sijaan taitaa tulla 26.



Koulua 1-2.luokkalaisilla on 20 h/viikko. Kerran viikossa lukujärjestyksessä on uskontoa, musiikkia, käsityötä, kuvaamataitoa ja ympäristötietoa, 2x liikuntaa, loput äidinkieltä ja matematiikkaa (itseasiassa en edes tarkkaa määrää tiedä, kun ei ollut lukujärjestykseen merkitty näitä kahta erikseen).



Ulkoliikunnassa oli pallopelejä (mm. jalkapallo ja 'pesäpallo'), hiihtoa, luistelua ja yleisurheilua, sisäliikuntana polttopalloa, sählyä, temppuratoja, leikkejä...



Meillä alkaa englanti 3. luokalla, mutta 4. luokalla voi aloittaa lisäksi ruotsin, jos haluaa. Opetus järjestetään toisella koululla, joten vanhemmat joutuvat halukkaita kuljettamaan. 4. luokan keväällä oppilaat valitsevat joko tekstiili- tai tekniset työt. Lisäksi meidän koulussa ympäristötieto vaihtuu 5. luokalla fysiikka-kemiaan ja biologia-maantietoon.



Tällaista on meidän kyläkoulussa.

Tuli mieleen vielä ihan muuta koulupäivästä/kouluvuodesta.



Kouluvuoden aikana oppilaat käyvät uimassa 6x (3x syksyllä ja keväällä). Lisäksi vanhempainyhdistys pyrkii kustantamaan (=maksaa matkat ja osan muista kuluista) oppilaat laskettelemaan, teatteriin ja kevätretkelle. Rahaa retkiin kerätään joulumyyjäisillä ja kevätkonsertilla sekä muilla tapahtumilla/tavoilla, joita vanhempainyhdistys kulloinkin järjestää.



Koska kyseessä on kuitenkin kohtalaisen pieni koulu, retkille lähtee koko koulu, ei vain joku luokka/jotkut luokat. Erikseen ovat sitten koulujen väliset liikuntatapahtumat (kilpailut ja peliturnaukset sekä ystävyysottelut), joihin lähtee yleensä vain osallistujat + opettaja.

Pari pienta lisakysymysta viela:



Kuinka monet valitsevat toisen vieraan kielen neljannelta luokalta?



Kuinka paljon valinnat tekstiilityon ja teknisen tyon valilla menevat viela sukupuolen mukaan? Omina kouluaikoina valinnan mahdollisuus oli, mutta kaikki tytot valitsivat tekstiilityot ja kaikki pojat teknisen tyon.

vielä, vaikka tuoreinta tietoa/kokemusta ei ole.



Mikäli oikein kuulin, meidän koulussa toisen kielen aloitti 4. luokalla 3 tyttöä ja 1 poika, näin muistelisin opettajan ja yhden äidin (jonka oma tyttö oli yksi aloittaneista) puheista. Eli suunnilleen 25% koko luokasta. Tämä on kuitenkin meidän koulussa sen verran uusi juttu, että 5.-6.-luokkalaisista ei tainnut olla ketään tai silloin ei opetusta vielä järjestetty.



Jako tekstiilin ja teknisen välillä ainakin ala-asteella menee vielä sukupuolen mukaan. Luultavasti poikia kiinnostaa enemmän työkaluilla touhuaminen ja tyttöjä paremmin muut asiat. Meillä asia on ajankohtainen reilun vuoden päästä, mutta en usko pojan tekstiilitöitä valitsevan, sen verran enemmän kiinnostaa vasarat, porat, naulat ym. Yläasteella on sitten ainakin valinnaisaineissa ollut jo paremmin hajontaa. Ihan vuosittain en osaa sanoa, mutta aika usein kumminkin. Ja vaikka omasta yläasteesta on aikaa jo 20v, mutta silloin oli pari tyttöä teknisissä ja mieheni oli ainut poika tekstiilissä. Ja sen jälkeenkin tiedän muutaman tutun, jotka olivat 'poikkeuksia' säännössä. :)

Muutama juttu kysymyksiisi liittyen löytyy minultakin. Omat lapsemme ovat kielikylvyssä, joka on sellainen suomalainen erikoisuus, jota ei toteuteta muualla kuin Kanadassa, josta koko homma on lähtenyt liikkeellekin (johtuu maan kaksikielisyydestä). Kielikylpy on etenkin kaksikielisillä seuduilla, isommissa kaupungeissa, erittäin suosittu tapa saada lapsille kahden kielen osaaminen luontevasti. Meidän lapsemme ovat ruotsin kielen kielikylvyssä, mutta koulussa on myös englanninkielinen kielikylpy ja maahanmuuttajalasten opetus (suomi vieraana kielenä) tavallisen suomenkielisen opetuksen lisäksi. Koko koulu on erikoistunut ko. opetuksiin ja oppilaita on yht. 360. Monikulttuurisuus on siis tässä koulussa arkea.



kuinka suuria luokkia ala-asteella on?

-luokkakoko on yleensä noin 20, kaupungin sisällä voi olla eroja, mutta alle 15 oppilaan luokkia ei ole



Alkaako 1. vieraskieli 3. luokalla, kuten "ennen vanhaan" ja toinen kieli 7. luokalla?

- kielikylpyläisillä opetus on kaksi ensimmäistä vuotta kokonaan kielikylpykielellä, ja toisella luokalla tulee mukaan eka vieras kieli (englanti/ruotsi). Yläkoulussa voi valita muita kieliä. Omaan kouluaikaasi verrattuna kieten opiskelu on dramaattisesti vähentynyt peruskoulussa, valinnaisuuden lisääntyessä. Kunnat eivät myöskään tarjoa enää niin paljon mahdollisuuksia eri kieliin. Olin tästä asiasta todella hämmästynyt, kun itse opetin saksaa yläkoulussa (ryhmiä ei meinata saada kokoon isossakaan kaupungissa, koska kaikki lukevat vain englantia).



-Mita lajeja harrastetaan liikunnassa?

peruslajit ovat uinti, hiihto ja suunnistus voimistelun ohella. Liikuntaa on aivan liian vähän, selvästi vähemmän kuin esim. Englannissa. Tästä on ollut kirjoituksia myös Opettaja-lehdessä viime aikoina. Suuria koulukohtaisia eroja.





Miten maahanmuuttajat on huomioitu? Jarjestetaanko heille kotikielen opetusta ja miten se kaytannossa toimii?

- kyllä ainakin tässä kaupungissa. Osa maahanmuuttajalapsista on toisessa koulussa, mutta suurin osa meidän lasten koulussa. Kansallisuuksia on yli 30. Lapsilla on mahdollisuus myös kotikielen opiskeluun, ryhmän minimikoko 5.



Jos jollain on viela linkki ala-asteen aineluetteloon ja niiden tuntimaariin, niin olisi erittain kiitollinen (itse loysin vain ylaasteen listan)

- kannattaa huomioida, että nykyään ei puhuta enää ala-asteesta ja yläasteesta, vaan ala- ja yläkoulusta.

Meidänkin maakuntakeskuksessa on teemaluokat musiikille, matematiikalle ja fysiikka-kemialle. Myös kouluilla on painotuksia eri teemoihin. Kielikylpyyn hakeudutaan ja sitoudutaan koko peruskoulun ajaksi jo 5-vuotiaina eli yhdessä ollaan jo päiväkodin viimeinen vuosi ja esikoulu ennen koulun aloittamista. Muut teemat aloitetaan kolmannelta vuosiluokalta. Uskontoasioissa ollaan nykyään todella tarkkoja ja asia tarkistetaan jo päivähoidossa. Myös niitä lapsia, jotka eivät osallistu minkään uskonnon opetukseen on yhä enemmän.