M A A L I K S E T ' 05 ma ti ja ke!

Mites viikonloppu meni? Hemmoteltiinko isää?



Keksikääs galluppeja..



Palaan myöhemmin..



Tuulia

Pikainen pinoutuminen, kun kohta täytyy lähteä hakemaan tyttöä kerhosta.



Meillä esikoinen oli koko viikonlopun ihan tulisilla hiilillä isänpäivän takia. Hienosti osasi pitää kortin ja tekemänsä lahjan piilossa. Mulle kävi välillä laskemassa, että kuinka monta yötä pitää vielä nukkua ennen isänpäivää. Siinä oli kyllä antamisen ilo aidoimmillaan.



Isä sai siis tytön tekemän kortin ja kirjanmerkin lahjaksi. Mä olin vielä ostanut miehelle uuden kylpytakin. Meillä ei kyllä yleensä lahjoja ostella, mutta nyt se tuli oikeesti tarpeeseen, niin yllätin hänet. Seuraavat viisi isänpäivää mennään sitten taas ihan korttimeiningillä. Me ei siis koskaan osteta toisillemme myöskään joululahjoja tms.



Oltiin syömässä mun vanhempien kanssa ja mun " lomaleski" veli oli myös mukana. Hänen perheensä on Japanissa muutaman viikon. Sitten mentiin meille keittämään kahvit ja kakkuakin oli isille (ja muillekin).



G. Me riidellään vähän sillain mököttämällä. Mies on aika herkkä loukkaantunmaan, ainakin herkempi kuin minä. Sama juttu kuin Kualla eli sanomiset tulkitaan arvosteluksi. Ei kyllä koskaan huudeta.



G. Hätätilanteissa mä olen se joka lietsoo paniikkia. Mies on aikoinaan toiminut vuosia vapaapalokunnassa ja on huomattavasti kylmähermoisempi. Osaa tehdä siis jotain jos tulee tulipalo tai kolari. Myös ensiaputaito on hallussa. Olenkin usein ajatellut, että tarttis käydä itsekin ensiapukoulutuksessa. Olen ihan kädetön jos muksuille tapahtuu jotain. Esikoisella jäi joskus näkkileipä kurkkuun ja mä vaan panikoin. Mies sai toimillaan palan irtoamaan ja sen jälkeen minä sain nuhtelut. Nuhtelut sain siis panikoimisesta. Ei saisi koskaan menettää hermojaan, mutta minkäs mä itselleni mahdan...



Kääk mun tartteekin jo lähteä. Palailen myöhemmin.



T. lappu & Santtu 22.3.

Meillä isä sai eilen aamiaisen sänkyyn kera kakun ja lahjojen. Jenna oli tehnyt tarhassa hienon solmion ja kortin. Minä sitten taas muistin ukkokultaa kirjalahjalla. Isänpäiväpäivällinen syötiin minun vanhempien ja veljen perheen kanssa. Oltiin ravintolassa syömässä ja minun yllätykseksi Jenna jaksoi istua koko kaksi tuntia todella hienosti pöydässä. Käyttäytyi oikein mallikelpoisesti! Välillä piti tosin kovaäänisesti huutaa jätskiä, kun ei tarjoilijaa kuulunut =)



Viime yönä sitten Jenna tuli meidän väliin nukkumaan. Heräsin siihen, kun tyttö oksensi koko sängyn. Huokaus... Ilmeisesti yski niin paljon, että rupesi yökkimään. Ei nimittäin oksentanut kuin sen kerran ja oli kaikin puolin oikein pirteä ja terveen oloinen. Ei siis ilmeisesti mitään vatsatautia, vaikka tarhassa kyllä sellainen riehuukin.



Meikäläinen täällä kuullostelee koko ajan oman kehon merkkejä. Kivistääkö tissit, nippaileeko alamasu jne. Kaikki mahdolliset ja mahdottomat oireet on pongattu, mutta niinhän mä pongaan joka kierrossa ja kuitenkin ne menkat aina alkaa. No, toivossa on hyvä elää...



Nyt täytyy jatkaa töitä.



Marju ja Jennu

Mimmi meni nukkumaan, Moona oli sitä mieltä ettei häntä nukuta..joten en sitten päässyt itsekään tirsoille. Ois kyllä maistuneet. Kohta pitää hakea puita uuniin ja järjestellä taas tuo keittiö. Juurihan aamulla sen siivosin, mutta taas seon kummasti tiskiä täynnä ;)



PIPPANDII JA SUOHOMPPELI..tunnustan että eilen söin muutaman namun. Niin oli harvinaisia toffeita, että Mimmille niitä pilkkoessa..oli pakko maistaa =) Nyt palattu ruotuun taas.



Hyvin tuli syötyä viikonloppuna..huomasi että suolasempaa ruokaa oli, kun yleensä norm kotiruoka..onneksi palattu ruotuun siinäkin suhteessa ja joulunruokia odotellessa =)



GALLUPPIA: monta kertaa päivässä ulkoilette lasten kanssa? Etenki kotiäidit? Tietty työssä käyvät perheet, kuinka viikonloppusin? Meillä on nyt jäänyt yhteen kertaan iltapäivällä. Aamusta jos mennään, Moona ei mitenkää sitten nuku samaa aikaa Mimmin kanssa.Iltapäivällä sitten unien ja välipalan jälkeen mennään ulos.Sekä Mimmi on niin maailman onneton tuolla lumessa, että se on pelkkää itkua. Pulkassa pitäisi vaan vetää koko ajan.



Nyt Moona kaipaa äitiä, kokeillaan uudestaan unille menoa.



Hei!!

T

Heipä hei!

Viikonloppu vietetty ja taas olisi arkinen viikko edessäpäin.

G: Ulkoilusta Tuulia kyseli. Meillä pääsääntöisesti niin että kun tytsä on hoidossa aamupäivällä ulkona niin harvemmin enää kotona illalla. Teen kuitenkin pari kertaa viikossa likan kanssa vaunuilla/pulkalla lenkin ihan senkin takia että itsekin saa happihyppelyä välillä.

Viikonloppuisin lähes poikkeuksetta ulkoillaan aamupäivällä ja iltapäivällä. Ihanan usein iskä hoitaa toisen ulkoilun päivässä. Meillä likka ei osaa tehdä oikein mitään ulkona kun tuli lunta, kesällä viipelsi pepullaan kaikki mahdolliset paikat. Lähinnä nyt siis vaan kävellään tai lasketaan pyllymäkeä.

Viikonloppuna tuli pari takapakkia ja kyllä alkoikin korpemaan. Anoppi lupasi perjantaina että ottaa tytsän la-su yökylään kun oltaisiin menty ukon kanssa yhteisen kaverimme tupareihin. No tunti tämän jälkeen tuli viesti että onkin kipeä! Tyttö ei ole ollut heillä yli vuoteen hoidossa, miehen siskon lapsi kylläkin useasti. Jotenkin harmistuin lisääkin kun kuulin että vatsatautinen vetää kotona vaan suklaata :/

No vähän ajan päästä soi taas puhelin...miehen työkaveri kysäisi että tiedätkös että onkin sunnuntaina töihinlähtö?! Piti olla töissä ke-la mutta nyt olikin vaihdettu että su-ke. Ja taas meni lapsenhoitokuviot uusiksi!!! Hoitajamme kun ei voi pitää tytsää joka päivä (meillä on 9 päivän soppari) niin piti taas mummoa vaivata vaihdoksilla. Onneksi kävi, muuten olisin ollut lirissä. Harmitti muutenkin kun kesken isänpäivän toisen piti lähteä töihin. Ikäväkin jo iski eilen kun ukko tulee ke aamuna kotiin ja tytsä tiistaina töitteni jälkeen. Yksin oli orpo olla!



Kiukustuin aika pahasti anopilleni...ja ehkä syystäkin kun tämä ei ollut ensimmäinen kerta. Eikä muutenkaan esim. käy meillä tytsää katsomassa tms...olisi kiva että he olisivat enemmän tytsän elämässä mukana. Oma äitini taas sitävastoin on, eilen kun vein tytsän hoitoon illalla niin äitini sanoi että olikin jo ikävä kun ei ollut neljään päivään nähnyt! :)



GALLUP: Miten teillä sujuu hampaiden harjaus? Meillä surkeasti :( Itse haluaa vain " pestä" eli pureskelee vaan harjaa. Laitan pikkuisen tahnaa mukaan.



No nyt jatkan töitä. Niin ja tsemppiä kovasti Marjulle! Toivottavasti kaikki menee hyvin. Minäkin otin eilen viimeisen pillerini, toivossa on nyt hyvä elää :-D

Muiden harvemmin kirjoittavien innoittamana hyppään minäkin pinoon :)



Meidän eloon ei kuulu mitään kovin ihmeellistä. Arki täyttyy opiskelusta ja lapsen hoidosta. Harrastuksille ei jää aikaa, ei isällä eikä äidillä. Tiiviisti ollaan siis kotona/koulussa, toinen hoitaa tyttöä ja toinen on luennoilla. Sitten toinen tulee kotiin ja toinen lähtee omille luennoilleen... Onneksi ollaan saatu olla terveenä (kop, kop), niin tämän vielä jaksaa.



Meillä ulkoillaan normaalisti kaksi kertaa päivässä; aamulla ja iltapäivällä/illalla. Aamulla käydään pulkkamäessä tai kiikkumassa tai mitä ikinä tyttö haluaakaan tehdä, ja toisella kerralla käydään sitten kävelyllä, jolloin tyttö istuu vaunuissa/pulkassa.



SänkyG: Joko kaikki maalistaaperot nukkuvat lastensängyssä? Meidän tyttö nukkuu edelleen pinnasängyssä, eikä olla vielä suunniteltu sängynvaihtoa. Meidän pinnarissa on sen verran korkea laita, että tyttö ei pääse vielä kiipeämään siitä yli.



YökyläilyG: Joko kaikkien muiden maalislapsi on ollut yön yli hoidossa jossain? Meidän tyttö ei ole vielä ollut, ja voi että kun jotkut jaksavat tätä ihmetellä!



Marjulle plussaonnea, ja kaikille jo odottavillekin onnittelut!



TE & naistenpäiväntyttönen

On niin tylsä homma tässä menossa, että piristän itseäni pinoutumalla välillä...



Isänpäivälahjaksi meillä annettiin proosallisesti kirja... Ja lapset olivat tehneet kortit hoidossa.



Meillä on muuten yöt taas rauhoittuneet (odotan kauhulla ensi yötä, kun nyt näin kehuskelen...), lisäksi viikonloppuna saatiin nukkua melkein klo 8:aan. Luksusta. Toivottavasti jatkuu...



Galluppeihin:



Meillä ulkoillaan viikonloppuna yleensä kerran päivässä, tosin sitten ollaan usein liikkeellä aamu-/iltapäivästä, joten ei kerettäisikään enempää. Inhoan pakkasessa jököttämistä, enkä jaksa topata lapsille vaatteita kahta kertaa päivässä... Ja kun kuitenkin ulkoilevat hoitopäivinä sen kaksi kertaa päivässä, olen antanut itselleni luvan olla laiska ja ulkoilla vain kertaalleen...



Meillä nukutaan pinniksessä. Joulun aikaan on tarkoitus vähän vaihtaa meillä järjestystä ja laittaa kummallekin lapselle omat huoneet (=luopua työhuoneesta), joten siihen syssyyn varmaan hommataan Saanallekin ihan lastensänky.



Yökylässä meidän naperot ovat olleet molemmissa mummoloissaan, mutta esikoinen yökyläili vasta melkein 4-vuotiaana, enkä usko, että Saanaakaan olisin näin aikaisin yökylään laittanut, jos ei olisi ollut isoveljeä mukana... Syynä varovaisuuteen on vain se, että en halua aiheuttaa hoitajille päänsärkyä siitä, jos hommat eivät suju, ts. esimerkiksi esikoisen kohdalla halusin, että hän tietää, mikä on homman nimi, ennen kuin yökyläily alkaa. Mutta Saana on helppo jättää, kun isovelikin jää...



Semmottis siis täällä. Jos jatkaisi taas tylsää hommaansa...



Terhi

Eli hampaiden pesu: meillä vähän sama homma kuin Nasulinalla, eli Saana haluaa harjata itse (niin kuin haluaa tehdä kaiken muunkin...) ja harjaaminen on sitä harjan pureskelua... No, sitkeys toivottavasti palkitaan ja kohta saa joku muukin harjata kuin neiti itse...



Terhitaas

meillä tänään lapset nukkuu. Santtukin vetelee jo kolmatta tuntia ja esikoinenkin toista. Eivät meinaa millään jaksaa herätä.



Nasulinalle sen verran, että ei meilläkään toiset isovanhemmet ole kovin kiinnostuneita lapsista. He asuvat aika kaukana meistä, mutta käyvät täällä samassa kaupungissa usein (heillä on kämppä myös täällä). Hyvin harvoin käyvät meillä kylässä ja silloinkin juttelevat yleensä aikuisten asioita, eivät juuri lapsiin kiinnitä huomiota. He vain ovat sellaisia. Heillä on paljon omia kiireitä, eikä pikkulapset vaan yksinkertaisesti heitä kiinnosta. Olen jo asiaan tottunut, vaikka aluksi se tuntui omituiselta. Miehen perheessä vaan ei olla niin läheisiä kuin mun perheessä. Mun anopilla ei ole tytärtä, joten en tiedä eroaisiko tyttären lapset pojan lapsista. Monesti kai se on vaan niin, että tyttären perheeseen ollaan enemmän tekemisissä. Kai se anoppi-miniä-astelma vaan on hiukkasen hankalampi. Tämä nyt oli tietty raaka yleistys. Mutta laitetaan asiasta galluppi, eli G. OLETTEKO ENEMMÄN TEKEMISISSÄ OMIEN VAI MIEHEN VANHEMPIEN KANSSA??



G. Mä soittelen mun äidin kanssa about viisi kertaa viikossa ja anopin kanssa never(vaikka ihan mukava ihminen onkin).



G. Yökylässä Santtu on ollut noin 3-4 kertaa. Mä veisin vaikka joka toinen viikko jos kehtaisin vaivata. Meillä ei ole muuta paikkaa kuin mun vanhemmat, enkä kehtaa heitä vaivata liian usein. Santussa on niin pirusti vahdittavaa.



Marjulle onnea plussan metsästykseen. Toivottavasti tärppää!!!!!



Nyt tarttee kyllä ravistella noi mukelot hereille, kun muuten ilta venyy myöhäiseksi.



T. lappu & Santtu 22.3.

ULKOILU: Meillä ulkoillaan epäsäännöllisen säännöllisesti 1-3kertaa päivässä. Maaliskuisen ulkoilut riippuvat noista isommista lapsista ja säistä. Tänään oli aamupäivästä maaliskuisen kanssa kahdestaan ulkona aamusta pulkkamäessä ja koiraa ulkoiluttamassa ja sitten toisen kerran kun pulkalla haimme keskimmäisen kerhosta. Illalla ehkä sitten taas ulkoillaan ainakin hetken. Tänään tuli siis aika paljon ulkoilua, usein se jää vähemmälle, jos päivisin on muuta tekemistä kuten kerhoiluja tai kyläilyjä tai kauppakäyntejä. Paljon liikumme myös autolla ja joskus ulkoilu saattaa olla omalla pihalla kotiin autolla tullessa, lapset haluavat jäädä 15minuutiksi jotain puuhailemaan yms. Usein ulkoilemme keskimmäisen kerhon pihalla samalla kun haemme hänet kerhosta. Eli säännöllisiä ulkoiluja ei aina tule, mutta joka päivä ulkona ollaan useampia kertoja riippuen päivän ohjelmasta. Kesällä sitten asumme melkein ulkona.



YÖKYLÄILYT: Meillä ei maaliskuinen ole koskaan ollut yökylässä. Ei ole ketään halukasta ottamaan ja on minusta vielä aika pieni. Esikoinen ja keskimmäinen ovat olleet ekan kerran yökylässä mummolla vajaa 5,5v:na ja vajaa 4v:na, kun mummo halusi ottaa silloin ekan kerran. Sen jälkeen ovat olleet ehkä kerran vuodessa yökylässä (siis elämänsä aikana pari kertaa). Eli tällä tahdilla ei maaliskuisemmekaan hirveitä yökyläilyjä pääse vielä pitkään aikaan kyläilemään. Meillä on luultavampaa että lapsemme yökyläilevät aikanaan kavereillaan kuin isovanhemmilla.



SÄNKY: On tavallinen lasten sänky ollut jo jonkun aikaa. Pinnasängystäkin oli laita jo ihan alusta asti alhaalla, että pääsi alusta asti itse sängystä pois. Pinnasänkyynhän meillä siirryttiin vasta reilu 1v:na, sitä ennen nukkui meidän sängyssä.





Jaa tänään olikin minulla ja maaliskuisella kotipäivä kun kaverini jonka piti tulla käymään oli kipeä. Huoh, alan tottua näihin jatkuviin sairauksista johtuviin peruuntumisiin. No hän tulee sitten perjantaina poikiensa kanssa käymään. Tänään lähden kuitenkin illemmalla katsomaan kaverin vauvaa, eli jotain puuhaakin on. Ja ulkoillessa tuli nähtyä vähän ihmisiäkin ja juteltua, ettei ihan mökkihöperöidy.

HAMPAIDEN HARJAUS: Sujuu kyllä vaikka harjaa pureskellen. Mies hoitaa tuon harjauksen. Kyllähän tyttö yrittää välillä vastustaa kun mielellään pitäisi harjaa vaan itse, mutta on jo alistunut tuohon että isikin harjaa hänen hampaitaan.



YHTEYDENPITO ISOVANHEMPIIN: Kyllä enemmän puhun puhelimessa oman äitini kanssa, mutta mies sitten puhuu oman äitinsä kanssa. Mitään hirveätä eroa ei ole näkemistiheydessä tai läheisyydessä, vain miehen äidin työkiireet vähän vähentävät kyläilyjä. Miehen äidillä ei olekaan tyttöjä, vain poikia, joten tuolta kannalta en tiedä eroista. Kuitenkin enemmän tuo mummo on miehen veljien lasten kanssa ollut johtuen siitä että toinen veli vaimoineen ovat aina pyytäneet mummoa katsomaan lapsia paljon (ja kilttinä tämä ei osannut kieltäytyä). Ja toisen veljen lapsia ajoittain katsoi enemmän kun isänsä oli ulkomailla ja äitinsä yksinhuoltaja, sitten taas ajoittain ei ole ollut ollenkaan heidän kanssaan tekemisissä. Eli tuntuu olevan enemmän tuollaista ihan syystä tekemisissä oloa, kuin mummosta lähtenyttä toimintaa. Ja veljien lapset ovat jo niin isoja, että tälläistä samanaikaista vertailua ei voi suorittaa. Myös oman äitini osalta siskoni lapsen osalta on paha verrata, koska hänkin vähän isompi ja vanhemmat ovat pyytäneet sitten itse aikanaan apua pojan ollessa pienempi, mutta nykyään välit ovat enimmäkseen poikki ja mummo ei näe poikaa kovinkaan usein.



No tulihan tuossa tuota tilannetta. Meillä vaan tuntuu olevan aika erilaista näissä isovanhempien ja sukulaisten apujen ja hoitokuvioiden suhteen kuin monella muulla. Totuuden nimissä emme olekaan miehen kanssa olleet esikoisen syntymän jälkeen 7v:een kahdestaan missään ilman lapsia (jossei näitä kahden pienemmän synnytyksiä lasketa ja nekin hoidettiin nopeasti). Olisihan se kiva joskus tehdä miehen kanssakin jotain, vaikka juhlia aikuisten kesken. Olisihan sitä voinut itsekin pitää edes jotkut tuparit näihin välissä 2 taloon muuttaneina. Mutta ehkä sitten joskus pääsemme pitämään miehen 40v synttäreitä sitten joidenkin vuosien kuluttua. -Heh, haaveensa kullakin. Tiedän kyllä että lastenhoitoapuakin saa palkattua, mutta haluaisin ainakin pienten lasten kanssa että hoitaja olisi tuttu ja hoitajalla ja lapsilla olisi side toisiinsa ja siinä mielessä isovanhemmat olisivat paras vaihtoehto.

Meillä ollaan useammin minun vanhempieni kanssa tekemisissä. Anoppi kyllä tykkäisi hoitaa lapsia, mutta kun on allerginen koirille ja meillä sellainen on, se vähän rajoittaa kanssakäymistä... Minun vanhempani taas ovat tottuneet koiriin ja ottavat koko konkkaronkan (=2 lasta+koira) mieluusti hoitoon, joten siksi se on vaan helpompaa. Ja kun meidän omia kavereitamme asuu paljon Tampereen seudulla ja vanhempanikin ovat siellä, tulee siksikin käytyä siellä useammin. Minä pidän enemmän yhteyttä omiin vanhempiini ja mies omiinsa (varsinkin äitiinsä), joten sinänsä ollaan tasapuolisia. Minä olen kyllä yrittänyt aktiivisesti muistaa, että anopillakin pitäisi välillä kyläillä, ettei jää ihan miehen vastuulle - hän kun on superhuono sopimaan kyläilyjä...



Sellainen tilanne siis täällä...



Terhi

Eipä ole muka taas kerennyt pinolle:)

Isänpäivä meni ilman suurempia seremonioita. Meillä ei yleensäkään harrasteta suuria juhlia.

Ulkoillaan arkisin 2 kertaa vkl saattaa jäädä yhteen näin talvella.

Neiti nukkuu lastensängyssä, on siis nullunut 4kk iästä alkaen.

Samoin menee kuten suurimmaalla osalla. Omiin vanhempiin olen yhteydessä päivittäin. Anoppiin vain kun " pakko" .

Yökylässä neiti ei ole vielä ollut. Esikoisemme oli 9kk iässä mummin kanssa mökillä, keskimmäinen oli vasta melkein 3v ekalla yökyläkerralla. Saa nähdä milloin maalisneiti pääsee. Ovat siis olleet minun vanhemmillani.

Nyt täällä alkoi joku isommpien lasten katastrofitilanne tarttee mennä apuun...

ULKOILU. Meillä ulkoillaan usein työpäivän jälkeenkin, vaikka tarhassakin ovat useimmiten 2 kertaa päivän mittaan ulkona. Viikonloppuna ulkoillaan sitten kerran tai kaksi, riippuen vähän mitä muuta ohjelmaa on. Mä en itse asiassa ole mikään ulkoilmaihminen, mutta väsyneen Kaisan kanssa oleminen on vaan tosi paljon helpompaa ulkona kuin sisällä.



YÖKYLÄILY. Kaisa on ollut muutamia kertoja yökylässä sekä mun äidillä että miehen äidin luona. Eka kerta oli viime joulun tienoilla, kun Kaisa oli 9kk. Kesällä oltiin 2 yötä putkeen pois, muuten on ollut vain yksittäisiä öitä.



YHTEYDENPITO. Mä en ole mikään puhelimessa puhuja, joten äidin kanssa tulee puhuttua vain kerran viikossa. Anopille soitan, jos on jotain asiaa eli harvoin. Mies soittelee hänelle ehkäpä parin viikon välein. Me käydään länsirannikolla, jossa molempien vanhemmat elelee, about 6 viikon välein. Tai tällä hetkellä mä käyn useammin, kun opiskelen siellä. Pyritään olemaan tasapuolisesti molempien luona, mutta enemmän taidetaan olla tekemisissä mun vanhempien kanssa. Ennen Kaisaa ero oli selkeämpi, silloin oltiin lähes aina mun siskon luona tai mökillä (=mun isän luona). Mun mies soittelee myös mun isän kanssa ja siskon miehen kanssa se puhuu lähes joka päivä, ne kun on lapsuuden kavereita. Me ollaankin siskon kanssa todettu, että turhaan me sitten enää niin usein puhutaan, kun miehet pitää meidät ajantasalla.



SÄNKY. Tavallinen sänky odottaa varastossa. Pitäisi vaihtaa näinä päivinä, kun pinnis on menossa mun siskolle, jolla la on 10.12. Mukavuudenhalu on voittanut, mä pelkään että nukkumisen kanssa tulee ongelmia, ainakin hetkellisesti.



HAMPAIDEN HARJAUS. Kaisa harjaa (=pureskelee ja nielee hammastahnan) itse, mutta antaa myös meidän harjata. Ainakin useimmiten.





Ja sitten taas kouluhommien pariin. Niitä riittää. Kuulumisiin,

kua ja Kaisa

Täällä valvotaan jälleen. Lupauduin pitkästä aikaa yövuoroon ja toistaiseksi olen ihmeen hyvin jaksanut. Olen oikein ihmeissäni. Kotona kun nukahdan sohvalle poikkeuksetta joka ilta. Oli vaan kurja lähteä töihin kun oksensin ruuat ulos juuri ennen lähtöäni. Olo kyllä parani siitä huomattavasti : ) Oli onneksi vasta toinen kerta kun oksensin mutta olo on kyllä päivittäin kaamea. Pahimpina päivinä oon kyllä kironnut edes olevani raskaana kunnes taas olen tajunnut, että ei tätä loputtomiin kestä ja palkinto sit toivottavasti joskus tästä saadaan ja se on ihana!



Täällähän oli paljon galluppeja!



Yht. pito isovanhempiin: juttelen oman äitini kanssa paljon puhelimessa vaikka nähdäänkin aika harvoin. Isän kanssa jutellaan ehkä kerran kahdessa viikossa ja nähdään vielä paljon harvemmin. On kurja, et vaikka äitikin on kiinnostunut Henristä, ei tätä kuitenkaan kovin usein näe. Isä näkee henriä ehkä muutaman kerran vuodessa vaikka asuu samassa kaupungissa! Anoppi ja appi taasen näkevät meitä usein ja he leikkii yms. tosi paljon henrin kanssa. Meillä on anopin kanssa ollu aika huonot välit mut nyt on pitkään mennyt paremmin. en silti heille soita koskaan ellei Henri ole heillä hoidossa. Sähköpostia voin töihin laittaa...



Ulkoilu: kesällä oltiin paljon ulkona mutta nyt näin talvella ollaan kyllä tosi laiskoja ulkoilijoita. Mä en kanssa erityisemmin tykkää seistä pihalla palelemassa vaan mieluummin menisin kunnon kävelylenkille. Henri taas ei siitä niin välitä ellen hukuttele häntä et näkee paljon autoja... : ) Tarhassa onneksi ovat sen kaks kertaa päivässä ulkona niin arkisin ainakin hoituu hienosti tuo ulkoilupuoli. Viikonloppuisin ollaan kerran päivässä.



Yökyläilyt: Henri on ollut vasta muutaman kerran yökylässä ja aina anoppilassa. Hienosti on aina mennyt ja pitäisikin ottaa uusiksi kun tää mun olo tästä paranee.



Sänky: Henri nukkuu edelleen pinnasängyssä omassa huoneessaan. Noin kolmen aikaan yöllä huutelee erittäin vaativasti et täytyy päästä pois. Me kun itse halutaan nukkua niin ollaan haettu meiän viereen nukkumaan ja siinä hyvin nukkuukin aamuun asti. On aika koominen näky yöllä kun menen häntä hakemaan. On käärinyt peiton siistiin pakettiin kainaloonsa ja toisessa kädessä on unilelu ja varatutti. Kaikki nää otetaan mukaan meiän sänkyyn. Sit vaan tassut kohti taivasta et nostan hänet ylös : )



Hampaiden pesu: me pestään ensin henrin vanhemmat ja sitten hän saa itse pestä. Ja se on juuri sitä harjan pureskelua...



Eiköhän siinä ollut tärkeimmät. Ai niin, Marjulle kovasti tsemppiä. Toivottavasti se plussa sieltä tulee ja toivottavasti ei ole niin paha olo sitten kuin mulla!



Kalamami rv 9 ja kotona uinuva Henri

Eilen hihkuin riemusta kun kuvottava olo " saavutti" meikäläisen iltapäivästä. Olin riemuissani, että nyt sitä sitten ollaan varmasti raskaana. Juu, ilo oli hieman liian aikaista. Isäntä poti yhtälailla kuvottaa oloa ja ilta/yö menikin sitten sairastaessa. Hitto vieköön. Ilmeisesti se Jennan edellisen yön oksentaminen olikin sitten joku masupöpö, joka me nyt sitten eilen sairastettiin miehen kanssa. Tänä aamuna ei kuvottanut enää yhtään, joten se siitä raskausoireesta =) No, peli ei ole menetetty, jatkan itseni kyttäämistä siihen saakka kun voin tehdä raskaustestin. =)



Yhteydenpidosta: Minä puhun oman äitini kanssa puhelimessa ihan joka päivä, välillä muutamaan kertaankin. Anopille en ole soittanut kertaakaan koko sinä aikana kun olen hänet tuntenut (18 vuotta!). Ei sinänsä, hän on ihan ok tyyppi, mutta en osaisi kyllä hänelle mitään puhelimessa sanoa.



Yökyläilyt: Jenna ei ole ollut yökylässä vielä kertaakaan. Mun vanhemmat on ollut kotona Jennaa hoitamassa, kun ollaan oltu risteilemässä. Nyt ensi kuussa ollaan menossa firman pikkujouluihin laivalle ja silloin Jenna on menossa ekaa kertaa mun ystävän luokse hoitoon. Täytyy myöntää, että vähän jännittää kuinka käy.



Nyt pitää jatkaa töitä. Mukavaa päivää kaikille!



Marju

Tänään se olikin aikaisin, jo 8:lta. Eli nyt tulee automaattisesti yritettyä siirtää maaliskuisemme nukkumarytmiä aikaisemmaksi. Tarkoitus oli käydä iltapäivästä perhekerhosta ja yritän nukuttaa tuon sitten ennen sitä päiväunille- saas nähdä kuinka käy. Muuten on ohjelmassa aamupäivästä mäenlaskua ja kauppareissu. Illemmalla sitten isompien lasten harrastukset.



Eilen kävin lasten kanssa katsomassa pientä vauvaa. Olihan se söpö, mutta ei mulla mitenkään vauvakuumetta tullut, eikä tuo vauva meidän lapsiakaan kiinnostanut ollenkaan. No hyvä niin. Oli vaan aika helppoa kun ei itellä ollut vauvaa hoidettavana, vaan tuo maaliskuinen meni jo mukavasti muiden kanssa ja itse sai oltua kahvipöydässä.



Kylläpä moni pitää tiheästi yhteyttä äiteihinsä. Meillä ehkä soittelua on kerran-pari kuussa, sekä miehellä äitinsä kanssa että minulla omani kanssa. Joskus voi tulla jopa parin kuukauden taukoja. Itse soitan vain jos on jotain sovittavaa asiaa näkemisistä, muuten äiti soittaa ajoittain ja kertoo omasta elämästään.



Marjolle onnea plussametsästykseen!

Sori siis Marjulle!

Oi voi tuota Marjun perheen tautia :/ Kuullostaa ihan kamalalta, eikös se ollut teidän Jenna kun oksenti sänkyynnekin? Vai meneekö taas nikit miulla sekaisin. Inhoan tuota oksutautia kyllä ihan yli kaiken muun!!!!

Ihanaa saada tänään tytsä kotiin! Vein su iltana äidilleni ja isälleni tytön hoitoon ja eilen meinas iskee hirvee ikävä kun ukkokin on siellä rekkareissussa. Ma ja ti en voi viedä (ainakaan molempia päiviä) ennen tammikuuta hoitoon joten nää on aina kikkailtava näin. Todella harvoin tyttö on äidilläni kahta yötä mutta nyt halusivat näin. Hyvinhän siellä on mennytkin mutta itselläni on jo mahdoton ikävä. Huomenna saadaan sit iskäkin kotiin.

Mitähän muuta piti taas kommentoida, voi tätä päätä taas :) Ainiin, kiitos vastauksistanne hampaidenpesuun. Itseäni hiukan huollettaa tuo asia kun neiti EI kertakaikkiaan anna pessä hampaitaan. Välillä ihan säkällä saan pari harjausta tehtyä. Väkisinkään en viitsisi huudattamalla niitä pestä ettei jää kauheeta kammoa. En keksi enää mitä tekisin. Tahna auttoi hetkellisesti, silloin kun se aloitettiin niin antoi jopa vähän harjata.

Meidän ei kävelevä tyttö on nyt alkanyt liikkumaan ihan hassusti. Ei enää peppukiidä niin paljon mutta nyt konttaa tosi omintakeisesti sekä menee ns. karhukävelyä. Nousee siitä asennosta myös seisomaan ilman tukea. Hassua miten karttaa sitä kävelyä näin kauan. Olisi kiva tietää miksi tyttö ei halua kävellä?

No niin, nyt töihin. Missäs Lehtovi luuraa? Oli kiva muuten kuulla TuuliEmiliastakin! Älä välitä siitä mitä muut ajattelee siitä että teidän lapsi ei ollut hoidossa. Minäkin saan kuulla tästä kävelyjutusta ihan riittämiin ihmettelyä mutta eipä nämä asiat muille kuulu :)

Meillä myös vatsatautia liikenteessä. Mimmillä oli vatsa kuralla viikonloppuna->muuten terveen oloinen, nyt mies juoksee vessassa ja on pari päivää saikulla. Toivottavasti minä säästyn..



HARJAUS:meillä myös Mimmi pureskelee ja yrittää itse pestä. Eikä anna harjata tällä hetkellä muiden.Isi saa paremmin auttaa, kuin äiti.



YÖKYLÄILY:molemmat lapset ovat olleet anopilla hoidossa. Omakin äitini ottaisi,mutta asuvat niin kaukana. Kyläilyt ovat olleet alle 24h.Ja he ottavat oikein mielellään lapset hoitoon, jotta me saadaan kallisarvoista yhteisä aikaa miehen kanssa.



ISOVANHEMMAT:olenko harvinaisuus??!! ;) Me soitellaan anopin kanssa lähes päivittäin. Hän on sellanen minun " paras kaveri" , jolle voin puhua asiasta kuin asiasta milloin vain. Hänellä on aina aikaa minulle. Toki on meillä ollut erimielisyyttäkin heidän tai lähinnä appiukon oluen juonnissa! (kaappijuoppo) Lapsia ei saa hoitoon tai ei tulla kylään, jos siellä on juotu. Inhaa,kun joudutaan aina soittamaan ja varmistamaan tilanne ennen kyläilyä. Oman äitini kanssa meseillään lähes päivittäin myös. Häntä nähdään wap-kameran välityksellä ja hän samoin lapsia.Tämä on tätä nykyaikaa. Isälläni käydään pari kolme kertaa kuukaudessa.



SÄNKY: Mimmi nukkuu pinniksessä, siinä on myös korkeat laidat, niin turvallisesti saa nukkua. Kiirettä pois ei ole.



PAHOINVOINTI: tämä siis kalamamille. Kovasti jaksuja!! Minähän menin tosi huonoon kuntoon silloin Moonaa odottaessa. Lopuksi vaan konttasin ja ei edes vesi pysynyt sisällä. Pahoinvointilääkkeet auttoi tosi hyvin, joten jos alat oksentaa paljon, niin pyydä niitä. Minä en olisi millään jaksanut hoitaa Mimmiä, jos en olisi apua saanut.



SAIRASTUPIIN paranemissäteitä!!



Sellasta tänne. Nyt lähen Mimmin kanssa ulos. Mies saa jäähä Monskun kanssa sohvalle kölliin..

Heippa!!



Tuulia