Neuvolan suhtautumisesta hoikkiin lapsiin.
Millainen suhtautuminen teidän neuvolassa on hoikkiin lapsiin?
Tänään kävimme kuopuksen kanssa 2-vuotistarkastuksessa. Pituudessa ei ollut sanomista, mutta paino menee -18 käyrällä. Terveydenhoitaja ei ollut juuri huolissaan asiasta enkä kyllä itsekään ole; lapsi syö hyvin, liikkuu paljon ja on iloinen. Th sanoi vain, että jos näen tarpeelliseksi voisin lisätä lapsen ruokiin öljyä. Tosin tuskin näin tulen tekemään ja sanoinkin sen hänelle. Meillä kuitenkin käytetään leivän päällä kasvismargariinia ja ruoan valmistuksessa ölyjä, joten en katso tarpeelliseksi alkaa ehdoin tahdoin " lihottamaan" lasta ylimääräisellä rasvalla kun lapsi kuitenkin kasvaa hyvin ja oikeastaan ihan samoissa kuin siskonsa aikanaan.
Meillä siis neuvolassa on kohtuullisen neutraali suhtautuminen hoikkasiin, siroihin lapsiin. Sen sijaan siskoni oli saanut kamalaa ryöpytystä lapsensa alipainosta, vaikka meidän tyttöihin nähden hänen lapsensa kasvaa huimaa tahtia. Minusta on hieman nurinkurista, että käyriin tuijottamalla saadaan aikaan se, että vanhemmat eivät uskalla luottaa lastensa omaan kykyyn säännellä syömisiään ja lapsia tarkoituksellisesti " lihotetaan" rasvalisillä, olkoonkin kyse hyvästä kasvisrasvasta. Paljonhan myös puhutaan lasten ja nuorten lisääntyvästä ylipainosta. Miksi monessa neuvolassa tuntuu silti olevan niin vaikea hyväksyä se, että lapsi on rakenteeltaan siro eikä siksi tietenkään voi paistatella painon suhteen yläkäyrillä?
Kommentit (18)
Meillä on neuvolasta kiinnitetty huomiota alhaiseen painoon ja oltu todella huolissaan. Eniten esikoisen kohdalla, mutta seuraavien lasten osalta myös. Noiden kahden jälkimmäisen lapsen kohdalla olen jo osannnut kieltäytyä kaikesta painoon liittyvästä ylimääräisestä kontrolloinnista. Ongelma-aika neuvolan puolelta on aina ollut pari ensimmäistä vuotta jolloin lapset tippuvat käyriltä. Sen jälkeen kasvu tasaantuu ja käyrät pysyvät hyvinä, jolloin neuvolassakin rauhoittuvat.
Siis meillä lapset ovat syntyneet suht isoina ja niin pitkään kuin täysimetän menevät plussakäyrillä. Mutta sitä mukaan kun muuta ravintoa ilmestyy kuvioihin, niin käyrät tippuvat (tämä on oikeastaan hitusen luonnollinen kehitys pitkään täysimetetyillä lapsilla ainakin neuvolasta saadun imetysvihkosen mukaan, mutta neuvolassa eivät tätä huomioi). Sitten kun käyrät tippuvat tarpeeksi ollaan neuvolasta ohjattu ylimääräisiin painokontrolleihin ja lopuksi esikoisen kohdalla lähetteellä lastenlääkärille (vaikka itse olimme eri mieltä). Jopa lastenlääkäri (tunnettu alallaan) oli sitä mieltä että lapsi oli epänormaali 1v kun hänellä ei ollut vatsaa ja joka ainoa koe otettiin (verta kasapäin putkiloihin ja virtsatestiä yms.). Muuta ei löytynyt kun raja-arvo keliakin osalta, joten käytiin vielä suolesta ottamassa biobsia, josta ei sitten löytynyt mitään poikkeavaa. Mistään testistä ei löytynyt mitään, vain rauta-arvot olivat rajalla ja saatiin rautakuuri josta lapsen maha meni ihan sekaisin ja kun soitin lääkärille ja sanoin että oli pakko lopettaa kun vatsa ei kestänyt, sain kuulla ettei vanhemmat saisi tehdä tuollaista päätöstä, vaan on lääkärin asia. No saimme toisen rautakuurin, jonka syötimme lapselle ja jätimme lääkärissä juoksemisen siihen. Ravintoterapeutilla kävimme ja sieltä jäi käteen lähinnä se että maitoa ei anneta pariin tuntiin ruoan yhteydessä, koska vaikeuttaa juuri raudan imeytymistä (tosin mietimme milloin maitoa sitten annetaan kun ruokavälit olivat maksimissaan 3h) ja että muut samanikäiset kyllä suostuvat syömään näkkileipää, joten meidänkin lapsen pitäisi.
Voi sanoa että tuosta esikoisen kohdalla ollesta rumbasta jäi todella päälle lapsen syömisen tarkkailu. Hänelle annettiin sitä mitä söi ja joka neuvolakäynnillä pelättiin painon laskeneen. Ruokailuun ei siis todellakaan tullut tervettä asennetta.
Nyt esikoinen on jo koulussa ja menee edelleen painossa -18-20käyrillä. On kuitenkin todella energinen, kuten on aina ollut ja urheilee mielettömästi (esim. yli 2h lätkän peluu putkeen ei tuota vaikeuksia). Kunnon ruokia syö jo todella hyvin, ja kouluikäisenä on oppinut syömään herkkujakin (no edelleen esim. täytekakut yms. eivät uppoa, kuten ei osa karkeistakaan). Syömisen skaala on laajentunut pikkuhiljaa alusta huolimatta. Makutottumuksiltaan kaveri ei vaan tunnu perussuomalaiselta jässikältä, esim. uuni/grillimakkara oli pitkään inhokki ja tykkää hirveästi esim. katkanravuista.
No sen verran tuosta jäi kammoa että neuvolatädin vaihduttua kolmannen lapsen kohdalla joka kerran kun käyn neuvolassa muistan sanoa tädille että " tiedän painokäyrän tulevan laskemaan" ja täti jo rauhoitteli että " älä suotta stressaa" ja hyvin tuo on mennyt. Viime aikoina se lasku on ollut ja kai sitä mennään jo lähes -20 rajoilla, mutta täti kuittasi sen sillä että olen kertonut tämän jo niin monesti aiemmin ettei ole mitään ihmeellistä. Lääkäri tosin puuttui taas painoon, mutta kun oli uusi nuori hyvin juro lääkäri ja kun kerroin meidän aiempien lasten painokäyrän olleen samanlainen yms. jäi sanattomaksi ja siirtyi seuraavaan asiaan.
Meillä kotona siis suhtaudutaan aika ironisesti noihin nykylasten ylipaino-ongelmiin johtuen siitä että meillä lapsilla on vastakkainen ongelma. Hieman on suositukset noista keinoista muuttuneet, aikoinaan esikoisen osalta yleislääkärin keinoihin kuului maidon muuttaminen punaiseksi maidoksi, tosin rasvalisäsuositus oli jo silloin. Rasvalisää meille on aina suositeltu kaikkien lasten osalta. Esikoisen jäljiltä tosin muutin meidän lasten ruokatottumuksia niin että syövät myös epäterveellisesti (esikoinen kun oli saanut normaalit terveelliset ruoat), sen jälkeen on tullut kuvioihin välipaloina myös joskus keksit, jäätelöt yms. jolla painoa saadaan edes hitusen lisää, tosin on huomioitu myös kunnon ruoka ja riittävä energian yms. saanti. Jokaisen ruokaryhmän ja tarvittavien aineiden osalta en ole tosin pystynyt huolehtimaan, koska lapset eivät ole suostuneet kaikkea syömään (ovat olleet todella kronkeleita), mutta pidemmällä aikavälillä nämäkin ovat tasaantuneet (esim. tuoreita marjoja syövät kesällä, mutta pakastetut eivät uppoa jne.).
No tulihan strooria, mutta osui vaan meillä aika haavaan tuo aloitus.
Kovin näyttä vaihtelevan neuvoloiden suhtautuminen miinuskäyräläisiin. Tosin sen kyllä ihan omasta kaveri piiristänikin jo tiesin. Meillä neuvolassa on siis suhtautuminen ollut aika neutraalia, tosin yhdelle nuorelle neuvolalääkärille tuli sanottua aika kipakastikin kun hänen mielestään lapsi ei kasva normaalisti jos hän ei kasva 0-käyrällä (!). Tietenkin kasvun seuraaminen on tärkeää ja JOS käyrissä todellakin on jotain häikkää; jatkuvaa laskua tms, on asiaan tietenkin puututtava. Mutta jos lapsi kasvaa tasaisesti, vaikkakin siellä omalla käyrällään, ei minusta mihinkään toimenpiteisiin ole aihetta. Ja kyllä, minun mielestäni silloin on kyse lapsen lihottamisesta kun rasvalisän ainoa tavoite on saada tasaisesti kasvavan lapsen painokäyrä nousuun.
Teidänkin vastauksistanne näkee hyvin, että pahimmassa tapauksessa hoikkien lasten kasvuun puuttuminen saa aikaan kamalan stressin syömisistä ja ruokavaliosta. Tämän olen huomannut ihan siskonikin kanssa kun hän epätoivoisesti yrittää syöttää 10-kuista lastaan kaiken maailman temppujen avulla senkin jälkeen kun lapsi on selvästi osoittanut olevansa kylläinen. Ruokailu kestää heillä tunnin ja päättyy yleensä lapsen itkuun. Kenellä on enää siinä vaiheessa hauskaa?
Meidän kuopus on hoikka poika, painokäyrä on aina huidellut siellä miinus puolella, mutta meidän terkkari on suhtautunut asiaan tosi neutraalisti. TOdennut, että tärkeintä on, että poika kasvaa. Viimeksi totesi, että poika on todennäköisesti saanut tässä asiassa minun geenit (itse olen ollut tosi pieni ja hoikka lapsena)
Itse en ole huolissani, koska poika syö kohtuullisesti, liikkuu ja on ihan tyytyväinen. Annoskoot ovat kyllä aika pieniä, eikä poika viittä ateriaa jaksa syödä päivässä. Kun kysyin tästä terkkarilta, totesi hän että eivät lapset määräänsä enempää syö.
on neuvolan th yleensä suhtautunut hoikkaan poikaani. Vauva-aikana oli huolestuneempi.
Itse koin rasvalisän ravintoon olevan todella hyvä neuvo kun lapsen kasvu yhden vanhana oli todella vähäistä. Lirautin rypsiöljyä aina aamupuuroon. lapsi kasvaa tätä nykyä tasaisesti ja olen tuon öljyn jättänyt pois, mutta itse kuvittelen sen auttaneen lapseni kasvua. Vuoden iässä hänellä oli myös vähäistä pituuskavua eli en oikeastaan pelkän painon takia rasvaa lisännyt ruokavalioon.
tiesi tarkkaan että johtui sairaala hoidoista, pitkään oltiin vauva aikana suonen sisäisillä ruokinnoilla osastoilla mm allergioiden vuoksi.
joten väkisinkin poika oli painoltaan ( myös pituudeltaa) pieni kokoinen. Mutta tasaisesti painoa kertyi kuitenkin pahimpien sairasteluiden jälkeen.
Mutta neuvolan lääkäri!!! Moneen otteeseen kerroin että allergioiden yms asioiden kannalta hoito on kunnossa ja hoito muualla kuin neuvolassa jne jne jne. Hän tiesi että rasva lisää käytimme ravitsemusterapeutin ja oman lääkärimme määräyksestä... mutta silti joka kerta moneen otteeseen jankkasi ( näillä sanoilla) " muista antaa ruokaa tarpeeksi, mieluummin liikaa kuin liian vähän" , " muista antaa rasvalisää" , " muista antaa vahvennettua neocatea" ... AAAAARRRRGGGGHHH!
Raivostuttavaa... muutenkin olin todella väsynyt ja masentunut kaikkien sairaala reissujen, huolen, jäljiltä.. Viimeiseksi kaipasi jotain urpoa koko ajan muistuttamaan siitä että lapseni näytti angolan lapselta ilman pömppö mahaa...
meillä poika paino siis syntyessään 3170g ja 7kk iässä 4.5kg...
mutta nyt meillä on kohta 3v poika, paino on jo 13.5kg :D ja pituuttakin saanut kirittyä jo vähän yli 90cm :)
Tyttö on ollut syntymästään asti pieniruokainen ja paino menee -10 käyrää.
Muutaman ylimääräisen punnituksen olemme käyneet lähinnä varmuuden vuoksi,ettei mitään yllättävää pääsisi tulemaan ja osittain varmaan myös kun tuossa 1½-vuoden iässä tytön suhteellinen paino laski.
Nyt 4-vuotiaana käymme ain ihan normaalit vuositarkastus neuvolat.
Pääasia on th:sta on että tyttö kasvaa tasaisesti ja on pirteä ja hyväntuulinen.
Meillä vauhtia ei päivästä puutu.
joidenkin
Onneksi meillä on noin ihana neuvolantäti. Olen kuullut kaupungin joidenkin terveydenhoitajien olevan tiukempia noiden painojen suhteen ja lähettävän helpommin tutkimuksiin.
Pituutta hän on kasvanut normaalisti ja kehittynyt hyvin. Painoasiaa ei olla koskaan kommentoitu millään tavalla. Olemme käyneet neuvolassa parillakin eri terveydenhoitajalla, neuvolalääkärillä ja lastentautien poliklinikalla erikoislääkärillä, ihan muista syistä. Poika syö hyvin, mutta on niin valtavan vilkas, että kuluttaa taatusti kaiken.
Paino on kulkenut -10käyrällä ja pituus 0 käyrällä. Kummatkin olleet tasaisia käyriä ja koskaan neuvolasta ei ole sanottu mitään negatiivista painosta. Sanottu vaan hymyillen että hyvin ja tasaisesti kasvaa. Neuvolalääkäri totesi hymyillen vain että tämä lapsi ei kärsi ainakaan ylipainosta ja se oli ainoa kommentti liittyen painoon. Koskaan meille ei ole edes puhuttu rasvalisistä, mitä ne sitten tarkoittavatkaan. Hoikkuus menee meillä geeneissä, joten emme ole koskaan itsekään olleet huolissaan lapsemme solakasta varresta. Ennemmin hoikka kuin lihava.
Meillä tyttö syntyi hieman etuajassa painaen 1,6kg. Ensimmäiset 1,5 vuotta meni hyvin ja terveydenhoitaja näki tytön kasvavan hyvin omilla miinuskäyrillään eikä neuvolalääkärikään painoon puuttunut. Sittenpä oli sijaislääkäri ja siitä lähtien on kuljettu paino/pituuskontrolleissa kuukauden välein. Ja tasaisesti kasvaa, mutta kun paino menee -30 käyrän tuntumassa niin PAKKOHAN tytöstä on jotain vikaa löytää... Mutta ei löydy, ei ole allergioita, keliakiaa, kilpirauhasarvot ok jne. Pituus menee lähes 0-käyrällä ja pituuskasvuun suurin osa energiasta selvästi meneekin. Hereillä ollessa on tosi touhukas ja jatkuvasti liikkeellä. Nyt on lähete ravitsemusterapeutille, ilmeisesti lääkäri ajattelee vian löytyvän siitä mitä tyttö syö! Itse en ole huolissani kun tyttö on ihan kuin isänsä ja isosiskonsa jotka ovat myös tosi hoikkia. Ja tyttö syö monipuolisesti, kun kaikki kelpaa, mutta pieniä annoksia 6 ateriaa päivässä. Ikää tasan 2v.
Neuvolassa hoikkien lastemme painoon on suhtauduttu erittäin hyvin.
Omasta tuoreesta kokemuksesta voin kuitenkin kertoa huonon puolen lapsen hoikkuudesta. Nimittäin oma kaksivuotiaani sairasti juuri viikon kovan vatsataudin, jonka aikana entisestään hoikka tyttö laihtui huolestuttavan paljon. Taustatekijänä oli vielä viikkoa aiemmin sairastettu flunssa.
Terveenä hoikkuus ei haittaa, mutta hieman vakavamman taudin osuessa kohdalle vararavintoa ei ole lainkaan ja tuntuu että tytön vointia joutuu seuraamaan tarkkaan. Olimme hilkulla viedä tytön sairaalaan kun ruoka tai juoma ei maistunut lainkaan.
Eli laittakaa vaan sitä kasvirasvaa lapsen ruokiin, lapsia saa kyllä " lihottaa" , heidän ei tarvitse vahtia linjojaan!
Minusta rasvalisä lapselle ei ole vielä ylipainoon johtavaa. Monta vatsatautia vuodessa kun meilläkin on, ja tyttö kasvaa -20 painokäyrällä, niin mielelläni annan rasvalisää. Huono syömään, ja aina sairauden jälkeen on ihan kylkiluut näkyvissä. Pelottaa että joutuu tipalle aina vatsataudin iskiessä. Sikäli neuvolan " tätien" huoli on ihan ymmärrettävää.
Enkä kuitenkaan stressaa tuosta kamalasti, annan rasvaa reilusti päivittäin, ja sitä ihan tavallista terveellistä ruokaa, mitä nyt suostuu syömään parhaiten yleensä. Liikuntaa lisää, aina ku on terve, niin kyllä se siitä. Meilläkin on sirorakenteinen, ja pituutta sitten taas on yli käyrän ollut aina.
Hei!
Meillä muksut menevät miinuksella, mutta käyrä on " tasainen" .
Eli kehityssuunta on kokoajan sama, vaikka meneekin miinuksella.
Sitten lienee puuttuisivat, jos esim. pituus kasvaisi huimaa vauhtia ja paino jäisi koko ajan jälkeen.
Tosin kyllä itse laitan pojalle puuroon aina kasvisrasvaa, koska taapero kuluttaa suhteessa mahdottomasti ja paino ei nouse vaikka
mitä söisi. Energiaa kuitenkin täytyy olla, jotta on mistä sitä kuluttaa.
on aina ollut " maalaisjärjellä" varustettua, eli kehuttu kasvua. Tasaiseen siis kasvaa vaikka siellä alhaalla miinuksilla. Sanottu vain, että kun vanhempia (etenkin isää) katsoo, olisi outoa jos poika olisi lyhyt ja leveä malliltaan! Meillä siis hoikka poika ja lisäksi malliltaan tosi kapea ja sutjakka:) Kuitenkin paino on noussut, pituutta vain tulee kaksinverroin! Mitkä teillä mitat? Kai tuo suhtautuminen riippuu niin henkilöstä ja siitä, tuleeko edes pituutta...?
Sinänsä ihan hyvä, että huolta pidetään mutta koko hössötys sai aika kurjia piirteitä. Meiltä joka kerta jankattiin onko annettu rasvalisää, mitä lapsi syö ja kuinka paljon jne. Lopputulos ei siitä muuttunut mutta alettiin itsekin kytätä lapsen syömisiä koko ajan... Poika kuitenkin kasvoi koko ajan omalla -20 käyrällään ja kasvaa yhä edelleen. Neuvolan hössötys helpotti, kun kuopus syntyi. Kuopus on ihan erilainen, aina ollut hieman pyöreä. Hän kasvaa nollakäyrän tuntumassa, mutta onhan hän isoveljeen verrattuna " pullea" . Eli neuvolassa ainakin vakuuttuivat, että lapset saavat ainakin ruokaa... ;)
vanhin tyttö täytti juuri 5-v ja on aina ollut hoikka. Paino menee -20 käyrällä mutta niin on mennyt kaikki nämä vuodet. Pituus on vaihdellut 0 ja +10 välillä. Hyvin tyttö kasvaa ja kehittyy niin eipä ole terkkari edes koskaan mitään lisä rasvoja ehdotellut. Mielestäni tyttö syö tosi hyvin, mutta on vain ruumiinrakenteeltaan hoikka ja siro ja on myös kova liikkumaan..... Tyttö oli 5vuotiaana 113cm ja 16kg.
Eipä tuo nyt kuulosta ehdoin tahdoin lihottamiselta, jos lisää rypsiöljyä hoikan lapsen ruokaan. Meillä ollut iät ja ajat sekä aikuisilla ja lapsilla kylmäpuristettu rypsiöljy salaatinkastikkeena tai lorautettu ruokaan. Rasvahappojen laatuhan on erinomainen tuossa kylmäpuristetussa rypsiöljyssä juuri kuumentamattomana, tärkeää pienille aivojen kehityksessä ja aikuisille ainakin veren rasva-arvojen takia. Luontaisesti hoikka lapsi ei kyllä liho siitä rypsiöljystä, koska yleensä näillä lapsilla on tosi tarkka syömisen sääntely, mutta toisaalta jos lapsi on kovin vilkas tai huono syömään tuo rasvalisä tuo arvokkaan ja laadukkaan energialisän.
Toisaalta nykyään tuntuu, että monessa perheessä, en siis puhu nyt mitenkään tämän ketjun kirjoittajista vaan noin yleensä pelätään rasvaa, joka on karsittu ne hyvätkin, sitten ruokavaliosta pois. Toisaalta elimistö tarvitsee rasvaa tärkeisiin toimintoihin, joten uskon, että liian tiukka rasvapolitiikka aiheuttaa sitten puolestaan ongelmia.
Minä ainakin liputan tuon kylmäpuristetun rypsiöljyn puolesta ja laittaisin sitä ihan normipainoisenkin lapsen ruoan lisäksi tai siis enemmänkin ruoan osaksi.
Eli minä olen ollut huolestunut lähinnä huonosti syömisestä, en niinkään laihuudesta. Th on vaan sanonut, että ei siitä tarvitse olla huolissaan niin kauan kuin lapsi kasvaa - vaikkakin sitten miinuskäyrillä, mutta tasaisesti. En itseasiassa edes tiedä millä käyrällä meillä mennään, koska niitä ei meidän neuvolassa edes sen tarkemmin esitellä, ainoastaan sitä käyrää näytetään sen verran, että näkee, että tasaisesti kulkee. Mikä on ihan hyvä, koska eipä niitä käyriä paljon kannata katsellakaan.
Olemme muuttamassa kesällä toiselle paikkakunnalle, joten saapa nähdä minkälainen suhtautuminen neuvolassa on uudella paikkakunnalla...
T: Piia
Eli heti syntymästä lähtien on huomautettu pojan painosta neuvolassa. Jopa siinä määrin et kysyin yksityiseltä lääkäriltä mielipidettä. Lääkäri tutki käyriä ja sanoi et harvoin näkee näin tasaisesti kasvavaa lasta! Eli poika on siro kuten äitinsäkin on lapsena ollut. Tätä ei vain neuvolassa otettu kuuleviin korviin, vaan on käyty ylimääräisissä punnituksissa toteamassa et tilanne menee ennallaan. Pääsääntöisesti paino on ollut -15 ja -20 käyrien välillä.
Tästä jatkuvasta huomauttelusta on kyllä seurannut se, että olemme kiinnittäneet aika paljon huomioita siihen mitä poika syö. Eli käytännöksi on muodostunut et pojalle tarjotaan sellaista ruokaa mikä maistuu! Kyse ei ole herkuista, mutta muuten tavallisista lempiruoista. Liha, kala ja kana menee, riisi ja pasta myös. Mutta ei peruna tai mikään muukaan kasvis tai hedelmät. Ei saa ylimääräisiä välipaloja ja ruoka-aikaan syökin mielestäni hyvin. Silloin kun muut syö sellaista ruokaa joka ei pojalle maistu niin poika saa omaa ruokaa! Tympii väliin tehdä kahdet ruuat, mutta jotenkin on syöpynyt pelko laihtumisesta takaraivoon. Näin on siis paino saatu pidettyä siellä -18 käyrillä.
Tottakai omalla suhtautumisella ja herkkyydellä on ollut vaikutusta käytänteiden muodostumiseen, mutta kyllä neuvolan jatkuvalla huomauttelulla on lietsottu mielestäni turhaa huolta. Viimeksi kyllästyin niin koko neuvolaan et passitin " vähemmän herkän" mieheni neuvolakäynnille. Itselläni huoli on helpottanut, mutta edelleen poika on erittäin tarkka siitä mitä syö!
Pelokas ja Vilkas