hhhhhhh(Haahujen kesäkuu)hhhhhhhhhhhh

ihana tosiaan että olet tänne päässyt;D

Tuttu tunne ettei uskalla iloita raskaudestaan. En vieläkään, vaikka viikkoja jo lähelle 18. Epäusko iskee miltei päivittäin vaikka joka ilta kuuntelen dopplerilla pienen sydäntä... Jotenkin se menettämisen pelko on ihan hullun suuri.

Sen verran jo uskallan, että töissä jo kaikki tietää raskaudesta ja semmosillekin olen uskaltanut kertoa joita en näe juurikaan. Tosin tätä mahaa ei enää piilotella helpolla ;) Minusta ehtii tulla todella valtavan kokoinen vielä ennen syksyä.



Huomasin muuten ettei enää pääse kirjottelemaan ellei kirjaudu. Ihan hyvä niin.



Irish joka on kuulostellu koko illan masua ja möngerrystä ;)

Irish, kuulostaa minusta varsin liikemäiseltä tuo pyörähtely. :) Musta tuntui pitkän aikaa epävarmalta se liikkeiden tunteminen. Sitten jossain välissä ei enää tuntunutkaan, vana oli ihan varmaa, mutta en sitten osaa sanoa ihan koska niin kävi. Miten paljon sun selkää särkee nyt? Mulla oli ja on aina välillä selkä ja lonkat kipeet, luulen sen johtuvan siinä löystymisestä. Varsinkin jos makaa kovalla alustalla, ja nykyään jos istuu selkä suorassa pitkään, tulee selkä ja lonkat kipeiksi.



Ja supistuksista: eihän niitä välttämättä juur ole tai tunne. Mulla ne tuntuu kohdun kiristymisenä. Tulee semmonen paineen tuntu mahaan, ja kun kädellä kokeilee on kohtu ihan kova pallo. Nykyään tunnen usein supistuksen tulemisen etukäteen, kun se tekee pahan olon.



Hermione, minä joo oottelin sitä doppleria aika kauan kanssa, usemmaan viikon. Sun firma sentään vastas puhelimeen! Toi kun ei vastannu mihinkään, sitten vasta kun olin jo soittanut kuluttaja-asiamiehelle, joka lähetti niille viestin että toimikaas jotenkin, sen jälkeen tuli joku sähköposti. Mutta doppler toimii hyvin ja sain kaupan päälle ultraäänigeeliä.



Eli siis Zeria, tilasin omani sieltä Kuuntelevauvaa.fi-sivustolta. Toimii sinänsä varmasti, mutta ei ajoissa. Nehän lupaa toimittaa muutamassa päivässä ja lupaa lähettää postia ja ties mitä, mutta eivät niin tee. Eivätkä vastaa puhelimeen, eivätkä soita takaisin vaikka jättää vastaajaan viestiä, ei mittää. Mutta oli ihan kiva kun sitten lopulta lähettivät sen ja ton geelinkin. Ja ihan hyvä vehje toi on. Ettei sinänsä hättää.

Esittelypinoa ei taia olla. Kaikki on esittäytynyt tähän ketjuun vaan, ja mää oon sitten lisäillyt tuonne ekaan viestiin tietoja. Että silleen voi hyvin tehä. :)



Irish, määkin oon ihan valtava jo. Maha alkaa kunnolla painaa kyllä jo, väsyttää kovasti nahkaa. Sisko sanoi olleensa tän kokoinen viimesillään, ja itellä olis vielä kolme kuukautta.. nohh.. Ehkä tuo mies voi sitten vyöryttää mua katua pitkin kättärille.



virva, joka luki tenttiin, meni tekemään sitä ja huomasi saaneensa väärät kysymykset. Voi sonta. Mutta Molskewitch runnoi mahassa siitä huolimatta, ja se oli sentään kivaa. :)

Hunni tuli sitten rytinällä, myöhässä mutta vauhdikkaasti, koko synnytykseen tuhraantui aikaa 3,5 h, helvetillisen pakanallista tuskaa ilman kivunlievitystä, mutta kuten kaikki äidit voinevat todeta; se oli kaikki sen arvoista. Kaunis poikamme painoi 3585g ja pituutta 50 cm.



Nyt on vietetty jo reilu viikko kotona ja kaikki on mennyt paremmin kuin uskalsin edes toivoa, hunni on niin kultainen ja kiltti, ei paljoa itkeskele ainakaan vielä. Poika on vallannut äitinsä sydämen täysin, hormonihuuruissani saatan vain tuijottaa nukkuvaa poikaa ja itkeä vuolaasti tätä kauan kaivattua onnea... :O)!!



Ihanaa odotusaikaa teille siskot (huomaan muuten edelleen toisinaan siveleväni vatsaani, niin kuin hunnia odottaessa, niin että mieski nuraa ja muistuttaa että poika löytyy nykyään vuoteestaan :O)))!) ja onnea tuleviin synnytyksiin :O/!!!



Käyn täällä edelleen tsekkaamassa teidän kuulumisianne :O)!!



T. Hyttynen ja Hunni 11 pvää



Laitanpa tähän loppuun vielä kuvan meidä kullannupusta

Hunnin syntymästä, hienoa että kaikki meni hyvin :) Kyllä on niin suloinen kaveri :)



Omanapa. Doppleri tuli ja heti tietenkin kuuntelin masua ja pienen haeskelun jälkeen vahva syke löytyi :=) Kovin vilkas on vaavi kun sukelteli koko ajan dopplerin alta pois ja aina sai etsiä sen uudelleen. Mutta oli ihanaa taas kuulla että masussa kaikki hyvin ja vaavi on virkeä :)



Hyvää juhannusta kaikille!!



T: Hermione ja Baby-J rv 12+6

Lämpimät onnittelut hyttyselle!



Ihana on myös kuulla noita polskuttelu/molskewich-juttuja, tuskin maltan odottaa että omassakin mahassa alkaa tapahtua :) Siihen tosin voi mennä vielä montakin viikkoa...



Eilen yks työkaveri onnitteli ohimennessä, kun ihmettelin syytä niin kuulemma perheenlisäyksestä. Mä olin ihan äimänä että mistä se tiesi, kun maha ei ole mun mielestä yhtään kasvanut?! No, sanoi että näki jo kaukaa kävelytyylistä ja mietti olenko lihonut mutta sitten huomasi että ei, kuulemma myös säteilin ja hehkuin... ;D Heh, no joo, luulin että kettuili kun olin ihan tukka tuulesta pystyssä jne. mut ei kuulemmma. Ai kauheeta, en mä nyt ajatellut että tää vielä vois näkyä hyvään aikaan! Painokaan ei ole noussut vaan laskenut alusta pari kiloa, mut ajattelen niin että ammattilainen on aina ammattilainen, työkaveri kun on terveydenhoitaja :)



Juhannusjuttuja täällä suunnitellaan, ollaan ihan kotona grillailemassa ja sisko tulee miehensä kanssa pihan toiselta puolelta tähän kans, ihan kiva olla kotona joskus eikä sukulaisten armoilla mökillä ;)



Lämmintä jussia kaikille, tehdään juhannusyönä pahoinvoinninkarkoitus-taikoja!



Jennuli 9+2



ps. Hieno palstauudistus ei taida olla ihan sinut kellonaikojen suhteen, vai oletko Hermione ollut täällä viime yönä neljältä...

kirjoittaessa näytti edellisen viestin kellonajan 4. jotakin, mut ei näköjään enää viestin lähettämisen jälkeen. Tai sitten olen tulossa hulluksi...

Näin aika mielenkiintoista unta tässä muutama päivä sitten...



Olin illalla katsonut telkkarista dokkarin brittimiehestä, joka erinäisten kuvioiden jälkeen sai koeputkihedelmöityksellä ja kohdunvuokraajalla itselleen kolmoset. No seuraavana yönä näin unta että mä olin joku hiton vauva-agentti, mulla oli kolme miesasiasiakasta joille oli kaikille menossa kolme lasta. Olin yhtä äideistä viemässä neuvolaan, en ollut ihan varma kuka oli vuorossa joten nappasin vain yhden mukaani ja aloin kiskoa häntä läpi huoneen, joka oli täynnä alastomia, raskaana olevia vaisia jotka makasi lattialla.



Siinä sitten hiessä yritin olla tallomatta niitä äitejä ja kahlasin kohti ovea tämä yksi mukanani, kun huomasin että minäkin olen raskaana, olin ilmeisesti tosi sitoutunut työhöni... Seräsin pahaan oloon ja menin vessaan, jossa istuin miettimässä että onko mun mahassani nyt kolme vauvaa? Helpotus oli suuri kun heräsin sen verran että sain pääteltyä asioiden oikean laidan :D



Jennuli

Meillä tosin juhannus on jo pitkään mennyt ohi kuin mikä hyvänsä arkipäivä, kokolla ollaan joka vuosi käyty mutta tänä vuonna jäänee välistä, ellei taivas aukene auringonpaisteeseen ihan yllättäen..

Jälleen edettiin uudelle raskausviikolle, on se huimaa ajatella kuinka pitkälle sitä on päässyt tällä kertaa:) Jennulilla samankaltaisia outoja unia kuin mullakin, tosin mulla kääntyy painajaiseksi aina nuo unet:( Toissaöisessä unessa kun sain kuulla ettei vauva tule selviämään elossa enää synnytyksen jälkeen ja ajatuksena kävi mielessäni, että eikö sitä saataisi pysymään vain mahassa ikuisesti kasvamassa, koska en aio menettää tätä pientä. Oli koko seuraavan aamun ahdistunut olo tosta unesta. Ai niin, pitikin tulla alunperin kertomaan tännekin, että paha olo on ollut pari iltaa poissa, oon saanut tankattua ruokaa edes iltaisin, vaikka kuinka olisikin epäterveellistä siihen aikaan, mutta kun on kerrankin sentään joku aika milloin voi syödä!! Pieni toivonkipinä että tämä pikkuhiljaa taas laantuisi kokonaan, rv.13 kun pikkuhiljaa loppui kamalin olo juuri tällä tavoin kokonaan (alkaakseen uudelleen parin viikon päästä). Kumma kyllä, miten vähällä voikin raskaana oleva elää ja silti masu ja rinnat kasvaa:) Hyvät jussiviikonloput kaikille, lienee edelleen hiljaista täällä.



*Helene 18+0*

Hyttyselle suuret onnittelut, ja Hunnille tervetuloa maailmaan! :)



Hermione, kiva kun sait dopplerin. Sitä junapuksutusta on kyllä kiva kuunnella. :)



Jennuli, onpa tarkkasilmäinen työkaveri! Mutta kyllä multakin kysyttiin jossain viikolla 12-13 ekaa kertaa, siis joku vieras lapsen äiti tuli päiväkodissa kysymään ootanko lasta. Jännä juttu! Mut jotenkin nyt tuntuu, ettei ihme, ku maha on niin iso. Kiva kun sus sisko osaa niin lähellä sua. Kuulostaa mukavalta. :)

Ja sitten toi vauva-agenttitouhu! Huh. :D Sä näät kutakuin yhtä sekavia unia kuin minä. Mun sisko aina alkaa voivottelemaan jo siinä vaiheessa kun sanon "mä näin viime yönä unta, että..." Ja se on jännä miten sekaisin voi unesta mennä, ettei tajua ollenkaan onko asiat miten. Kamalinta on, jos näkee unta jossa mies tekee jotain vihastuttavaa, ja sitten suututtaa koko seuraava päivä aina kun näkeekin miehen naaman, vaikkei se ole oikeasti ollenkaan syyllinen koko hommaan!



Helene, Noi on kanssa hirveitä noi painajaiset. Niistä jää niin kammottava olo. Mä näin mökillä unta, jossa vauva potki. Tunsin sen jalkapohjan mahan läpi, ja huusin miestä kokeilemaan, ja se oli että "juujuu..." ja se jalka tuntui vaan selkeemmin, ja sitten se näkyikin. Polveä myöten se tuli siitä niinkuin ulos, navan kohdalta. Ja ihmettelin miten se voi noin näkyä, ja tajusin että mahassa on pakko olla reikä! Sitten säikähdin, että jumpe sehän syntyy siitä reiästä vielä, tai tulee vedet ulos tai jotain. Ja siinä samassa se moskahti ulos, ja huusin miehelle että soita lääkäri, soita lääkäri!! Ja se vauva oli kiinalaislapsi, ja sillä oli kidukset kaulassa, koska keuhkot ei oo vielä näillä viikoilla kehittyneet..



Mitäs ittelle. Meillä tehään remppaan, vilkaskee kuvat tuolta www.albert-kaarina.blogspot.com ja kattokaa kanssa kun siellä on viimeisin mahakuva. Mun maha on aika valtava! Kun näin yhen tutun blogista, sillä oli tuommoinen maha vasta jossain viikolla 34.. No. semmosta se on.



Toivottavasti äitiyspakkaus tulee pian.



virva ja molskis, 25+5

taisin pudota taas..



Viikonpäästä uusi ultra ja jos sykettä ei edelleenkään näy, keskenmeno varmistuu.



Ei tälläistä jaksa :(



T:Neiti21 NYKYINEN MiRaBel (nikki vaihtui kun ei suostunut vanhalla kirjautumaan millään)

Neiti/Mirabel, olen tosi pahoillani! Mitä on tapahtunut? täällä kaikki tietää kyllä miltä tuo tuntuu, ja ollaan kollektiivisesti äärettömän pahoillaan. Kävitkö siis ultrassa, eikö sykettä näkynyt?



Surkeuksien surkeus. Voimia teille kaiken kanssa jaksamiseen. Toivotaan nyt vielä parasta tuohon seuraavaan ultraan.



virva

Tuli sillee holahtamalla verta, ilman kipuja. eikä holahtanut kuin kerran mutta hakeuduin päivystykseen (raumalla ei ultraa ollut, joten lähete vei poriin) siellä ultrassa todettiin rv 6+1 sikiö, muttei vielä sykettä.

VIELÄ siksi, että on kaksi vaihtoehtoa.

A) Raskaus on mennyt kesken (viikkoja pitäisi olla menkoista laskettuna 7+2)



B) raskaus on saanut alkunsa viikkoa myöhemmin, jolloin on kuulemma täysin normaalia ettei syke vielä välttämättä näy (haki sykettä n. vajaa 5 min.) kuopus vastasi aikoinaan 5 pvää nuorempaa ultrassa kuin menkkojen mukaan olisi pitänyt olla eli mahis kai on.



mahiksia kuulemma on niin kauan kun ei ole kipuja, ja vuotokin jäi niin vähäiseksi (tuli vain kerran, ja lääkärin arvio määrästä oli "vähäistä vuotelua"



Päätin tänään aamun synkistelyn jälkeen, että nyt on pakko ottaa positiivisempi asenne että viikon jaksaa. OK, voin pudota tosi ylhäältä, mutta niin käy joka tapauksessa jos on käydäkseen. Joten nyt elän sen mukaan ettei syke näkynyt viikkojen vähyyden vuoksi.

mäkin olen sitä mieltä että ei kannata vielä surra, mullakin tuli ekassa ultrassa viikot alaspäin yhdellä täydellä viikolla. Olin menkoista laskenut että olisi ollut 6+1 mutta olikin koon mukaan vasta 5+1 ja tää on kuulemma ihan yleistä. Tsemppiä ihan kauheasti sulle, uskon kyllä että olet pelästynyt pahanpäiväisesti.



Virva: olipa kiva blogi ja kuvia, sun masu on tosiaan jo aika komia! Ja hurja mitä unia sullakin xD Mäkin joskus olen ihan pinnoissa aamulla mies-paralle, joka on yöllä töppäillyt mun unissa...



(.) Pahoinvointi menee ees taas, ensin oli kaks ihan karseeta päivää, ei edes vesi pysynyt sisällä, nyt taas eilinen hyvä päivä ja tänään on sitten vaihdellut. Mummo, anoppi ja loput läheisimmät sukulaiset nyt sitten tietää kanssa masuasukista, suvun naiset ovat nyt kollektiiviodottajia kun monella on kauhea mummokuume :) Ihan kiva, toivottavasti kaikki nyt sitten vaan menee hyvin bd



Ens viikko on jo 11. rv, jee! Huomenna siskon kanssa Ikeaan, tuplajee!



Jennuli 9+5

Menkkojen mukaan olis melkein kaksi viikkoa edemmällä. Eli eiköhän se varsin yleistä ole! Toivotaan, että semmoiset uutiset tulee, uskotaan niin. :)



Jennuli, joo se oli mun salablogi, jossa avauduin lapsettomuuden tuskasta. En kertonut kellekään tutulle missä se on, jotta saan rauhassa avautua. Mutta nyt siitä on sitten tullut aika julkinen, ja jopa mun kuvilla. :D Ja noi unet, huh!

Ihana, kun vauvaa ootetaan kunnolla! Sillai suvun voimalla. Tosin sitten saat hurjasti lääppäkäsiä mahalle kohta, kaikki tahtoo kokeilla potkuja vaikkei ne vielä tunnu itellekään. :D



Vitsi mä oon tänään itkeskellyt! Oltiin autossa matkalla miehen vanhemmille, kun tulin niin onnelliseksi että aloin itkeen. Mies heitti vaan vettä kiukaalle, ja alkoi luetella kaikkia ihania ensimmäisia asioita joita lapsi saa sitten tehdä. Nähdä meidän kodin, käydä uimahallissa, saunassa, vannassa.. Itkin ja itkin niin! :D Koitettiin ajaa vähän ylimääräistä kierrosta, etten olisi niin punanaamainen kun tullaan perille, mutta oli pakko tunnustaa tilanne kun miehen vanhemmat katsoi niin huolestuneella ilmeellä.



No kotona nyt sitten itkeskelin ihan toisesta asiasta. Tulin surulliseksi, kun huolestuin kaikista muutoksista mitä raskaus tuo vartaloon. Sitten itkeskelin niitä, ja vannotin miestä ettei saa lähteä nuoremman matkaan, vaikka kuinka maan vetovoima kutsuisi ja löysyys veisi mennessään! Nyt taas ei itketä ollenkaan.. Voi tätä! Luulin jo, etten heilahtelekaan..



virva.

Kamalaa kun on niin ihanaa, ja sitten taas kohta niin ihanan kamalaa... Mun mies on valmentautunut tähän raskauteen lukemalla Juha Vuorisen Juoppohullu-sarjan Raskausarpia ja Vaippaihottumaa, ja nyt se odottaa koska joutuu alkaa kantamaan tynnyrikaupalla suolakurkkuja tai uhkaan syösä kylppärin laatat kalkinhimooni ;) Ihan kohtuullisesti hän on pärjännyt kun sain ekan ulvontakohtaukseni niistä naaman verenpurkaumista, katsotaan mitä kaikkea tässä on vielä luvassa.



Tän hetken suurimmat haasteet liittyy mun pahoinvointiin, koska mies tulee itsekin huonovointiseksi jos a) kuulee mun yrjöävän veskissä (istuu usein silloin tietsikalla kuulokkeet korvissa) b) joutuu viemään haisevan biojätteen (on itse antanut ylen taloyhtiön roskiskatoksen biokeräysastiaan kerran jos toisenkin) c)kaikesta joka liittyy läheisesti kakkaan. Odotankin mielenkiinnolla miten hän tulee selviämään vaipanvaihdosta, luultavasti meille voisi tulla kuvaamaan aiheesta hauskimpia kotivideoita...



Taidankin tästä lähteä herättämään miestä ottamaan mulle aamiaistavaroita jääkaapista, en voi itse asioida siellä lainkaan koska ne ruokien hajut ja esim. lihapaketit saa aikaan välittömän reaktion %D



Aurinkoista sunnuntaita kaikille ja voimahali Mirabellalle!



Jennuli 9+6

Miten ne tuleekin aina ne maanantait. Mun maanantai alkoi vieläpä kamalalla melulla, kun remontti jatkuu ja remonttimies hioo seinää. Tänään kyllä vikaa kertaa, ja hyvä niin koska on kamalasti kirjoitettavaa tällä viikolla. En tiedä miten saisin ajateltua tässä mekkalassa.



Eilen oli tosi aikaansaapa päivä. Aamulla kahvin jälkeen siivottiin. en saa enää kunnolla itte kumarruttua, ja siksi kunnollinen imurointi on jäänyt miehen hommaksi, itte hoidan keskilattiaimuroinnin viikolla. Niin mies sitten imuroi, minä siivosin keittiön ja vessan ja pesin lattiat. Mies on aina tosi perusteellinen imuroitsija, ja on ihan hiestä märkä sen jälkeen. :D No, sen jälkeen kävin järkkäämässä vinttiä vähän, jotta tulevasta lapsenhuoneesta voitaisiin viedä vinttiin yksi ylimääräinen kaappi. Ja sitten tulin alas tekemään ruokaa anopille ja apelle, jotka tuli auttamaan miestä kantamaan sen kaapin vinttiin.



Kun tuo kaikki oli takana ja ruoat syöty (noin kolmelta), oli selkä jo niin väsynyt ja kipeä että oli pakko käydä päiväunille. Illalla tuli vielä yhdet ystävät kylään, kun ovat lähdössä tällä viikolla kolmeksi viikoksi espanjaan.



Mutta nyt on niin nättiä!

Ollaanpa virvalla tehokkaita siivoojia. Meillä on tuo asia vähän hunningolla. Ei nyt silläsiistiohjelman tasoa kuitenkaan. On vaan niin ahdasta ja tavaroille ei oo kunnon paikkoja, niin siivoaminen on tylsää.

Voi kun saatais isompi kämppä. Ois niin ihanaa sisustaa lastenhuonetta. Täytyy torstaina neuvolassa pyytää raskausodistus, jos siitä ois jotain apua.

Ihanaa kun aurinko taas paistaa. Kun ystävä vaan paranis, niin mentäis porukalla Särkänniemeen.

Voi olla että oon tuntenut liikkeitä. Mahassa vaan kuplii muutenkin... Ja taisin jo kuumeilu aikana tuntea "liikkeitä" :)



nau rv16+4

Onpa täällä tapahtunut!



Heti aluksi Neidille/Mirabelille paljon tsemppiä tulevaan viikkoon. Toivottavasti kaikki on loppujen lopuksi hyvin!



Tuntuu, että kaikilla alkaa olla jo mukavasti viikkoja! Hassua, ihan kuin näitä plussauutisia olisi tullut vasta eilen.



Täällä kaikki jatkuu samalla mallilla. Siis ei mitään uutta. Juhannus on juhlittu, uimassa käyty ja nautittu Suomen kesästä ;)! Maha kasvaa ja touhuaa, mitään merkkejä synnytyksestä ei ole. Ensi viikolla on vielä synnytystapa-arvio ja sitten taas jatketaan odottelua. Mutta ihanaa kun tänään paistaa aurinko ja saa taas viettää päivän ulkona (ilman sadevaatteita tällä kertaa!).



Mukavaa viikkoa kaikille!



Myy 37+3

Ihana tuo Hyttysen pieni Hunni! Paljon onnea teille koko perheelle ja ihanaa vauva-aikaa. Voih!



Myy

Juhannus juhlittu ja arki alkaa taas...



Virva ollutkin tomerana ;)Itse en jaksa juurikaan panostaa siivoamiseen... laiskuutta! Pidetään perussiivoa yllä kuitenkin ;)



Mulla on jotain viiltelevää kipua tuntunut... liekö normaalia, osaatteko sanoa? Suurinosa kivuista tuolla nivusissa ja sen oletan olevan ihan vaaratonta, mutta joskus viiltää kohdun kohdalta??? Kasvukipua vai voisko supistaa tuollai viiltämällä? Voi kökkö kun osais olla huolehtimatta koko ajan.



Hyttysen perheelle paljon onnea, jos en vielä ollu kerenny onnittelemaan ;)



Irish valmistautuu jälleen töihinsä...