Tapahtumat

Kun kirjaudut sisään näet tässä ilmoitukset sinua kiinnostavista asioista.

Kirjaudu sisään

Olenko harvinaisen rehellinen?

Vierailija
03.05.2009 |

En osaa pitää mitään sisälläni, en kykene valehtelemaan. Omatuntoni pakottaa kertomaan aina kaiken ja elämä onkin helppoa sinänsä, kun ei tarvitse peitellä mitään.



Kysymys kuuluu onko tämä muiden mielestä normaali toimintatapa, jossa ei ole mitään ihmeellistä vai häviävä luonnonvara, josta tulisi pitää tiukemmin kiinni?

Herättää ajatuksia, kun esimerkiksi ystäväni säännöllisesti jättää oleellisia asioita kertomatta puolisolleen. "Ei tarvitse tietää", kun mun mielestä tarvitsee. En voisi kuvitella olevani parisuhteessa, jossa pidetään salaisuuksia.



Kommentteja??

Kommentit (30)

Vierailija
21/30 |
03.05.2009 |
Näytä aiemmat lainaukset

olen pahimmillani juuri sitä, mutta oli sitten pakko tuolla tavalla kommentoida? Ihme juttu. Onneksi ystäväni eivät tuomitse minua yhden ominaisuuteni vuoksi, vaan rakastavat minua juuri siksi, että olen oma itseni.

ap

Ai että muut eivät saa töksäytellä totuuksia, mutta sinä saat? Ja mistä tiedät, että ystäväsi oikeasti pitävät sinusta ja erityisesti tuosta ominaisuudesta? Etteivät vain teeskentelisi. Sinähän lauot totuuksia muttet kestä ollenkaan, jos muut laukovat. Siltä ainakin vaikuttaa.

Vierailija
22/30 |
03.05.2009 |
Näytä aiemmat lainaukset

Sun mieleipiteesi ovat vain sinun mielipiteitäsi, eivät absoluuttinen totuus mistään asiasta.

Koeta kestää.

Totuudentorvet ilmeisesti ajattelevat, että heidän aivoituksensa ovat niin ainutlaatuisia ja ihmeellisiä, että niiden ilmoillesaanti menee kaiken muun ohi?

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
23/30 |
03.05.2009 |
Näytä aiemmat lainaukset

salaamaan asioita muilta mutta mieheltäni en. Minusta on ihanaa pystyä kertomaan hänelle kaikki!!!!!!

Vierailija
24/30 |
03.05.2009 |
Näytä aiemmat lainaukset

ehkä oksettavin yhdistelmä mikä ihmisessä voi olla.



Toivottavasti on katoava luonnonvara.

Vierailija
25/30 |
03.05.2009 |
Näytä aiemmat lainaukset

Olen itse myös sellainen että sanon asiat suoraan. Jos multa kysytään asiasta esim että ole kiltti ja sano rehellisesti niin mähän sitten sanon. Jos jollain on ihan hirveä letti mun mielestä niin sitten on. MITÄ SITTEN? se on mun mielipide, eikä sen pitäisi olla keneltäkään pois. Siis tottakai ajattelen mitä sanon enkä mä nyt niin suoraan aina sano, mut osaan olla rehellinen enkä oo "vieraskoree".

Vierailija
26/30 |
03.05.2009 |
Näytä aiemmat lainaukset

"Harvinaisen rehellinen" yhdistettynä uskonnollisuuteen ja muiden moralisointiin on ehkä oksettavin yhdistelmä mikä ihmisessä voi olla.

Toivottavasti on katoava luonnonvara.

Tämä yksilö on siinä mielessä katoava luonnonvara, että eipä ole koskaan elänyt parisuhteessa.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
27/30 |
03.05.2009 |
Näytä aiemmat lainaukset

olet vain epäsosiaalinen, huonostikasvatettu ja keskenkasvuinen moukka, joka selittää itselleen, että on ihan okei satuttaa toisia, kun"mä oon vaan niin rehellinen ja suorapuheinen"..



Itsekeskeinen pentu olet.

Vierailija
28/30 |
03.05.2009 |
Näytä aiemmat lainaukset

yksi karmivimpia ihmistyyppejä on se nainen, joka kertoo kaiken siis KAIKEN aina avo/aviopuolisolleen. Jos ystävät tai sukulaiset kertovat/puhuvat asioita joita ei ole tarkoitettu miehen korville, niin se pitää pysyä niin. "minä kerron miehelleni IHAN KAIKEN" on oksettavaa hurskastelua parhaimmillaan.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
29/30 |
03.05.2009 |
Näytä aiemmat lainaukset

Kysymys kuuluu onko tämä muiden mielestä normaali toimintatapa, jossa ei ole mitään ihmeellistä vai häviävä luonnonvara, josta tulisi pitää tiukemmin kiinni?





etkä kestä vastauksia. Et todellakaan ole mikään häviävä luonnonvara.

Vierailija
30/30 |
03.05.2009 |
Näytä aiemmat lainaukset

Nämä tapaukset ovat rehellisesti sanottuna sietämättömiä työelämässä.



Minulla oli työkaveri, jonka suusta tuli 4 vuoden aikana mm. seuraavia kommentteja minulle:



- ajoin töihin upouudella autollani ja parkkeerasin sen omaan ruutuuni. Työkaveri tuli samaan aikaan ja totesi ennen huomenia jo, että "en ole koskaan pitänyt saksalaisista autoista, ne ovat huomattavasti japanilaisia epäluotettavampia. Toivottavasti et tule katumaan ostostasi jo tänään." Kommentti nauratti kaikessa kateellisuudessaan minua, työkaveri ajeli 10 vuotta vanhalla Toyotalla, mikä on minulle sinänsä ihan se ja sama.



- sain esimieheltä tunnustustä ja ylennyksen. Työkaveri ihmetteli kaikkien kuullen ääneen "miten pitkälle perseennuolemisella ja hamella pääsee".



- Kerroin olevani raskaana ja tämä sanoi, että "toivottavasti lapsella ei ole mitään vammaa, kun teet noin paljon töitä ja olet jo yli 30-vuotias".



- Tuli muun porukan kanssa kotiini moikkaamaan vauvaa ja sanoin "ettei olisi koskaan maalannut lasten huoneeseen puuaihetta, siihen kyllästyy kuitenkin muutamassa vuodessa". Lisäksi päivitteli, että kehtaan tarjota pakastealtaan pullaa vieraille ja toivoi vielä lähtiessään, ettei poika kasvaisi isänsä pituiseksi eli 190 senttiseksi, se kun ei ole kovin viehättävää...



- Kevättalvella katseli minua ja ihmetteli ääneen, että onko perheessämme tiukkaa, kun olen ostanut aiempaa vähemmän vaatteita ja vähän laihtunutkin.



Kaikesta tästä ja muusta töksäyttelystä on tullut legendaarinen vitsi töissä ja kotona. Olen sanonut naiselle, että hänen suoruutensa on usein todella loukkaavaa, mutta nainen totesi minun olevan vain liian herkkähipiäinen. Itse nainen ei kestä minkäänlaista kritiikkiä tai kehittävää palautetta. Pelkään pahoin, että käynnissä olevat yt:t koituvat hänen turmiokseen.

Kirjoita seuraavat numerot peräkkäin: kolme kolme kolme