Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Kuinka yleistä on että erityislasten äidit kohtelevat tavisäitejä törkeästi?
01.05.2009 |
Mulla on hyvin ikävä kokemus yhdestä erityislapsen äidistä. Hän puukotti selkään pahasti. Edessäpäin esitti ystävää, selän takana puhui pahaa minkä kerkesi. Hän jäi kiinni tästä panettelusta, noloa hänelle. Selvisi että oikeasti hän inhoaa minua, on katkera ja kateellinen. Selvisi myös että hän ei halua kuulla ilojani, surujani... kuulemma minun elämässä ei ole _mitään_. Vain hänellä on kuulemma vaikeaa, muiden ongelmat ei ole _mitään_.
Olen järkyttynyt saamastani kohtelusta. Yritin olla hänen ystävä, luotin häneen ja kerroin omista asioistani. Puhuin hänelle niinkuin kelle tahansa läheiselle ystävälle. Yritin tukea häntä parhaani mukaan, kuuntelin ja yritin auttaa. Kiitokseksi tuli paskaa niskaan saavikaupalla. En tiedä mitä ajatella. Koskaan en ole näin selkeästi tullut läheisen ihmisen pettämäksi.
Onko kellekään muulle käynyt samoin?
Kommentit (74)
oisko sun omassa asenteessa jotain, mikä on aiheuttanut tilanteen?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Eiköhän kuka äiti tahansa osaa kaataa paskaa niskaan?
En usko että se lapsen erityisyyteen liittyy, vaan omaan persoonaan. Itse olen saanut kokea saamarin paljon hoitoalalla selkään puukottamista, kun ovat pirun kateellisia mun iloisuudelle ja karjalaisverelle.. ja kun en itse kuulu juoruporukkaan niin taidan olla sellainen kummajainen. Lähdin edellisestä työstä ihan siksi, että en tykännyt siitä että potilaiden kuullen arvosteltiin jotain tekemääni työtä. En olisi ollut saanut syöttää ihmisiä, jotka olivat odottaneet aamupalaa vasta tunnin... olisi pitänyt pedata pedit ensin..
Hei lukekaa tämä ketju, täällä on monessa kohtaa todettu, että ei kaikki erityislasten äidit ole samanlaisia. Erityislapsen äitiys on kuitenkin juuri tämän kyseisen mua selkäänpuukottaneen äidin ajanut "rajan yli" käyttäytymään niinkuin käyttäytyy.
Ap, jonka paras äitiystävä on erityislapsen äiti
Ap:Sta tulee nega olo oisko sun omassa asenteessa jotain, mikä on aiheuttanut tilanteen?
Jaa, no eihän se hirveesti laita hehkumaan positiivisuutta, kun tulee petetyksi ystäväksi luulemansa ihmisen toimesta. Mutta ei, mä en tästä sopasta itseäni syytä, mä olin vilpittömästi hänen ystävä siihen asti kun puukko tuli selkään.
Siellä taas taitaa joku katkera erityislapsen äiti kaataa pyhää vihaansa mun niskaan. :D
en minäkään usko ennenmmin ap:n empatiakyvyn puutteesta ja tarpeesta nostattaa itseään johonkin äitikategoriaan, missä saisi gloriaa
Ai siis mitä et usko?
Jaa, mullako empatiakyvyn puutetta, yritin todella olla tämän äidin ystävä, kuuntelin, tuin, yritin ymmärtää, yritin neuvoa, että jos siltä tuntuu, kannattaa etsiä ammattiapua.
Hän meni haukkumaan minua selän takana törkeästi, samalla esittäen mun edessä ystävää. Pitäisikö mun vaan niellä tuommoinen kohtelu? :D Ihan oikeesti? Eli empatiaa vaan empatian perään vaikka puukko selässä?
Luitko tätä ketjua? Millä tavoin mä muka glorifioin itseäni? Mä olen järkyttynyt, mut on petetty ystävän toimesta, se ei mitenkään nosta mun statusta missään kategorioissa.
En kyllä ymmärrä pointtiasi, mutta et tainnut tätä ketjua lukeakaan.
ap
Mutta lapseni oli pienenä teholla ja se vaikutti alkuaikoihin. Voin sanoa että suvun äidit olivat todella tökeröitä ja kävivät varsin kovasanaisesti arvostellen päälle asioista joita olimme tehneet lapsemme kanssa erilailla kuin he aikanaan. Esim ettemme kutsuneet koko sukua sairaalaan katsomaan toi teräviä kommentteja siitä miten isovanhemmilkain on oikeudet (teholla vierailuajat lapsen omille vanhemmille, jopa sisarukset ja siovanhemmat olisivat tarvinneet erillinen luvan ja tämän olimme selittäneet suvulle. Valokuvia lähetimme sitäkin enmmän, mutta väärin teimme mummo-parkoja kohtaan.) Toinen jatkuvan kommentoinnin aihe oli se etten imettänyt lapentahtisesti. Hel##"ti kun teholla oli ruokinta kolmen tunnin välein-aikataulu ja hoitajat vahtivat huolella sen noudattamista. Tämänkin suku tiesi mutta "kokeneet" äidit huomauttelivat silti siitäkin jatkuvasti. Lisäksi minun olisi kuulemma pitänyt jaksaa loistavasti sillä meidän perheellähän oli rento vauva-aika, he kun olivat JOUTUNEET pitämään lapset vierellään alusta asti...
Lapsi on nyt terve ja kaikin puolin ikäisensä tasoinen joten katson olevani "tavisäiti". On aika outoa että kumpikaan puoli lähtee vetämään mitään rajuja yleiskäsityksiä toisistaan. Tämä lienee taas tätä äitien ikuista tarvetta todistaa itselleen ja muille olevansa hyvä äiti ja sen todistamisen uskotaan onnistuvan toisia arvostelemalla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
oisko sun omassa asenteessa jotain, mikä on aiheuttanut tilanteen?
Että kukaan muu ei saa tuntea mitään negatiivista, kun se erityislapsen äiti vaan saa olla sekaisin.
Mutta ei se voi niin mennä. Minä esimerkiksi tiedän mitä on seurata sivusta erityislapsen elämää. Veljeni sai erityislapsen, ja luonnollisesti se oli heille shokki. Mutta kukaan muu ei saisi tuntea mitään. Mitä väliä sillä, että meidän lapset eivät saaneetkaan serkkua leikkikaveriksi. En saa olla siitä onneton, sillä mullahan on terveet lapset. Mitä väliä silläkään, että olen surullinen veljeni puolesta. Mitä minä suren, mullahan on terveet lapset.
Kyllä sitä muillakin on tunteita - joskus ne jopa liittyvät siihen erityislapseen, vaikka olekaan kyse omasta lapsesta.
Lapsi on nyt terve ja kaikin puolin ikäisensä tasoinen joten katson olevani "tavisäiti". On aika outoa että kumpikaan puoli lähtee vetämään mitään rajuja yleiskäsityksiä toisistaan. Tämä lienee taas tätä äitien ikuista tarvetta todistaa itselleen ja muille olevansa hyvä äiti ja sen todistamisen uskotaan onnistuvan toisia arvostelemalla.
Säkään et lukenut tätä ketjua ilmiselvästi. Täällä monessa kohdassa todetaan, että ei erityislasten äidit mahdu samaan kategoriaan. Tämä törkeästi mua kohtaan käyttäytynyt äiti vaan sattuu olemaan erityislapsen äiti, mutta hän voisi aivan hyvin ihan kuka äiti vaan. Erityislapsen äitiys vaan taisi hänelle olla se kriisi, mikä veti "reunan yli". Mutta se olisi voinut olla mikä kriisi vaan.
ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
oli luonteeltaan sellaista tyyppiä, jonka olisi sysännyt "rajan yli" kriisi kuin kriisi? Nyt se vain sattui olemaan uupuminen erityislapsen kanssa?
..pohtii keskosen äiti, joka odottaa tietoa siitä onko erityislapsen äiti vai ei
Tarkenna hieman kuinka sairaasta on kysymys?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
jolle tarjottiin terapiaa tilanteen läpikäymiseen. Mutta hän sanoi, ettei tarvitse mitään terapiaa. Eli kaikki eivät ota vastaan apua, vaikka tarjotaan.
Mun mielestä siitä ei olisi mitään haittaakaan ollut, ja ainakin nyt hän on kovasti katkera kohtalostaan, mutta en usko että edelleenkään on mihinkään terapiaan mennyt.
silloin tämä "erityislapsen äiti"-osio olisi jäänyt käsittelemättä.
Ei ystävää saa kohdella huonosti. Olisin syvästi närkästynyt / pettynyt, jos ystävä kohtelisi minua noin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
niin heti kohta joku olisi kysellyt enemmän, ja kyllä tämä sitten kuitenkin olisi kääntynyt samaan tämä keskustelu.
Annetaan ap:n ihan oikeasti puhua niin kuin asia on. Mitä syytä hänellä olisi jo aloituksessa jättää puolet ajatuksistaan kertomatta.
Musta juuri oli kivaa lukea tätä ketjua siltä kannalta, että erityislasten äiteihin suhtaudutaan eri tavalla. Enkä tarkoita ap:tä vaan joitain vastauksia tuolla matkan varrella.
vaan etsii saman kokeneita henkilöitä.
Ja niitähän löytyi useitakin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olisit ap puhunut vain ystävästä silloin tämä "erityislapsen äiti"-osio olisi jäänyt käsittelemättä.
Ei ystävää saa kohdella huonosti. Olisin syvästi närkästynyt / pettynyt, jos ystävä kohtelisi minua noin.
Niin, käytännössähän se on niin että mä tulin ystävän pettämäksi, en nimenomaan erityislapsen äidin pettämäksi. Nämä kaksi asiaa yhdistyy tässä ihmisessä ja se on saanut aikaan mielenkiintoista keskustelua.
Kyllä se erityislapsen äiti -tavislapsen äiti -asetelma on vaikuttanut asioihin, mutta se ei ole se pääasiallinen syy. Kyllä se on viimekädessä sen äidin persoona/luonne/elämänasenne, mistä tämmöinen lähti.
En jaksaisi enää sitä samaa hokea, tässä ketjussahan todetaan monessa kohtaa, että ei erityislasten äitejä voi niputtaa. Aloitukseni otsikkoa en pääse muuttamaan.
Kiitos teille kun olette pähkäilleet mun kanssa tätä asiaa. :) On ollut avartavaa lukea erilaisia näkökantoja tähän asiaan. En edelleenkään ole varma mitä teen. Ehkä annan ajan vielä kulua, pölyn laskeutua.
ap
Lapsi on nyt terve ja kaikin puolin ikäisensä tasoinen joten katson olevani "tavisäiti". On aika outoa että kumpikaan puoli lähtee vetämään mitään rajuja yleiskäsityksiä toisistaan. Tämä lienee taas tätä äitien ikuista tarvetta todistaa itselleen ja muille olevansa hyvä äiti ja sen todistamisen uskotaan onnistuvan toisia arvostelemalla.
Säkään et lukenut tätä ketjua ilmiselvästi. Täällä monessa kohdassa todetaan, että ei erityislasten äidit mahdu samaan kategoriaan. Tämä törkeästi mua kohtaan käyttäytynyt äiti vaan sattuu olemaan erityislapsen äiti, mutta hän voisi aivan hyvin ihan kuka äiti vaan. Erityislapsen äitiys vaan taisi hänelle olla se kriisi, mikä veti "reunan yli". Mutta se olisi voinut olla mikä kriisi vaan.
ap
"Kuinka yleistä on että erityislasten äidit kohtelevat tavisäitejä törkeästi?"
Oli otsikkosi. Tiedätkö AP itse mistä puhut? Etkös sinä tuossa heti alkuunsa tehnyt selväksi kaksi luokkaa, tavisäidit ja erikoislasten äidit? Lisäksi siinä oli aika suora oletus että nimenomaan erityislasten äidit kohtelisivat tavisäitejä huonosti, ei toisinpäin tai sekä-että. Kysyit vain kuinka yleistä tämä on, et onko niin. Kommentoin SINUN tekstiäsi, en ketjua muuten. Sinä ilmeisesti olet lukenut ketjun, muttet aloitustasi?
"Kuinka yleistä on että erityislasten äidit kohtelevat tavisäitejä törkeästi?"
Oli otsikkosi. Tiedätkö AP itse mistä puhut? Etkös sinä tuossa heti alkuunsa tehnyt selväksi kaksi luokkaa, tavisäidit ja erikoislasten äidit? Lisäksi siinä oli aika suora oletus että nimenomaan erityislasten äidit kohtelisivat tavisäitejä huonosti, ei toisinpäin tai sekä-että. Kysyit vain kuinka yleistä tämä on, et onko niin. Kommentoin SINUN tekstiäsi, en ketjua muuten. Sinä ilmeisesti olet lukenut ketjun, muttet aloitustasi?
Diibadaaba vaan sullekin! Jankuti jank! :)
. En edelleenkään ole varma mitä teen. Ehkä annan ajan vielä kulua, pölyn laskeutua.
ap
Yleensähän aamulla asiat näyttää paremmalta. En tosin muista sanoitko tän tulleen sun tieteen juuri nyt vai jo aiemmin, jos vaikka oot jo pari yötä nukkunutkin...
Aika itkupilli meidän ap. Tohonko sun maailmasi kaatui? Huomaa hyvin ettei sinulla ole OIKEITA murheita. Kuulostat ihan siskoltani jolla alkaa olla "vaikeaa" aina kun edellisestä isipapan kustantamasta piristyslomasta on riittävästi aikaa... Onhan se todella ikävää jos ystävä loukkaa, mutta ehkä aikuinen ihminen pääsee yli loukkaavista sanoista...
Ei jumalauta mitä tekstiä :O Taidat olla erityislapsen äiti? Onko sua koskaan pettänyt ihminen johon olet luottanut?
Nää sua tukeneet ei ehkä olisi vastanneetkaan, jos otsikko olisi ollut toisin.
Älä välitä tuosta, että tuo yksi nyt vääntää tuota sun otsikkoa muuksi kuin mitä tarkoitit. Oikeesti se otsikko ei tarkoita sitä, että onko kaikki erityislasten äidit inhottavia, vaan se tarkoittaa, että kuinka moni muu on kokenut jotain epämiellyttävää erityislapsen äidin taholta.
Sulla oli aivan täysi oikeus kirjoitaa tuo otsikkosi noin, ja mun mielestä se ajoi asian hyvin.
Alue: Aihe vapaa
En usko että se lapsen erityisyyteen liittyy, vaan omaan persoonaan. Itse olen saanut kokea saamarin paljon hoitoalalla selkään puukottamista, kun ovat pirun kateellisia mun iloisuudelle ja karjalaisverelle.. ja kun en itse kuulu juoruporukkaan niin taidan olla sellainen kummajainen. Lähdin edellisestä työstä ihan siksi, että en tykännyt siitä että potilaiden kuullen arvosteltiin jotain tekemääni työtä. En olisi ollut saanut syöttää ihmisiä, jotka olivat odottaneet aamupalaa vasta tunnin... olisi pitänyt pedata pedit ensin..