Miksiköhän Espanjantauti autioitti kokonaisia kaupunkeja, vaikka siihen kuoli vain

että siihen voisi kuolla.

Maailma muuttui nyt.

viruksen vai bakteerin aiheuttama keuhkokuume, joka tappoi noita espanjantautia sairastavia.

maaseutuun nähden ja kaupungeissa myös sairastui helpommin asumistiheyden ja hygieniaolosuhteiden takia. Kaupunkiväki (tai siis lähinnä työläiset) olivat myös suht heikossa kunnossa, sairastivat puutostauteja ja olivat työn uuvuttamia.

Tosiaan, minustakin tuo Wikipedian 3% sairastuneista tuntui yllättävän pieneltä.



ap

käsittääkseni kaikkiaan kuolleiden määrä oli suurempi espanjantaudissa, mutta kuolleisuusprosentti sairastuneiden joukossa oli huomattavasti suurempi ruton kohdalla. Eli ihan mistä asiaa tahtoo tarkastella, kumpi pahempi. Espanjantauti siis levisi huomattavasti laajemmalle, kun taas ruton kohdalla suurin osa kuolleista oli euroopan mantereen väestöä.

Mut tauti levisi kylläkin ihan Kiinaan asti jossa oli moninkertainen määrä ihmisiä Eurooppaan nähden ja tauti tappoi sielläkin (+ Keski-Aasiassa) ihan reippaasti porukkaa

Espanjantautia ei ole tutkittu systemaattisesti ennen kuin Alfred Crosby nosti sen esiin vuonna 1976 teoksessaan Epidemic and Peace, 1918. Nykyään espanjantauti on esillä paitsi historian tutkimuksessa myös lääketieteessä. Espanjantaudin aikana ei aiheuttajasta tiedetty vielä mitään. Ensimmäinen ihmisen influenssavirus eristettiin vasta v. 1933, jolloin espanjantautivirus oli jo ehtinyt muuntua ja hävitä. Nykyään aiheuttajavirusta etsitään lähes kilpaa näytteistä, jotka on otettu vuonna 1918 espanjantautiin kuolleiden ruumiista. Tutkijoiden toiveena on, että viruksen perimäaineksen, RNA:n, eristäminen ja karakterisointi voisi auttaa espanjantaudin arvoituksellisten piirteiden ratkaisemisessa ja tulevien rajujen pandemioiden välttämisessä.



Lähde: Eila Linnamäki



http://www.helsinki.fi/hum/hist/yhd/julk/taudit99/linnanma.html

Jouko Vahtolan mukaan Inarin 2000 asukkaasta lähes kaikki sairastuivat ja joka kymmenes kuoli.



Monilla paikkakunnilla talojen tai jopa kokonaisten kylien väki kaatui sairasvuoteeseen. Saattoi käydä niin, ettei ollut ketään huolehtimassa ruokatarpeiden hankkimisesta.

http://www.mediuutiset.fi/uutisarkisto/article123965.ece

minusta pointti oli, että kuolleet olivat juuri nuoria ja työikäisiä, siis elämänsä kunnossa olevia, joihin ei yleensä kulkutaudit iske. Siksi tauti oli niin pelottava ja juuri tätä pelätään uusissakin epidemioissa: mitä jos iskee influenssaepidemia, joka vetää juuri työtä tekevän väestön viikoiksi sairastupaan ja tappaa näistä 3 %???



Mustasurmavertaus on ehkä vähän kaukainen, kun maailma on muuttunut keskiajasta varsin paljon. Espanajan tautiin vertaus on toimivampi, kun siitä on vain 90 vuotta ja moni asia yhteiskunnassa on kuitenkin aika samoin kuin silloin.

http://www.iltasanomat.fi/uutiset/ulkomaat/uutinen.asp?id=1630161

Monilla paikkakunnilla talojen tai jopa kokonaisten kylien väki kaatui sairasvuoteeseen. Saattoi käydä niin, ettei ollut ketään huolehtimassa ruokatarpeiden hankkimisesta...Juuri näin niinkuin 29 kirjoittaa...Lisäisin tähän vielä sen, että kylmäänkin saatettiin kuolla, jos kukaan ei pystynyt hakkamaan polttopuita ja lämmittämään kaminoita / tulipesiä....

nykyajalla ja espanjantaudin ajalla: antibiootit, hygienia, ravitsemus (hyvinvointimaissa), geeniteknologia...

Toisaalta ihmisten liikkuvuus on huikeasti lisääntynyt, mikä edistää mikrobienkin leviämistä.

Mustasurmavertaus on ehkä vähän kaukainen, kun maailma on muuttunut keskiajasta varsin paljon. Espanajan tautiin vertaus on toimivampi, kun siitä on vain 90 vuotta ja moni asia yhteiskunnassa on kuitenkin aika samoin kuin silloin.

Monilla paikkakunnilla talojen tai jopa kokonaisten kylien väki kaatui sairasvuoteeseen. Saattoi käydä niin, ettei ollut ketään huolehtimassa ruokatarpeiden hankkimisesta...Juuri näin niinkuin 29 kirjoittaa...Lisäisin tähän vielä sen, että kylmäänkin saatettiin kuolla, jos kukaan ei pystynyt hakkamaan polttopuita ja lämmittämään kaminoita / tulipesiä....

Jos ei ole kukaan syöttämässä ja huolehtimassa sairaasta niin eikö hän melko varmasti kuole nälkään tai kylmään? Ajatelkaa sen ajan taloja ja olosuhteita, esim. Inarissa?

Heistähän otettiin näytteet ja saatiin tietää influenssatyyppi jälkikäteen.

ap

kuolleet, sillä ihminen kestää syömättä puolitoista kuukautta vahingoittumattomana. Ilman vettä paljon vähemmän aikaa, mutta ei kai se vesi voinut olla syynä?



Lämmitys? Ehkä jotkut kuolivat kylmään, kun ei jaksettu lämmittää, mutta oliko kuolleisuus talvella suurempi oikeastaan.

Kukaan ei ole puhunut vielä siitä, että influenssa tulee useina aaltoina. Ensimmäinen on tappavin ja tuhoisin, kunnes virus muuntuu vähemmän vaaralliseksi. Tappavimmat virukset eliminoituvat, koska isäntä (ihminen) menee nopeasti niin heikkoon kuntoon ettei kerkeä tartuttamaan sitä edelleen. Heikomman tyyppiset virukset jatkavat tarttumista. Siksi influenssatyyppi on alussa aina vahvimmillaan, heiketen sitten vuosien kuluessa. Siksi uusi influenssavirus voi elinkaarensa alussa tuhota kyliä, ja myöhemmin aiheuttaa vähemmän vakavia oireita.

Antibiootit tehoavat bakteereihin, eivät viruksiin. HÖLMÖT

Joten kaikki jotka kuoli oli samasta perheestä ja kylästä. Usein kylästä selvisi vain muutama asukas, joten muualle oli lähdettävä töihin ym. Kylä jäi autioksi.

espanjantaudin toinen aalto juuri ollut se vaarallisin aalto eikä ensimmäinen. Eli ensin siis paheni kylläkin. Hyvä huomio kyllä silti tuo aaltomaisuus ja totta, jos tauti on oikein nopeasti ja ärhäkästi tappava, niin ei sitten ehdi tartuttaa muita.



Niin, kyllä siihen tosiaankin kuoltiin perhekunnittain, kun ei paljon liikuttu, mutta jos tuo kuolleisuusprosentti sairastuneista pitää paikkansa, niin joissain paikoin se on sitten kumminkin ollut yllättävän vaarallinen, kun joissain taas vähemmän vaarallinen, mikä on kummaa.



Kiinnostavia vastauksia, luen lisääkin mielelläni, jos tulee mieleen.



ap