Miksiköhän Espanjantauti autioitti kokonaisia kaupunkeja, vaikka siihen kuoli vain
muutama prosentti sairastuneista. Luin Wikipediasta. http://fi.wikipedia.org/wiki/Espanjantauti siinä oli kuolleisuudeksi mainittu jopa 3 %. En käsitä, miksi tuo määrä autioitti kokonaisia kaupunkeja, eli siis oliko siitä joillain alueilla vaaralliempia muunnoksia, jotka olivat tappavampia. Mitä arvelette syyksi?
Kommentit (53)
Isoäitini muisteli, että siihen kuoli tosi monia, nimenomaan nuoria ja terveitä ihmisiä. Lentäväksi keuhkotaudiksi sitä kutsuttiin, kun levisi niin nopeasti.
isoäitini äiti kuoli siihen 1919. 10 lapsen synnyttäminen 15 vuoden aikana oli ilmeisesti heikentänyt voimia. Trategia oli valmis kun näin monta lasta jäi ilman äidin hoivaa. Isoäitini oli silloin noin 10 v ja sanoi että isoäiti sairasti 2kk ja lopulta kuihtui pois (keuhkokuume?). Lapsetkin olivat vähän aikaa kipeitä mutta selvisivät onneksi.
että se tappoi nopeasti. Aamulla oli terve ja illalla kuoli -tyyliin. Tuo kahden kuukauden sairastaminen kyllä oli todella kauan aikaa.
Influenssa johtaa usein bakteerin aiheuttamaan keuhkokuumeeseen. Sitä hoidetaan antibiooteilla ja ilman niitä tauti on usein tappava. Keuhkokuume ja siitä johtuvan hapenpuutteen aiheuttamat vauriot mm. sisäelimissä on tyypillisin kuolemansyy influenssassa.
edes bakteerin aiheuttama keuhkokuume, vai voineeko olla myös viruskeuhkokuume, johon eivät bakteerit auttaisi?
Tubia kutsuttiin vain keuhkotaudiksi. Äitini isä kuoli siihen 50-luvulla. Mutta espanjantauti oli lentävä keuhkotauti, koska aiheutti samantapaiset oireet, mutta levisi ja tappoi nopeasti.
Ehkei tautia osattu niin paljon pelätä, kun meneillään oli niin monta muutakin kulkutautia. Onkohan tuo Wikipedian luku, että lähes 3 kuoli sairastuneista, edes oikein.
Voisikohan olla niinkin, että kun perheessä yksi menehtyi, niin muut siitä niin kauhistuivat, että menehtyivät myös, en kyllä usko. Tai sitten perheellä oli samanlainen immuunipuolustus monella ihmisellä. En kyllä usko siihenkään teoriaan. (Tai koko kylä on lähes samaa sukua, pöh) En tiedä siis.
Ihmisiä varoiteltiin julkisilla paikoilla liikkumisesta ja neuvottiin käsihygieniaa. Kyllä tuohon aikaan jo tiedettiin miten influenssa leviää. Mutta tosi vähän oli tehtävissä ja melkein yhtä vähän olisi tehtävissä nytkään.
varmaan yritettiin varoa, mutta hankalaa se oli varoa pari kolme vuotta.
Nythän täytyisi varoa vajaa vuosi, jotta tulisi se rokote valmiiksi.
ap
ja ensimmäinen aalto oli lievä, sitten tuli rajumpi ja sitten vielä rajumpi.
Varmaan aina sairastuttiin koko perhe tai koko kylä ja kun osa perheistä ja kylistä oli vielä sairastamatta kolmannen aallon tullessa, niin se sitten tuli niihin perheisiin tai kyliin sitten voimakkaampana.
Tähän tulokseen olen nyt tullut kirjoitustenne pohjalta. Oletteko samaa mieltä?
siihen sitten aina yksi perhe kerrallaan sairastui.
juuri tuota, että joku porukka ei ollut sairastanut sitä lievää muotoa ja sai sitten sen voimakkaamman.
ainoa Meksikon ulkopuoilella kuollut oli meksikolainen vajaa 2-vuotias.
isoäitini äiti kuoli siihen 1919. 10 lapsen synnyttäminen 15 vuoden aikana oli ilmeisesti heikentänyt voimia. Trategia oli valmis kun näin monta lasta jäi ilman äidin hoivaa. Isoäitini oli silloin noin 10 v ja sanoi että isoäiti sairasti 2kk ja lopulta kuihtui pois (keuhkokuume?). Lapsetkin olivat vähän aikaa kipeitä mutta selvisivät onneksi.