Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Miten joku VOI valittaa saaduista lahjoista? Selittäkää, please.
15.12.2008 |
Mun päähän ei mitenkään mahdu toisten tapa arvostella tai kiukutella saaduista lahjoista, esim. joululahjoista. Oikeasti, se lahja - oli se sitten mieluinen tai ei - on vain ja ainoastaan lahjan antajan pussista pois, ei vastaanottajan!
Jos lahjalle ei ole käyttöä, se on väärän värinen tai kokoinen, niin voit a)yrittää keksiä sille käyttöä b)myydä sen c)lahjoittaa jollekin d)säilyttää kaapin pohjalla e)heittää roskikseen.
Mikä on siis ongelma? Miksi pitää paheksua vaikka sitä vähävaraista sukulaismummoa joka osti ruman lelun lapselle? Luuletteko tosiaan että hän on oikein ilkeyksissään valinnut jotain sellaista josta kullannuppusi ei pidä? Vai voisitko kerrankin vain niellä kiukkusi ja opettaa lapsellesi, että jokaisesta saadusta lahjasta kiitetään vaikka se ei olisi JUST SE ihana juttu mitä on aina halunnut.
En ennen tätä palstaa tiennyt,. että sukulaisuus/ystävyyssuhteita punnitaan niin paljon saatujen lahjojen ja niiden rahallisen arvon perusteella. En kerta kaikkiaan voi käsittää!!!
Kommentit (85)
Ennemminkin tulee paha mieli lahjan antajan puolesta jos en keksi sille käyttöä. Yleensä yritän edes jollain tavalla hyödyntää lahjan ja kehua lapsellekin että katopas kun Irma-täti toi ihanan pehmohauvan...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
olen ihmetellyt samaa ja järkyttynyt myös asenteista! Kyllä se pistää miettimään,että onko joku valittajista ehkä oma ystävä/sukulainen...itselle ei tulisi mieleenikään valittaa..jestas!
suoraan sanottuna potutti, kun lpseton sukulaismies oli ostanut viime vuonna 6v pojalle pelin, jonka ikäraja 15v.
Kiva sitten selittää, että joulupukki taisi erehtyä...
Kai he kuvittelevat, että lahojen pitäisi jotenkin kohentaa heidän taloudellista tilannettaa ja olla JUURI heidän tarpeisiinsa sopiva (oikea väri, merkki ja malli sekä HINTA). Puistattavaa tosiaan. Mulla on yksi kaveri, joka ei oikein jaksa töissä käydä ja häneltä saan yleensä lahjaksi esim. yhden itse tehdyn ison piparkakun tms. Ei siinä mitään, ihan kivoja muistamisia nuo on enkä valita, mutta eniten ärsyttää hänen tapansa haukkua kaikki muilta saamansa lahjat + lasten lahjat " taas tuli kaikkea turhanpäivästä ja blaa blaa blaa"... Ihan järkyttävä asenne minusta!
Onko sinusta järkevää, että hyvää tarkoittavat sukulaiset saavat idiootin maineen vain sen takia, etteivät he ole saaneet palautetta pieleen menneistä lahjoistaan vaan jatkavat samaan tapaan? Minusta sellainen on sydämetöntä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Onko sinusta järkevää, että hyvää tarkoittavat sukulaiset saavat idiootin maineen vain sen takia, etteivät he ole saaneet palautetta pieleen menneistä lahjoistaan vaan jatkavat samaan tapaan? Minusta sellainen on sydämetöntä.
Saavat idiootin maineen? Ei minun lähipiirissäni ketään nimitellä idiootiksi vaikka lahja ei aina osuisi nappiin. Häpeäisit!
Mitä voi sanoa jos samankokoinen anoppi (vaatekoko molemmilla s/36) antaa L-koon paidan? Tottakai kiitin sievästi enkä näyttänyt pettymystä, mutta mielessäni harmittelin ihan jo siksikin että anopin rahat meni hukkaan kun paita lensi seuraavalla viikolla uffin laatikkoon. Ihmettelen tosiaan sitä, miten ihmeessä anoppi tuli ostaneeksi niin yli-ison paidan kun ollaan tosiaan samankokoisia.
Eli kyllä kiitän nätisti epämieluisistakin lahjoista (ja opetan samaa lapselle), mutta saa kai niitä jälkikäteen taivastella kun lahjan antaja ei ole kuulemassa?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
pisteet kirjoittajalle.
Omat lapset olen kasvattanut kiittämään kaikista lahjoista ja niin tekevätkin lisäksi ovat lahjoistaan tyytyväisiä. Meillä ei ole ollut koskaan ongelmaa saamistamme lahjoista, kiitollisuutta tunnemme lahjojen antajia kohtaan.
Vähävarainen kummitätini ostaa minulle usein vaatteita lahjaksi ja ne ovat oikeastaan aina ihan kamalia. Harmittaa vietävästi että hänen rahansa ovat menneet hukkaan, enkä kehtaa sanoa ettei lahja mennyt ihan nappii; mieluummin vihjailen seuraavan joulun/synttärin lähestyessä jostain mieluisammasta jutusta.
Toi k-15 pelin ostaminen on jo silkkaa idioottimaisuutta. Niissä paketeissa lukee sen verran isolla ne ikärajat että harvempi niitä vahingossa ostaa...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Toi k-15 pelin ostaminen on jo silkkaa idioottimaisuutta. Niissä paketeissa lukee sen verran isolla ne ikärajat että harvempi niitä vahingossa ostaa...
Miksi joku ostaisi tahallaan (kalliin?) pelin jolle ei ole käyttöä? Liikaa ylimääräistä rahaa käytössä vai?
Täytyy sanoa, että usein lapsettomat miehet ovat kyllä aika tumpeloita näissä asioissa, eivät tule miettineeksi ikärajoja sun muuta kun ei niitä omia lapsia ole. En silti jaksa uskoa että hirveän moni ihan silkkaa ilkeyttään ostaisi vääränlaisen pelin.
Anopilla saattoi olla vielä kuitti tallella eli paidan olisi voinut vaihtaa, jos 9 olisi avannut suunsa. Anopille on mahdollista myös ystävällisesti sanoa, että käytän muuten kokoa M. Ehkä hän ei oikeasti ole huomannut, että olette samankokoiset, tai sitten hän käyttää itse kokoa L.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mutta ihan oikeasti sapettaa videot ja pelit, joissa ikäraja on kaukana lapsen iästä. Ja toinen on se että ostetaan esim. hieno ja kallis auto leluksi lapselle, mutta oikeasti tuo auto on tarkoitettu keräilyesineeksi/koristeeksi.
Lapsi voi ensin ilahtua lahjastaan, mutta ei tosiaan jaksa olla kiitollinen, kun pettymys on hirmuinen. Ensin otetaan video/peli pois ja autokin lentää roskiin, kun kesti leikkiä 3 minuuttia kunnes irrotti kaikkea mahdollista pientä irti.
Jos ei tiedä mitä ostaa, niin voi ihan oikeatsi kysyä neuvoja vanhemmilta.
Oikeanlainen lahja lapselle antaa iloa sekä antajalle että saajalle. Vaikka kiitollisuus kunniaan, niin lahjojen tarkoitus on tosiaan tuottaa iloa myös saajalle ei vain antajalle.
Minua on pienestä pitäen kasvatettu niin, että 'lahjahevosen suuhun ei katsota', eikä tulisi ikinä mieleenkään lahjoista valittaa, sen enempää suoraan kuin selän takanakaan. Lapseni olen samoin opettanut, ja hyvin on toiminut. Vanhin on jo toisella kymmenellä, ja yhtään valitusta en ole koskaan kenenkään suusta kuullut.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Oikeanlainen lahja lapselle antaa iloa sekä antajalle että saajalle. Vaikka kiitollisuus kunniaan, niin lahjojen tarkoitus on tosiaan tuottaa iloa myös saajalle ei vain antajalle.
Pointtihan oli juuri se, että lahjan antaja varmasti tarkoittaa hyvää vaikka lahja ei olisi juuri se lapsesi aina toivoma. Lahjan antajat eivät ole ajatustenlukijoita, ja ehkä antaja on mielestään keksinyt hyvän lahjaidean. Aina ei voi osua nappiin, mutta saaja voi edes yrittää olla kiitollinen.
autokin lentää roskiin, kun kesti leikkiä 3 minuuttia kunnes irrotti kaikkea mahdollista pientä irti.
ELi jos lapsesi saa hyllylle keräilyesineeksi tai koristeeksi tarkoitetun auton niin miksi annat kakarasi hajottaa sen, mikset pistä sitä sinne hyllyelle koristeeksi?
Kumpi teistä on ääliö, sinä vai se lahjan antaja?
Mutta joskus ihmisten jääräpäisyys harmittaa.
Anopillani on rahat todella tiukalla. Olen joka ikinen vuosi pyytänyt häntä olemaan ostamatta meille aikuisille mitään. Ja aina kuitenkin jotain saamme.
Minua harmittaa, että hän laittaa vähät rahansa kippoihin, kuppeihin yms. mitä emme tarvitse emmekä käytä. Ne lojuvat jossain kaapin pohjalla, kunne ne viedään kirpputorille ja myydään pois. Lapsen lahjaan hän pyytää aina vinkkiä
ja annammekin hänelle yleensä pari edullista vaihtoehtoa. Tämä systeemi toimii hyvin. Olen yrittänyt selittää ja perustella miksi emme tarvitse MITÄÄN tavaraa kotiimme. Olen myös ehottanut, että jos hän haluaa välttämättä hankkia jotain, niin vaikka leffaliput tai karkkia. Mutta ei mene perille ei.....
Mä saan anopilta joka joulu sellasen lahjan että ei voi muuta kuin nauraa. Ekoina vuosina olin loukkaantunut, nyt oon päässyt jo sen yli ja tavallaan oikein odotan että mitä se anoppi tänä jouluna keksii.
Viime vuonna sain saippuan ja tähtisädetikkuja, että repikää siitä. Niin ja ikää mulla on 36-vuotta.
Ja olen kyllä kokoa S, ei M, eli paita oli kaksi numeroa liian iso. Lisäksi vielä väriä jota en koskaan käytä (90 % vaatteistani on mustaa, valkoista ja punaista).
No, olikin ainoa kerta kun olen anopilta paidan saanut, yleensä on ostanut kirjan ja kerran sain ihan taivaallisen kauniin punaiset (ja oikean kokoiset ;) villasukat. Mikähän lie tuolla yhdellä kerralla iskenyt kun meni noin metsään.
Anopilla saattoi olla vielä kuitti tallella eli paidan olisi voinut vaihtaa, jos 9 olisi avannut suunsa. Anopille on mahdollista myös ystävällisesti sanoa, että käytän muuten kokoa M. Ehkä hän ei oikeasti ole huomannut, että olette samankokoiset, tai sitten hän käyttää itse kokoa L.
Kai he kuvittelevat, että lahojen pitäisi jotenkin kohentaa heidän taloudellista tilannettaa ja olla JUURI heidän tarpeisiinsa sopiva (oikea väri, merkki ja malli sekä HINTA). Puistattavaa tosiaan. Mulla on yksi kaveri, joka ei oikein jaksa töissä käydä ja häneltä saan yleensä lahjaksi esim. yhden itse tehdyn ison piparkakun tms. Ei siinä mitään, ihan kivoja muistamisia nuo on enkä valita, mutta eniten ärsyttää hänen tapansa haukkua kaikki muilta saamansa lahjat + lasten lahjat " taas tuli kaikkea turhanpäivästä ja blaa blaa blaa"... Ihan järkyttävä asenne minusta!
No just joo..minä olen ns. alempaa sosiaalikuokkaa ja ikinä en ole yhdestäkään lahjasta valittanut, kaikki on otettu ilolla vastaan,vaikka joskus onkin tullut vähemmän hyödyllistä. Ja myöskään yksikään tuttavistani ei ole ikinä mistään valittanut.
Alue: Aihe vapaa
kyläillessä saatiin liian huonot sapuskat,
liikaa liian vähän lahjoja sukulaisilta.
Aina pitää itse jäädä saamapuolelle.