Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Miten joku VOI valittaa saaduista lahjoista? Selittäkää, please.
15.12.2008 |
Mun päähän ei mitenkään mahdu toisten tapa arvostella tai kiukutella saaduista lahjoista, esim. joululahjoista. Oikeasti, se lahja - oli se sitten mieluinen tai ei - on vain ja ainoastaan lahjan antajan pussista pois, ei vastaanottajan!
Jos lahjalle ei ole käyttöä, se on väärän värinen tai kokoinen, niin voit a)yrittää keksiä sille käyttöä b)myydä sen c)lahjoittaa jollekin d)säilyttää kaapin pohjalla e)heittää roskikseen.
Mikä on siis ongelma? Miksi pitää paheksua vaikka sitä vähävaraista sukulaismummoa joka osti ruman lelun lapselle? Luuletteko tosiaan että hän on oikein ilkeyksissään valinnut jotain sellaista josta kullannuppusi ei pidä? Vai voisitko kerrankin vain niellä kiukkusi ja opettaa lapsellesi, että jokaisesta saadusta lahjasta kiitetään vaikka se ei olisi JUST SE ihana juttu mitä on aina halunnut.
En ennen tätä palstaa tiennyt,. että sukulaisuus/ystävyyssuhteita punnitaan niin paljon saatujen lahjojen ja niiden rahallisen arvon perusteella. En kerta kaikkiaan voi käsittää!!!
Kommentit (85)
Tämä on sitten merkillistä anopilta ettei millään voi ymmärtää suoraa puhetta. Emme halua lahjoja häneltä ja hän kuitenkin aina ostaa ja niillä vähillä rahoillaa. Tavara on yleensä jotain kirppis tavaraa tai halpis laatikosta löydettyjä joilla ei tee yhtikäs mitään.
tietysti osaamme kiittää lahjoista ja ihan ok jos joku välttämättä haluaa jotain antaa niin antaa sitten. Harmittaahan se tieten kun tietää ettei anopilla ole etes kunnolla ruokaan rahaa niin sitten ostaa jotain ihan älytöntä jolla ei ole mitää käyttöä ja joka yleensä tosiaan lentää sinne roskikseen.
Inhoan ylikaiken ylimääräistä tavaraa, pieniä koriste-esineitä, turhia astioita jne. Anoppi on taas keräilijä luonne, aina pitää ostaa se kiva posliininen kissa tai kukka mikä sieltä kirppikseltä löytyy, ei voi millään tajuta ettei kaikki halua sitä roskaa kirjahyllyille. Kirjahyllynkin jo hävitin kun en tosiaan tee semmosella mitään!
Kirjat on kasattu varastoon pahvilaatikoihin!
Mutta joskus ihmisten jääräpäisyys harmittaa.
Anopillani on rahat todella tiukalla. Olen joka ikinen vuosi pyytänyt häntä olemaan ostamatta meille aikuisille mitään. Ja aina kuitenkin jotain saamme.
Minua harmittaa, että hän laittaa vähät rahansa kippoihin, kuppeihin yms. mitä emme tarvitse emmekä käytä. Ne lojuvat jossain kaapin pohjalla, kunne ne viedään kirpputorille ja myydään pois. Lapsen lahjaan hän pyytää aina vinkkiä
ja annammekin hänelle yleensä pari edullista vaihtoehtoa. Tämä systeemi toimii hyvin. Olen yrittänyt selittää ja perustella miksi emme tarvitse MITÄÄN tavaraa kotiimme. Olen myös ehottanut, että jos hän haluaa välttämättä hankkia jotain, niin vaikka leffaliput tai karkkia. Mutta ei mene perille ei.....
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
anoppi...:)
Saan mm 10v tytöille tarkotettuja kirjoja, siis lasten kirjoja lahjaksi. Lasten koriste-esineitä, käyttötarvikkeita jne.=DD Alkuun olin ihan ihmeissäni, nykyisin jo tiedän ettei sieltä sen kummempaa tule, Osaan kiittää myös näistä lahjoista! Kiusa se on pienikin kiusa. Haluttais niin kertoa mitä sain 30v lahjaksi mutten viitsi kun tutut tunnistaa. Mutta se oli jotain ihan uskomatonta, ihan suoraan sanottuna kunnon ilkeilyä jo. JA kaupan päälliseksi jouduin passaamaan anoppia muutaman päivän täällä kun vietin 30v päivääni.. No menihän tuo.. Muistetaan kuitenkin nöyrästi tytöt kiittää lahjoista, hyvää se antaja vain aina tarkoittaa. ;)
t. Nainen 30+v
Mä saan anopilta joka joulu sellasen lahjan että ei voi muuta kuin nauraa. Ekoina vuosina olin loukkaantunut, nyt oon päässyt jo sen yli ja tavallaan oikein odotan että mitä se anoppi tänä jouluna keksii.
Viime vuonna sain saippuan ja tähtisädetikkuja, että repikää siitä. Niin ja ikää mulla on 36-vuotta.
Jos anoppi selvästi haluaa antaa lahjoja niin esittäkää ihmeessä etukäteen joku toivomus siitä, millaisesta lahjasta olisi iloa. Voisitte sanoa esim että "me emme enää halua ylimääräistä tavaraa kaappeihin, emmekä tarvitse tlahjoja ylipäätään, mutta jos välttämättä haluat jotain antaa niin kuluvat käyttötuotteet kuten puurohiutaleet, kahvipaketit ja saippuat ilahduttavat aina."Mutta esittäkää se ETUKÄTEEN, älkää marisko jälkikäteen. Marina ON sivistymätöntä...
Tämä on sitten merkillistä anopilta ettei millään voi ymmärtää suoraa puhetta. Emme halua lahjoja häneltä ja hän kuitenkin aina ostaa ja niillä vähillä rahoillaa. Tavara on yleensä jotain kirppis tavaraa tai halpis laatikosta löydettyjä joilla ei tee yhtikäs mitään.
tietysti osaamme kiittää lahjoista ja ihan ok jos joku välttämättä haluaa jotain antaa niin antaa sitten. Harmittaahan se tieten kun tietää ettei anopilla ole etes kunnolla ruokaan rahaa niin sitten ostaa jotain ihan älytöntä jolla ei ole mitää käyttöä ja joka yleensä tosiaan lentää sinne roskikseen.
Inhoan ylikaiken ylimääräistä tavaraa, pieniä koriste-esineitä, turhia astioita jne. Anoppi on taas keräilijä luonne, aina pitää ostaa se kiva posliininen kissa tai kukka mikä sieltä kirppikseltä löytyy, ei voi millään tajuta ettei kaikki halua sitä roskaa kirjahyllyille. Kirjahyllynkin jo hävitin kun en tosiaan tee semmosella mitään!
Kirjat on kasattu varastoon pahvilaatikoihin!Mutta joskus ihmisten jääräpäisyys harmittaa.
Anopillani on rahat todella tiukalla. Olen joka ikinen vuosi pyytänyt häntä olemaan ostamatta meille aikuisille mitään. Ja aina kuitenkin jotain saamme.
Minua harmittaa, että hän laittaa vähät rahansa kippoihin, kuppeihin yms. mitä emme tarvitse emmekä käytä. Ne lojuvat jossain kaapin pohjalla, kunne ne viedään kirpputorille ja myydään pois. Lapsen lahjaan hän pyytää aina vinkkiä
ja annammekin hänelle yleensä pari edullista vaihtoehtoa. Tämä systeemi toimii hyvin. Olen yrittänyt selittää ja perustella miksi emme tarvitse MITÄÄN tavaraa kotiimme. Olen myös ehottanut, että jos hän haluaa välttämättä hankkia jotain, niin vaikka leffaliput tai karkkia. Mutta ei mene perille ei.....
että voivat olla myös sellaisia, että lahjanantaja on ne ITSE jostain saanut, ja pistänyt eteenpäin kiertoon.... välittämättä siitä, ettei lahja ole seuraavallekaan saajalle sen sopivampi/tarpeellisempi.
Aika useissa paikoissa lahjavaatteita voi vaihtaa ilman kuittia tietyn aikaa joulun jälkeen, jos laput on kiinni ja muutenmkin tavara uuden veroinen. Ainakin Marimekko ja Sokos ovat joskus näin toimineet. Vaatteesta pitää tietysti näkyä, että se on ostettu juuri tuosta liikkeestä. Rahana palautusta ei tietenkään saa, mutta vaihtona eri kokoon tai samanarvoiseen muuhun käy.
Ja onko se niin vaikea sanoa, että kiva paita, mutta taitaa olla niin iso mitoitus, että kannattaisi käydä vaihtamassa pienempään. ja että olisiko kuitti tallella.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olen tosiaan huvittuneena lueskellut lahjojen antamiseen liittyviä viestiketjuja, mutta tämä on varmaan niistä huvittavin.
Tämä taitaa olla oikein tekopyhyyden huipentuma!
Ei kai kukaan lahjan antajalle suoraan valita. Väärästä koosta voi toki asiallisesti ilmoittaa, jotta lahjan voi vaihtaa sopivaan.
En usko, että täältä oikeasti löytyy ihmisiä, jotka ottavat kiitollisina vastaan turhaa kaapintäytettä, josta koituu vaivaa kun siitä on jossain vaiheessa päästävä eroon. Se ei ole ekologisestikaan ajateltuna tervettä toimintaa kun turha tavara pahimmassa tapauksessa päätyy suoraan kaatopaikalle.
Koko ajan toitotetaan antamisen ilosta, mutta suurin osa ramppaa hiki hatussa kaupoissa epätoivoisesti etsimässä lähisukulaisille ja sen lisäksi naapurista lähtien serkun kummin kaimalle sopivaa lahjaa. Vain ja ainoastaan sen takia, että se kuuluu asiaan. Lähtöasetelma on jo sellainen, ettei voi mennä muuta kuin metsään. Tiedotusvälineissä ja työpaikkojen kahvihuoneissa toitotetaan lahjamurheista ja -huolista sekä joulustressistä. Mielestäni siitä on antamisen ilo kaukana.
Mutta kukin tyylillään. Me emme aikuisten kesken anna toisillemme lahjoja vaan nautimme jouluna toistemme seurasta ja hyvästä ruuasta.
Lapset saavat aivan liikaa lahjoja, joista valtaosa on niitä väkisin hankittuja metsään meneviä. Ne jäävät kaapin perukoille homehtumaan, kunnes kyllästyn niihin ja pistän kiertoon tavalla tai toisella. Turhaa rahantuhlausta, mutta annetaan tosiaan lahjan antajalle ilo kuluttaa rahaa... Ja lahjoista kiitämme kauniisti lahjan antajaa, vaikka selän takana saatamme purnata. Kiittämättömiä ja huonosti kasvatettuja kuin olemme...
Jouluiloa kaikille!
hienoa jos ihmiset tajuaisivat antaa Toisen laisen lahjan niille joilla jo on kaikkia... Jotka eivät itse tarvitse mitään. Näin myös samalla voi auttaa oikeasti köyhiä ja vähävaraisia jotka todella tarvitsevat apua ja niitä lahjoja.
Minua ainakin ilahduttais sellanen lahja jossa joku pieni lapsi saa mahdollisuuden koulun käyntiin tai joku köyhä perhe kehitysmaissa vuohen itselle!!
Minusta on jotenki kiusallista kun ihmiset ostelee lahjoja, toki kiitän. Mutta kun tuota tavaraakin on jo paljon! Jos minulla on jo 10 kakkuvuokaa kaapissa ja anoppi sen tietää niin miksi sen täytyy kuitenkin tuoda vielä se yksi vuoka minulle?!? TAi jos tietää että kudon paljon ja teen vuodessa kymmeniä sukkia niin miksi sen täytyy kuitenkin niitä minulle ostaa? Jos haluaa jotain lahjalla ilahduttaa niin voishan sitä vähän tarkemmin miettiä mihin rahansa laittaa tai vaikka kysyä mitä lahjan saaja toivoo.
Tiedän, ei ole minun pussista se raha pois mutta jotenkin se harmittaa sen toisen puolesta kun ne rahat menee hällä ihan turhaan.:(
Sisältö jatkuu mainoksen alla
... on hyvä vinkki, jos kaikki aikuiset ymmärtäisivät puhetta ja kunnioittaisivat toisten toiveita.
Mun anoppini ei vaivaudu koskaan kyselemään mitään eikä ikinä myöskään ole osoittanut kunnioittavansa meidän toiveitamme.
Mulle selvisi vasta tänä jouluna (tämä on 15. yhteinen joulumme), että appiukon lempparijouluruoka on imelletty perunalaatikko. IKINÄ en ole appivanhempien joulupöydässä nähnyt perunalaatikkoa tarjolla... Mitä voi siis odottaa anopilta, joka osaa olla näin huomaavainen?
Yhdyn täysin tähän kirjoitukseen, Hyvin osasit ilmaista myös minun ajatukseni! Mahtava kirjoitus kerrassaan. :) Hyvää joulua sinullekin!
Olen tosiaan huvittuneena lueskellut lahjojen antamiseen liittyviä viestiketjuja, mutta tämä on varmaan niistä huvittavin.
Tämä taitaa olla oikein tekopyhyyden huipentuma!
Ei kai kukaan lahjan antajalle suoraan valita. Väärästä koosta voi toki asiallisesti ilmoittaa, jotta lahjan voi vaihtaa sopivaan.
En usko, että täältä oikeasti löytyy ihmisiä, jotka ottavat kiitollisina vastaan turhaa kaapintäytettä, josta koituu vaivaa kun siitä on jossain vaiheessa päästävä eroon. Se ei ole ekologisestikaan ajateltuna tervettä toimintaa kun turha tavara pahimmassa tapauksessa päätyy suoraan kaatopaikalle.Koko ajan toitotetaan antamisen ilosta, mutta suurin osa ramppaa hiki hatussa kaupoissa epätoivoisesti etsimässä lähisukulaisille ja sen lisäksi naapurista lähtien serkun kummin kaimalle sopivaa lahjaa. Vain ja ainoastaan sen takia, että se kuuluu asiaan. Lähtöasetelma on jo sellainen, ettei voi mennä muuta kuin metsään. Tiedotusvälineissä ja työpaikkojen kahvihuoneissa toitotetaan lahjamurheista ja -huolista sekä joulustressistä. Mielestäni siitä on antamisen ilo kaukana.
Mutta kukin tyylillään. Me emme aikuisten kesken anna toisillemme lahjoja vaan nautimme jouluna toistemme seurasta ja hyvästä ruuasta.
Lapset saavat aivan liikaa lahjoja, joista valtaosa on niitä väkisin hankittuja metsään meneviä. Ne jäävät kaapin perukoille homehtumaan, kunnes kyllästyn niihin ja pistän kiertoon tavalla tai toisella. Turhaa rahantuhlausta, mutta annetaan tosiaan lahjan antajalle ilo kuluttaa rahaa... Ja lahjoista kiitämme kauniisti lahjan antajaa, vaikka selän takana saatamme purnata. Kiittämättömiä ja huonosti kasvatettuja kuin olemme...Jouluiloa kaikille!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jos anoppi selvästi haluaa antaa lahjoja niin esittäkää ihmeessä etukäteen joku toivomus siitä, millaisesta lahjasta olisi iloa. Voisitte sanoa esim että "me emme enää halua ylimääräistä tavaraa kaappeihin, emmekä tarvitse tlahjoja ylipäätään, mutta jos välttämättä haluat jotain antaa niin kuluvat käyttötuotteet kuten puurohiutaleet, kahvipaketit ja saippuat ilahduttavat aina."Mutta esittäkää se ETUKÄTEEN, älkää marisko jälkikäteen. Marina ON sivistymätöntä...
Mutta kun puhe ei auta. Vaikka sanois miten, jo hyvissä ajoin. Ja useampia kertoja niin viesti ei vain mene perille. Kiusa se on pienikin kiusa. JA en kyllä tämmösistä asioista anopille marisisi.=D Osaan ihan puhuakin!
ei hommaa itse laatikkoaan, tee itse tai osta? Jo on uusavuton.;) Miksi naisen kuuluisi se hommata! Ihan yhtä iso vastuu apella on hommata niitä ruokia pöytään kuin anopillakin. En ymmärrä yhtää tätä ajatusta että se on nainen joka tekee ja täyttää koko porukan toivomukset. Huoh! Onneks minun mies osaa kokata eikä ole mikää "tumput suorana-tyyppiä" ja odota että minä kannan perunalaatikon hänen naamansa eteen.
Sori, ny meni jo asian vierestä;)
i]... on hyvä vinkki, jos kaikki aikuiset ymmärtäisivät puhetta ja kunnioittaisivat toisten toiveita.
Mun anoppini ei vaivaudu koskaan kyselemään mitään eikä ikinä myöskään ole osoittanut kunnioittavansa meidän toiveitamme.
Mulle selvisi vasta tänä jouluna (tämä on 15. yhteinen joulumme), että appiukon lempparijouluruoka on imelletty perunalaatikko. IKINÄ en ole appivanhempien joulupöydässä nähnyt perunalaatikkoa tarjolla... Mitä voi siis odottaa anopilta, joka osaa olla näin huomaavainen?
[/quote]
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olen samaa mieltä, että lahjasta ei sovi valittaa. Kauniisti käyttäytyvä ihminen osaa kiittää, vaikka lahja ei olisi mieluinen.
Mutta täytyy sanoa, että jotkut ovat uskomattomia lahjan antajia. Kuten oma siskoni.
Esim. isäni sai isänpäivälahkaksi ison lakritsipiipun, mikä ei sinänsä ihmeellistä, mutta piippu oli kääritty lahjapaperiin jo ilmeisesti useita päiviä siiten, koska oli ihan kuivunut.
Joululahjaksi äitini saa yleensä mitä erikoisempia ja värikkäämpiä askarteluja. Näyttävät lasten tekeleeltä, vaikka siskoni on omin pikku käsin näperrellyt. On siinä vaan pokassa pitelemistä, kun äiti avaa paketin.
Kyseinen henkilö on hyvin koulutettu,36v. perheellinen ihminen ja odottaa itse lahjaksi esim. suomalaista arvolasia. Viime vuonna sai vanhemmiltani Aallon uuden metallisen tarjoiluastian.
Tämä tosiaan menee aiheen vierestä, mutta on pakko vastata appiukon lempparijouluruokaviestiin liittyen.
Hän on varmasti esittänyt toiveita, mutta anoppi ei niitä kuuntele. Appiukko on omatoiminen mies ja varmaan osaisi itsekin hakea kaupasta perunalaatikkoa, mutta joulurauhan ja sopuisan avioliiton vuoksi ei tee tällä tavalla. Anoppi nimittäin mököttäisi koko joulun, jos joku kehtaisi sotkea hänen tekemänsä suunnitelmat.
Olen kerran tuonut mukanani äitini tekemää perunalaatikkoa, mutta se ei ikinä päätynyt joulupöytään koska anoppi ei siitä välitä. Seuraavana vuonna hoidin laatikon kuumennuksen itse, mutta sain kyllä niin paljon paheksuvia katseita ja myös suoraa negatiivista palautet osakseni että se kerta jäi viimeiseksi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
On naimisissa, mutta lapseton. Tienaa ihan kivasti, sam.oin hänen vaimonsa. Ovat vähän sellasia materialisteja, mutta kun pitää lahja ostaa, niin veljestäni tulee pihi. Lahja on tyyliin "havin kynttilä".
pitäisi lopettaa tossuna olo ja laittaa anoppi ruotuun. KAi nyt jokainen omassa kodissa saa syödä siitä mistä pitää!! SUrkia et joskus harmittaa nuo tossut jotka ei osaa omaa etuaan yhtää ajaa. SEn verran itsekunnioitusta pitäs mieheltä löytyä. No jos haluaa loppu elämän olla ilman pottulaatikkoa niin sitten on. Oma on miehen valinta. Antaa anopin mököttää ja kommentoida.
Tämä tosiaan menee aiheen vierestä, mutta on pakko vastata appiukon lempparijouluruokaviestiin liittyen.
Hän on varmasti esittänyt toiveita, mutta anoppi ei niitä kuuntele. Appiukko on omatoiminen mies ja varmaan osaisi itsekin hakea kaupasta perunalaatikkoa, mutta joulurauhan ja sopuisan avioliiton vuoksi ei tee tällä tavalla. Anoppi nimittäin mököttäisi koko joulun, jos joku kehtaisi sotkea hänen tekemänsä suunnitelmat.
Olen kerran tuonut mukanani äitini tekemää perunalaatikkoa, mutta se ei ikinä päätynyt joulupöytään koska anoppi ei siitä välitä. Seuraavana vuonna hoidin laatikon kuumennuksen itse, mutta sain kyllä niin paljon paheksuvia katseita ja myös suoraa negatiivista palautet osakseni että se kerta jäi viimeiseksi.
myös meidän suvussa. Yks pariskunta joilla ei lapsia mutta molemmat tienaa tosi hyvin, heilä on kaikkea ja rahaakin todella rutkasti. Mutta eivät raski antaa omistaan yhtään. Just tyyliin "halvin kynttilä." Ja joskus kun olemme yhteislahjaa suunnitelleet vanhemmille niin eivät voi osallistua kun pitää niin paljon rahaa siihen antaa.. Ja kyse ollut jostain 20eurosta..
No meitä on moneksi.
On naimisissa, mutta lapseton. Tienaa ihan kivasti, sam.oin hänen vaimonsa. Ovat vähän sellasia materialisteja, mutta kun pitää lahja ostaa, niin veljestäni tulee pihi. Lahja on tyyliin "havin kynttilä".
vallankäyttöä anopilta ja koko suku katsoo vierestä sanomatta mitään? Niinkö?
Kuulostaa niin uskomattomalta että en tiedä uskoisko vai ei koko juttuun!
Tämä tosiaan menee aiheen vierestä, mutta on pakko vastata appiukon lempparijouluruokaviestiin liittyen.
Hän on varmasti esittänyt toiveita, mutta anoppi ei niitä kuuntele. Appiukko on omatoiminen mies ja varmaan osaisi itsekin hakea kaupasta perunalaatikkoa, mutta joulurauhan ja sopuisan avioliiton vuoksi ei tee tällä tavalla. Anoppi nimittäin mököttäisi koko joulun, jos joku kehtaisi sotkea hänen tekemänsä suunnitelmat.
Olen kerran tuonut mukanani äitini tekemää perunalaatikkoa, mutta se ei ikinä päätynyt joulupöytään koska anoppi ei siitä välitä. Seuraavana vuonna hoidin laatikon kuumennuksen itse, mutta sain kyllä niin paljon paheksuvia katseita ja myös suoraa negatiivista palautet osakseni että se kerta jäi viimeiseksi.
Eikö olekin uskomatonta.
Appiukko ja heidän poikansa, eli mieheni ja lankomieheni, ovat aikansa yrittäneet keskustella. Minäkin olen neljääntoista vuoteen kerennyt oman osani keskustelunaloitteista tekemään. Mutta anoppi on aivan toivottoman huono puhumaan mistään ja varsinkaan myöntämään olevansa väärässä tai epäoikeudenmukainen. Tästä syystä olemme kaikki ennen pitkää lannistuneet ja todenneet, että asiasta on turha keskustella ja ennen kaikkien mielenrauhan takia on parempi vain nieleskellä.
Ymmärrätte varmaan etten kovinkaan mielelläni heillä mitään jouluja tai muita pyhiä vietä. Tunnelma on nimittäin aika piinaava kun koko ajan pitää miettiä sanojaan ja hiljaa itsekseen puhista kun ei voi ääneen päästään höyryjä pihalle. Tilanne on tosi hankala, sillä vaikka mieheni on joka asiassa samaa mieltä kanssani, on kyseessä kuitenkin hänen äitinsä.
Huvittavinta tai jopa surullisinta on se, että anoppi oikeasti uskoo ja kuvittelee luovansa kaikille ihanan joulun vaikka on lähtenyt täysin omanapaisista ajatuksista joulun tunnelmaa luomaan.
Huh, tulipas taas ahdistus kun aloin asiaa enemmin ajattelemaan. Nyt kun minä sitä tähän kirjoitan, tajuan itsekin kuinka sairas tämä tilanne on.
T. Tossun alla olevan appiukon miniä
puhut ihan palturia ja ittesi pussiin.;) Sulle siis selvisi vasta tänä jouluna että appiukon lemppari on imelletty perunalaatikko mutta kuitenkin olette jo 14v yrittäneet anopille puhua? Miten olet voinut aikasempina jouluina puhua aiheesta joka sinulle vasta tänä jouluna selvisi?;)
Jos aikoo valehella niin kannattaa muistaa mitä on valehdellut ettei tule mokia!;)
Ei mut tää oli ihan hauska, tää voi varmaa olla ihan todellista jossain perheissä. Mut kyllä mä kerkesinkin jo ajatella ettei kukaa oikeesti noin tossu voi olla! Huh, että olen helpottunut.
... on hyvä vinkki, jos kaikki aikuiset ymmärtäisivät puhetta ja kunnioittaisivat toisten toiveita.
Mun anoppini ei vaivaudu koskaan kyselemään mitään eikä ikinä myöskään ole osoittanut kunnioittavansa meidän toiveitamme.
Mulle selvisi vasta tänä jouluna (tämä on 15. yhteinen joulumme), että appiukon lempparijouluruoka on imelletty perunalaatikko. IKINÄ en ole appivanhempien joulupöydässä nähnyt perunalaatikkoa tarjolla... Mitä voi siis odottaa anopilta, joka osaa olla näin huomaavainen?
Alue: Aihe vapaa
Mutta myös lahjan antajilta voisi odottaa järkeä: jos ostaa vaatetta, kirjoja, levyjä yms. joiden kohdalla on mahdollisuus että saajalla on jo samanlainen, on väärä (väärää kokoa, lapsilla tai aikuisilla) tms. niin *antaja säilyttäisi kuitin*. Ja sanoisi jossain välissä että jos lahja on jo tai on esim. väärän kokoinen vaate niin sen voi vaihtaa. Näin meillä on asuvussa tehty, ja hyvin on mennyt, kukaan ei ole loukkaantunut tms. kun joskus on joku jotain vaihtanut. Jos lahjan antaja ei halua näyttää lahjan hintaa, niin hän voi sitten käydä vaihtamassa tuotteen.