PASKIN kirja jonka olet lukenut, tai yrittänyt lukea?
Valitettavasti en omaa valintaani muista nimeltä,oli joku 50-luvulla painettu uskonnollinen tyttökirja jonka sain mummoltani. Teinityttö angstaili ihastuen johonkin pahispoikaan, mutta eksyi seurakunnan toimiin, löysi Jeesuksen ja uskis-poikaystävän.
Kommentit (703)
[quote author="Vierailija" time="07.04.2015 klo 20:38"]Mikko Rimmisen Finlandia-palkittu Nenäpäivä. Nolointa on se, että vielä ostin kirjan aikoinaan itselleni, kun luulin hyväksi. Paska kirja!
[/quote]. Samoin!
[quote author="Vierailija" time="07.04.2015 klo 19:54"]
Jane Austenin ylpeys ja ennakkoluulo. Aivan siis jäätävää paskaa!!!
[/quote]No sehän onkin aikansa kioskikirjallisuutta.
[quote author="Vierailija" time="07.04.2015 klo 19:37"]
Paulo Coelhon Alkemisti oli varmasti huonoin. Aivan järkyttävää tavaraa, lapsellista, saarnaavaa ja kielikin surkeaa. Noita chick lit -hömppiä en ole yrittänytkään ja Anna Kareninaa ja Tuntematonta sotilasta rakastan!
[/quote]
Kuka tuota coelhoa sitten on nostanut esiin hyvänä filosofiana, vaikka on teennäistä paskaa.
J. R. R. Tolkien - Taru Sormusten Herrasta. Puuduttavaa tekstiä. Muuten olen ahkera lukemaan, mutta tuota teosta en ole saanut luettua. Useampaan otteeseen aloitettu.
Taru Sormusten Herrasta. Oikeesti vittu mitä paskaa, ollut kesken 13 vuotta. Ei jaksa lukee kirjana, vaikka elokuvat on tosi hyviä.
[quote author="Vierailija" time="07.04.2015 klo 20:38"]Mikko Rimmisen Finlandia-palkittu Nenäpäivä. Nolointa on se, että vielä ostin kirjan aikoinaan itselleni, kun luulin hyväksi. Paska kirja!
[/quote]
Tämä kommentti voisi olla omani, just näin kävi myös itselleni.
Remeksen (vai Remesin?) Vares-teokset. Yleensä luen huonotkin kirjat loppuun, joku Vares (en muista nimeä) oli pakko jättää kesken, tulin niin pahalle päälle.
Topeliuksen Välskärin kertomuksia. Se oli mun tenttikirjana aikoinaan, mutta en vaan saanut sitä luetuksi, eikä siitä koskaan ollut tullut kysymystäkään. Mutta tulipa just mun tenttiin. Sain hylätyn. Pakko se oli sitten lukea, kun uusintana oli suullinen tentti samasta kirjasta.
Seitsemän veljestä ja Sinuhe egyptiläinen.
t. äidinkielen opettaja
Dostojevskin (vai miten lie kirjoitetaan) Karamazovin Veljekset. Ei hyvää päivää mitä jaarittelua ja asiasta toiseen hyppimistä yhden lauseen aikana. Yritin lukea loppuun, mutta eihän siitä mitään tullut. Edelleenkään en tiedä kuka teki mitäkin ja missä :D
Sieppari ruispellossa ja Peltirumpu, ai niin myös Saatana saapuu Moskovaan, siinä on todellinen paskakolmikko.
[quote author="Vierailija" time="07.04.2015 klo 20:58"]Seitsemän veljestä ja Sinuhe egyptiläinen.
t. äidinkielen opettaja
[/quote]
Hmm. Kummallista.. Itse luin sinuhen jo 11 vuotiaana ja rakastuin. Pidän myös Anna Kareninasta. Mutta inhokit.. Coelho on yliarvostettu, en tajua hypetystä. Francine Pascalin Sweet Valley High- kirjasarja on ihan jäätävää kuraa kokonaisuudessaan. :) Ehkä niitä ei pitäis ottaa niin tosissaan..
Sadan vuoden yksinäisyys, vaikka on kuinka Nobel-palkittu, niin en vain saanut ideasta kiinni. Koko kylä nukkuu, kun kärpänen on levittänyt jotain unitautia ja kaikikka liian samankuuloiset nimet, että ei erota kenestä puhutaan. Lisäksi yli sivun mittaisia virkkeitä... En saanut luettua kovin pitkälle. Ehkä olisi pitänyt ja juoni olisi valjennut vähän yksinkertaisemmallekin.
Kiinnostaisi tietää perustelut, jos joku pitää tätä hyvänä kirjana
Mullakin on Taru sormusten herrasta! Ei ollut paskaa, mutta vaikealukuista. Menin koko ajan henkilöhahmoissa sekaisin ja kokoelma oli älyttömän paksu. Pitäisi perehtyä siihen joskus ja lukea oikein kunnolla, olisi varmaan hyvä teos jos pysyisi kärryillä ja tekisi vaikka listan niistä hahmoista ja paikoista, että tietäisi missä mennään.
[quote author="Vierailija" time="07.04.2015 klo 19:03"]
Valitettavasti en omaa valintaani muista nimeltä,oli joku 50-luvulla painettu uskonnollinen tyttökirja jonka sain mummoltani. Teinityttö angstaili ihastuen johonkin pahispoikaan, mutta eksyi seurakunnan toimiin, löysi Jeesuksen ja uskis-poikaystävän.
[/quote]
alkemisti. Ihan shittiä!
[quote author="Vierailija" time="07.04.2015 klo 20:24"]Sadan vuoden yksinäisyys (Gabriel García Márquez)
Vuonna 1984 (George Orwel)
[/quote]
Sadan vuoden yksinäisyys oli yläasteikäisenä mun lempikirja!!! Voi toki olla, että enää ei nappaisi.
Joku Leena Lehtolaisen dekkari jäi aikoinaan kesken. Ei vain napannut.
Riikka Pulkkinen on epäilemättä sujuvasanainen kirjoittaja ja sivistynyt ihminen, mutta hänen Totta-romaaninsa teennäisyys ärsytti. Hänen kaikki kirjansa ovat kuulemma samanlaisia: joka ikinen henkilö pohdiskelee asioita "filosofisesti" ja riikkapulkkismaisesti. Toisin sanoen, kaikki Pulkkisen henkilöhahmot ovat vain kirjailijan oman persoonan toisintoja.
Paolo Coelhon kirjoja olen lukenut muutaman, mutta enpä minäkään saanut niistä paljoa irti.
Ap:n kirja kuulostaa ihanan kasvattavalta.
Voi niitä hyviä aikoja, kun lasten- ja nuortenkirjoissa oli joku opettava idea.
Nykyään vaan kohelletaan.
[quote author="Vierailija" time="07.04.2015 klo 20:25"]
[quote author="Vierailija" time="07.04.2015 klo 20:23"]
[quote author="Vierailija" time="07.04.2015 klo 20:20"]
Lukion kurssia varten piti lukea jokin klassikko ja erehdyin valitsemaan listalta Hemingwayn Sodan ja rauhan. Oli kyllä ihan täyttä paskaa. Osain sain luettua ja lisäksi etsin jostain juonitiivistelmiä jotta sain esseen raapustettua.
[/quote]
Mikähän tämäkin on? :)
[/quote]
Meinasin tulla kysymään samaa :D
[/quote]
Se oli Ernest Hemingwayn Jäähyväiset aseille :D Hirveä kirja joka tapauksessa, eikä tuo Tolstoin Sota ja rauha ole kuulemma sekään kovin hyvä :D Mikähän noissa klassikoissa onkin, ettei niitä pysty lukemaan tai jos pystyykin, ovat lukukokemuksina surkeita.