Lue keskustelun säännöt.
En jaksa enää. Auttakaa? Oikeasti en jaksa enää.
24.04.2009 |
Vauva on vasta 6 viikkoa. Koko 6 viikkoa olen ollut helvetillisen kipeä,alkoi flunssalla,se oli 2 viikkoa minulla ja vauvalla ja isosiskolla. Sitten minulle tuli poskiontelontulehdus joka ei mennyt kunnolla ohi kai koska alkoi rintatulehdus (nyt 3 pvä) ja samalla vasemmasta rinnasta tuntuu ehtyvän maidon tulo... ja ne patit vain kasvaa ja on kipeitä.
Mies on nyt vkl kotona mutta pelkään jo maanantaiata. Ja mies menee aamulla töihin jo klo 03,hänestä ei päivän mittaan apua (tulee klo 18) ja en tiedä miten jaksan sitä että mieskin on väsynyt eikä kukaan jaksa huolehtia esikoisesta... säälittää esikoinen,on ollut nyt 6 viikkoa aivan heittopussina (on päässyt hoitoon tuttaville 2x vkossa,muuten kotona) ja"esittää" niin reipasta vaikka selvästi kaipaaa äidin syliä...
Ja minä toivon jo etten olisi saanutkaan tätä toista lasta... kamalaa,tiedän. Kaikki oli vain niin hyvin ennenkuin tulin raskaaksi. Sitten oli 2 hyvää kuukautta ja 7kk helvetillistä raskautta ja siihen perään tämä.
En vain jaksa.
Ja vaikka mies auttaa minkä voi niin minä imetän ja minun hoivaani tuo pieni esikoinenkin haluaisi.
Ja vaikka imetän ja pumppaan jne niin maitoa ei tunnu tulevan vasemmasta rinnasta ollenkaan ja ne patit vain kasvaa. Pumpatessa maitoa ei tule tippaakaan,
Kaikki keinot oon käyttänyt.
Oikea rinta toimii ja siitä vauva saa ilmeisesti maitoa kun vaippoja tulee,ehkä nyt rintatulehduksen aikaan niitäkin vähän vähemmän ja huolissani oon siitäkin samoin kuin siitä et vauvan nenä rohisee jo kuudetta päivää.
Antibiootit ei kai tehoa kun tää kuume humisee ylöspäin kokoajan... alussa oli 40.6 nyt on seilannut 37.8-38.2 välillä.
Tsempatkaaa minua jotenkin,kertokaa että kyllä tämä tästä tai mitä tahansa, Neuvot ja kaikki,haukkukaa vaikka,itsehän olen tällainen paska jolla ei onnistu mikään... Uloskaan en oo yli 2 viikkoon päässyt... kaikki pielessä ja voimat niin vähissä etten mitään pysty. Siis todella.
Kommentit (58)
eli nyt kaikki vaatimuksen minimiin! Olet ihana, hyvä äiti ja se esikoinenkaan ei taatusti muista edes isona, että äiti oli kovin kipeä joskus vauvan synnyttyä jne. Ja sinä paranet, muista se. Lääkäriin menet yhä uudestaan, jos ei ala auttaa.
Itse olen ollut nyt 3 viikkoa flunssassa (4 lääkärireissua, antibioottien vaihtoja ja yksi sairaalakeikka) ja raskaana (kaksi isompaa lasta myös) ja olo on ollut välillä todella epätoivoinen, kun tuntui, etten parane ikinä, enkä jaksa enää mitään milloinkaan. Mieskin jo väsyy. Nyt alkaa ehkä vähän näkyä toivoa, vaikka öitä en kunnolla nuku. Paljon halauksia ja toivon säteitä sinulle!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
eli itse sairastuin keuhkokuumeeseen kun meidän toinen lapsi oli 2 viikkoa vanha... esikoinen oli silloin 2v 3kk ja kovasti vielä "äidin vauva". Olin niin kipeä että hädin tuskin jaksoin päätä tyynystä nostaa, kuumetta yli 41 astetta ja sitä kesti toista viikkoa. Maitoa ei tullut pisaraakaan vaikka kuinka join... olihan se aika karmeaa. Onneksi meillä oli apuna isäni, joka tuli hoitamaan esikoista, mulle jäi vain vauvan hoito, ja mies kyllä hoiti vauvankin iltaisin. Ei siis ihan sama tilanne kuin teillä, mutta kyllä mäkin tunsin itseni ihan kelvottomaksi äidiksi. Vaan eipä tuo nyt melkein 7-vuotias esikoinen tuosta näytä traumatisoituneen... Muistelen että meillä pesiydyttiin sänkyyn minä ja molemmat lapset, isommalla oli jotain kirjoja ja leluja mukana, ennenkuin isäni tuli hätiin.
Edelleen toivotan sulle voimia, ja käyhän siellä lääkärissä uudelleen jos tuntuu ettei se antibiootti auta.
Jos oot näillä main niin voisin ottaa esikoisen leikkimään meille. Tai tulla kylään ja siivoilla + leikittää esikoista tms ...nukuttaa vauvaa.
Upeita ihmisiä on Suomi pullollaan vaikka ei uskoisi! Toivon siis todella, että saisitte avun tätä kautta!
Aivan mahtavia neuvoja olet jo saanutkin, mutta mikäli näistä mikään ei tunnu mahdolliselta niin neuvoisin soittelemaan kotikuntasi perhetyöntekijälle. Tuo "viranomaisiin yhteydenotto" kuulostaa tosi pahalta, mutta juuri teitä varten nämä työntekijät ovat olemassa! Se, että pyydät apua vaikka esikoisen kanssa olemiseen ei kerro mistään muusta kuin että olet todella hyvä äiti joka ymmärtää erittäin hyvin lapsesi parhaan.
Itse olen joutunut/saanut turvautua kotikuntani perhetyöntekijään vaikeassa perhetilanteessa ja voin sanoa, että olen saanut pelkkiä kehuja lasteni huomioon ottamisesta. "Huonoksi äidiksi" ei siis tee se, että pyytää apua, vaan se, ettei huomaa avun tarvetta ennen kuin on liian myöhäistä (kärjistetysti, en todellakaan tarkoita, että näin olisi teidän tilanteessanne!!!)
Voimia!!
Siinä on tutustumiskäynnit sun muut jutut ja yleensä tukiperhettä joutuu odottamaan kuukausia,jopa vuosia.
Joten siitä ei ole apua ap.n tapaukseen.
LEPÄÄ,LEPÄÄ JA LEPÄÄ tämä vkoloppu!!!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kuume tuntuisi laskeneen hieman tuhdilla annoksella särkylääkettä...
Esikoinen nukkuu ja mies myös. Ja vauva.
Minä valvon ja koitan saada tuota rintapattia pieneneen.
Näistä ihanista avuntarjoajista ei kyllä kukaan asu täälläpäinkään,me asutaan aika pienellä paikkakunnalla pohjoisemmassa suomessa. Kiitos paljon jo ajatuksista kuitenkin!!
Tuosta rintapaiseesta,voiko se kehittyä ihan "hetkessä"? Mulla siis alkoi nämä oireet yms vasta ke?
Ja mulla on juurikin tuollainen kivikova isohko patti rinnassa parin pikkupatin rinnalla...? Punoittaa hieman muttei ole varsinaisesti punainen.
Väsyttää ja itku ei taaskaan ole kaukana kun tätä tissiä tässä tuijottaa... miten voi jostain niin yksinkertaisesta tulla näin helvetin vaikeaa...
ap
synnytyksen jälkeisestä masennuksesta?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
kuumalla litteällä vesi puollolla, täytin siis pullon kuumalla vedellä ( niin kuumalla kuin vaan iho kesti) ja hankasin sillä rintaa joku n.10-15 min ennen imetystä ja imetyksen aikana, aluksi ei tuntunut että auttaa, mutta seuraavana päivänä oli jo patti melkein hävinnyt, yritä hieroa rintoja joka välissä, sohvalla, suihkussa jne. ja tee kaalikääreet.
Oletko koittanut lypsää samalla kun vauva imee toisesta rinnasta? Jotkut ovat saaneet apua keitetyistä kaalilehdistä, mutta kaalia ei taida tähän aikaan löytyä kaupasta..
taitaa kaalia saada nykyään ympärin vuoden... ja ohan sit muitakin kaalilajikkeita... suurnpaan hätään
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Voisko sun mies ottaa töistä vapaata pari päivää tai vaikka saikkea. Saisat levätä ja hoitaa itseäsi. Sitten varmasti jaksaisit aivan ihanaa vauvvaakin ja ja niin suloista esikoista. Kyllä kaikki järjestyy. Tiedän itse kokemuksesta. Myrskyn silmässä oleminen on vain niin kamalaaa ja joskus yksinäistäkin. Saisitko jostain kodinhoitajaa tai ketä vain kotiin teitä auttamaan. Olette perheenä ja yksilöinä niin todella tärkeitä!!!!!
Täällä olisi yksi Turkulainen tulossa teille talkoisiin :O)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Noista kaalikääreistä? Siis olen vain laittanut jääkaappikylmän "kaulitun" kaalinlehden liivien sisään? pitäiskö tehdä jotain muuta....?
Kokeilen tuota pullohommaakin,kaikki vikit kelpaa.
ap
Onko miehesi jo käyttänyt isyyslomansa? Olisi hyvä, jos saisit apua sinne kodin arkeen, ettet olisi niin yksin. Jonkun, joka hoitaisi rutiinit sillä aikaa kun sinä imetätä ja lepäät. Jos vaikka kaupan ilmoitustaululta löytyisi joku lakkiaisia odotteleva tuore ylioppilas ... Äläkä välitä siitä, että kotiisi tulee vieras ihminen kun olet itse huonossa kunnossa (niinkuin ylempänä kirjoitit), sitä vartenhan apua hankitaankin kun ei itse aina pärjätä ja ollaan huonossa kunnossa! Ja siis jos ei miehesi voi olla nyt kotona. Olet saanut hyviä neuvoja täältä ja toivon sulle kaikkea hyvää, ap!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Se kaalinlehti kaulitaan niin, että mehu tulee esiin. Ja sitä pidetään siellä liivissä koko ajan.
Vähänkö tuntuu, että tässä ap odottaisi, että joku sanoo sen ihmelauseen, että VIE ESIKOINEN HOITOON, EIHÄN KUKAAN NYT JAKSA KAHTA LASTA HOITAA.
Se kaalinlehti kaulitaan niin, että mehu tulee esiin. Ja sitä pidetään siellä liivissä koko ajan.
Vähänkö tuntuu, että tässä ap odottaisi, että joku sanoo sen ihmelauseen, että VIE ESIKOINEN HOITOON, EIHÄN KUKAAN NYT JAKSA KAHTA LASTA HOITAA.
Opettele lukemaan, tässä on kyse rintatulehduksesta
Hiukan vainoharhaiselta kuulostaa juttusi. Ap ei ole missään vaiheessa vohjaissut esikoisen hoitoon laittamisesta. Hän pyytää apua, koska ei tiedä enää mitä tehdä - on kokeillut "kaikki" keinot tervehtyä.
Se, ettei apu löydy ensimmäisistä vinkeistä kertoo juuri siitä, että ap on kokeillut monia eri keinoja, eikä vain odottanut olotilan paranemista.
Kaikkea hyvää sinulle ap! TOivottavasti paranet pian ja elämä alkaa taas helpottua. Onneksi on kevät, aurinko paistaa ja on lämmintä (toivottavasti myös siellä pohjoisessa).
olen itse myös pohjois-suomesta, olisiko toivoa että asuttaisiin suhteellisen lähellä!? itsellä kolme lasta ja voisin kyllä tulla auttamaan sinua lasten hoidossa tai ottaa esikoistasi ulos omien lasten kaveriksi, jos vain haluat.
punaisia, kipeitä ja kuumottavia kohtia. Otin myös buranaa. Yritin imettää kipeestä vaikka sattui niin että luulin etten kestä. Palelsi ihan sairaasti ja olin vällyjen alla kaalinlehdet tissiliiveissä.
Noilla keinoin se lopulta lähti. Oikeesti se kylmä+ kipulääke on tehokas yhdistelmä. Muutoinhan ne tissit on pidettävä lämpimänä, mutta jos jo punaisia kohtia tullut, se tarvii kylmää. Ja sitä imetystä tietty. Saunan lauteilla voi yrittää herutella, ei kyllä mulla paljon auttanut.
Muutoin sun tilanteesta: minusta toi on ihan normaalia. Toisen lapsen syntymä oli minullekin rankkaa, koko eka vuosi. Sain vielä kohtutulehduksenkin ja rytmihäiriöitä, mutta kyllä siitä selvittiin. Ei kaikkien tarvitse masentua ja joutua johonkin psykoosiin vaikka onkin vaikeeta. Elämässä nyt vaan on välillä hankalaa, MUTTA ASIOILLA ON TAIPUMUS SELVITÄ!!