Tapahtumat

Kun kirjaudut sisään näet tässä ilmoitukset sinua kiinnostavista asioista.

Kirjaudu sisään

Kuinka tärkeää on työkokemus?

Vierailija
20.04.2009 |

Kuinka tärkeää on työkokemus? Olen melkein 30 - vuotias ja mulla ei ole työkokemusta juuri ollenkaan, vain jotain työharjoittelua. aion nyt lähteä opiskelemaan ja mietin vain, että onko mulla mitään mahdollisuuksia saaada töitä valmistumisen jälkeen.

Kommentit (68)

Vierailija
1/68 |
21.04.2009 |
Näytä aiemmat lainaukset

sanoa, että kolmekymppisen tai nelikymppisen on mahdoton työllistyä Tilanteita on erilaisia, ammatteja on erilaisia sekä ihmisillä on erilaisia taustoja sekä selityksiä aiemmalle elämälleen. Nelikymppinenkin on nykypäivänä aika nuori, usein elämänsä kunnossa, ja voi halutessaan työskennellä vaikka yli kolmekymmentä vuotta. Lisäksi emme tiedä, mitä suurten ikäluokkien eläköityminen tuo tullessaan - toivottavasti ainakin työvoimapulan neloselle.



Se on varmaan totta, että kokematon kolmekymppinen, saati nelikymppinen joutuu usein varmaan tekemään työtä löytääkseen työpaikan. Aluksi voi joutua pätkätöihin. Mutta ahkeruudella, parhaansa yrittämisellä ja TODISTAMALLA TYÖKYKYISYYTENSÄ luulisi työtä irtoavan.



Tsemppiä ap:lle! Ei tämä ole vain alle kolmekymppisten maailma, eikä anneta tästä tullakaan sellaista!

Vierailija
2/68 |
21.04.2009 |
Näytä aiemmat lainaukset

työnhakemisessa...



Ei saa liika märehtiä sitä etukäteen onko mahdollisuuksia vai ei. Pitää sinnikkäästi yrittää eikä saa luovuttaa, mutta pitää kuitenkin olla realistinen siitä mitä paikkoja hakee. Aluksi voi joutua aloittamaan jostain vaatimattomammasta, mutta kukapa tässä maailmassa pääsisi suoralta kädeltä johtotehtäviin. Sitkeys ja määrätietoisuus kohdallani on palkittu ja 15 vuoden puurtaminen on tuottanut tulosta. Tosin nyt kyllä ilolla jään äitiyislomalle hetkeksi hengähtämään ja keräämään uutta asennetta kunnes taas palaan takaisin työelämään vuoden kuluttua.



Stemppiä sinulle, ihan varmasti löydät töitä kun jaksat töitä sen eteen tehdä.



uranainen

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
3/68 |
21.04.2009 |
Näytä aiemmat lainaukset

Jos olisin itseni tuollaiseen tilaan saanut, hankkisin itselleni sairaanhoitajan/ fysioterapeutin/ toimintaterapeutin tai sosiaalityöntekijän pätevyyden.

Vierailija
4/68 |
21.04.2009 |
Näytä aiemmat lainaukset

kannattaa huomioida, että opiskelu juuri nyt on ap:lle ainoa vaihtoehto saada ikinä mitään työtä. Lukio ei riitä.



Minusta loistoajatus lukea sairaanhoitajaksi. Lisäksi ap: opintoihisi kuuluu pakollisia työjaksoja, jolloin pääset sisälle sairaalan tms. arkeen, ja myös valmistumisesi jälkeen työnantajat tietävät sen.



Opiskele nyt nopeasti se ammatti, niin kaikki hyvin.

Vierailija
5/68 |
21.04.2009 |
Näytä aiemmat lainaukset

työmarkkinoilla vaan siitä, että kyllä kolmekymppinen vailla työkokemusta tai edes kunnon koulutusta on aika epäilyttävä. Tulee just mieleen, että on joko patalaiska tai sitten jotain terveysongelmia. Kummankaan lajin edustaja ei varsinaisesti ole rekrytointitilanteessa mikään etusijalla oleva. Fakta on, että työhön halutaan terve ja energinen ihminen...



t: pomo

Vierailija
6/68 |
21.04.2009 |
Näytä aiemmat lainaukset

sillä vaikka olen valmistunut, ollut täysin koulutusta vastaavassa sijaisuudessa 2 v, opiskeluaikana kolmena kesänä kesätyössä osittain koulutusta vastaavassa työssä ja 17-vuotiaasta alkaen jossakin kesätyössä, en silti pääse edes haastatteluun. Ihan hyvät paperit on ja suosituksetkin, hakupapereihinkin käytän aikaa, enkä kuitenkaan hae ihan mitä sattuu (siis ilman itsekritiikkiä).



Ei auta. Olen kyllä juuri 30-vuotias.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
7/68 |
21.04.2009 |
Näytä aiemmat lainaukset

sillä vaikka olen valmistunut, ollut täysin koulutusta vastaavassa sijaisuudessa 2 v, opiskeluaikana kolmena kesänä kesätyössä osittain koulutusta vastaavassa työssä ja 17-vuotiaasta alkaen jossakin kesätyössä, en silti pääse edes haastatteluun. Ihan hyvät paperit on ja suosituksetkin, hakupapereihinkin käytän aikaa, enkä kuitenkaan hae ihan mitä sattuu (siis ilman itsekritiikkiä).



Ei auta. Olen kyllä juuri 30-vuotias.

Vierailija
8/68 |
21.04.2009 |
Näytä aiemmat lainaukset

Oletko luetuttanut hakemusta ja ansioluetteloa kenelläkään? Esimerkiksi se paikka, jossa olit sijaisena? Soita silloiselle esimiehellesi tms. ja pyydä kommentoimaan.



Veikkaan, että olet tullut sokeaksi omalle työnhakutavallesi ja ansioluettelolle etkä osaa parantaa. Ulkopuolinen apu voisi siis olla hyvä.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
9/68 |
21.04.2009 |
Näytä aiemmat lainaukset


Veikkaan, että olet tullut sokeaksi omalle työnhakutavallesi ja ansioluettelolle etkä osaa parantaa. Ulkopuolinen apu voisi siis olla hyvä.

tässä tämä lamanpoikanenkin.

Vierailija
10/68 |
21.04.2009 |
Näytä aiemmat lainaukset

ymmärsin, että tuolla hakijalla oli se tilanne, että hakee avointa työpaikkaa eikä pääse haastatteluun. Jos yritys on laittanut työpaikan avoimeksi, niin kyllä siihen on tarkoitus rekrytoida. Rekrytointi on sen verran kallista puuhaa, että kyllä siihen lähdetään vain oikeassa tarpeessa.



Jos on asianmukainen koulutus ja hakee kokemusta vastaavaa työpaikkaa eikä pääse useista yrityksistä huolimatta edes haastatteluun, niin silloin on yleensä vikaa hakemuksessa.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
11/68 |
21.04.2009 |
Näytä aiemmat lainaukset

on kyllä kommentoinut rekrytointiammattilainen, tosi noin 1,5 vuotta sitten. Käytän samaa pohjaa, mutta muutan hakemustani aina avointa ilmoitusta vastaavaksi.



Koska haen töitä virastoista, tyylini on ystävällinen ja asiallinen. En ehkä jää sitten mieleen. En tosin tiedä, miten olla parempi; olen mielestäni juuri sitä, mitä hakemuksessa kerronkin.



Mutta toki kuulisin parannusehdotuksia. Ystävät ovat toki hakemusta lukeneet, muttei kukaan ole keksinyt mitään muutettavaa. Kirjoitusvirheitä ei ole. Tosin kaikki paikat, joista on tullut joku tiedoitekirje, ovat saaneet kokemukseltaan osuvamman hakijan kuin minä, joten ehkä hyväkään hakemus ei auta.

Vierailija
12/68 |
21.04.2009 |
Näytä aiemmat lainaukset

Hain pari vuotta sitten töitä ja vaikeaa oli. Ongelmana juuri tuo työkokemuksen vähyys. Olin 38 v, "fiksua" (oman alan) työkokemusta vain 3 vuotta, kaikea sekalaista hieman enemmän.



Ei mikään iso ja kuuluisa firma minua noteerannut mitenkään. Ei kannata siis hakea Nokialle.... Lisäksi pitää sanoa, että työn hakeminen ei ole ollut koskaan minulle niin vaikeaa kuin nyt. Aloin jo usko, että onko se todellakin se ikä...?



Tänä päivänä olen vakityössä, mutta tulin tännekin takaoven kautta, kun tarvittiin osa-aikaista sijaista. Olin käynyt siis tähän hommaan haastattelussa, mutta minua ei valittu - syy oli juuri pienen työkokemuksen, sanottiin suoraan. Kun sitten pääsin sijaistamaan, niin jouduin näyttämään kynteni todella.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
13/68 |
21.04.2009 |
Näytä aiemmat lainaukset

opiskellut, opiskellut ja opiskellut ja täysin ilman työkokemusta reilusti yli kolmikymppisenä. Lisäksi hänellä oli täysin väärä käsitys itsestään työelämässä. Meidän tekemämme työ ei kerta kaikkiaan sopinut hänelle, hän ei kyennyt siihen, vaikka häntä tuettiin ja autettiin enemmän kuin ketään ikinä.

Sääli, jos yhden huonon kokemuksen takia näet tehtäväksesi yleistää tämän kaikkia pitkään pois työelämästä olleisiin. Itselläni on täysin päinvastaisia kokemuksia. Elämä on laiffii - vai miten se nyt oli.

Ymmärrän kyllä, jos on perhettä, että vauvalomat jne. ovat pitäneet poissa työelämästä. Mutta itselläni jatkossa kyllä hälytyskellot pärähtävät, jos meille hakee ihminen, joka on 30-vuotias, tutkintoja 2-3 suoritettuna eikä päivääkään työkokemusta. Firmallamme on erittäin huonoja kokemuksia tällaisesta tapauksesta, joka paperilla näytti hyvältä, mutta ei käytännössä kyennyt minkäänlaiseen työhön. Ikävä, että sellaisiakin ihmisiä on.

Vierailija
14/68 |
21.04.2009 |
Näytä aiemmat lainaukset

Olen nyt äitiyslomalla, mutta olen palkannut lukuisia ihmisiä töihin ja voin sanoa että pienten lasten äidit ja tälläiset joilla ei ole työkokemusta ovat yleensä vikoja vaihtoehtoja, joita edes haastatteluun pyydän. Olin viime vuonna tähän aikaan NIIN kypsä kaikkiin pienten lasten äitiin, joitten oli välttämättä saatava heinäkuu vapaaksi kun meidän Petteri ei voi mennä toiseen tarhaan jne.

Työpaikan tehtävä ei ole antaa ensimmäisenä pienten lasten äideille halutuin kuukausi lomaa, varsinkin jos työnantajan mielestä liian usein juuri äiti on jäänyt lasten sairastumisen takia kotiin.

töissä ensimmäisenä kinuamassa heinäkuulle lomaa...

Täytyypä sanoa että olen ikionnellinen etten ole joutunut olemaan kaltaisesi esimiehen alaisuudessa. On vissiin käynyt hyvä tuuri. Mutta onneksi maailmassa on inhimillisiäkin pomoja jotka ymmärtää että työntekijälläkin on elämää työn ulkopuolella. Eipä ihme että työntekijät palaa henkisesti loppuun jos kaltaisesi vetävät herneet nenään joka ikisen kerran kun lapsen sairastumisen takia joutuu olemaan poissa. Vai meinaatko omille lapsillesi hommata aina hoitajan kun ovat vaikka 40 asteen kuumeessa? Tai miehesi hoitaa? Jep jep, niin varmaan.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
15/68 |
21.04.2009 |
Näytä aiemmat lainaukset

inhottavaa luettavaa, mutta se on puhdasta faktaa tämän päivän työelämässä. Money talks. Etenkin isoissa, kansainvälisissä yrityksissä.



t. henkilöstöjohtamisen opettaja

Vierailija
16/68 |
21.04.2009 |
Näytä aiemmat lainaukset

alle 20 hlön firmassa ja aiemmin isoissa yrityksissä.

Paljon inhimillisempää ja kivempaa pienemmässä firmassa. Ja pomo on kaikinpuolin symppis.

Mutta toki niitä huonoja kokemuksia voi olla pienistäkin firmoista.

Mutta isoissa pörssiyhtiöissä ei työntekijöistä yleensä välitetä samalla lailla. Ja nykypäivänähän varsinkin isoissa firmoissa työntekijä ei ole se firman voimavara, vaan rasite.

Vierailija
17/68 |
20.04.2009 |
Näytä aiemmat lainaukset

uutta alaa, niin ei kai sen alan työkokemusta välttämättä voi ollakaan, esim. sairaanhoitajan töitä ei voi tehdä ilman koulutusta, joten eikö ole ymmärrettävää, ettei kokemusta siltä alalta ole. Ja sairaanhoitajan työhön taas ei auta, vaikka olisi 15 vuotta kokemusta vaikkapa kiinteistönvälityksestä.

Vierailija
18/68 |
20.04.2009 |
Näytä aiemmat lainaukset

Kuinka tärkeää on työkokemus? Olen melkein 30 - vuotias ja mulla ei ole työkokemusta juuri ollenkaan, vain jotain työharjoittelua. aion nyt lähteä opiskelemaan ja mietin vain, että onko mulla mitään mahdollisuuksia saaada töitä valmistumisen jälkeen.

jos 30 v ei ole työkokemusta, voit hakea eläkettä samantien.

Työkokemusta pitää olla jotta työnantaja yleensäkin näkee voitko tehdä töitä. On meinaa aika järkyttävästi sellaisia nörttejä, jotka ovat hyviä koneitten räpläämisessä, mutta eivät osaa tulla töihin ajoissa tai yleensäkin olla muitten kanssa samassa ympäristössä.

Ikävä kyllä kotiäitiyttä ei työssä tullessa juurikaan arvosteta, oikeastaan pidetään miinuksena, etenkin jos sun lapset ovat vielä pieniä.

Onko sulla edes mitään ammattia tällä hetkellä ? Ajattele, olet 30 v ja nyt on hankalaa, opiskelet 3 - 5 vuotta, usko pois, on vielä hankalampaa. Yritä nyt jos koulu alkaa syksyllä, olla edes kesä töissä.

Olen nyt äitiyslomalla, mutta olen palkannut lukuisia ihmisiä töihin ja voin sanoa että pienten lasten äidit ja tälläiset joilla ei ole työkokemusta ovat yleensä vikoja vaihtoehtoja, joita edes haastatteluun pyydän. Olin viime vuonna tähän aikaan NIIN kypsä kaikkiin pienten lasten äitiin, joitten oli välttämättä saatava heinäkuu vapaaksi kun meidän Petteri ei voi mennä toiseen tarhaan jne.

Työpaikan tehtävä ei ole antaa ensimmäisenä pienten lasten äideille halutuin kuukausi lomaa, varsinkin jos työnantajan mielestä liian usein juuri äiti on jäänyt lasten sairastumisen takia kotiin.

Ja kun saa töitä, muista kertoa haastattelussa että sinulla on turvaverkko kunnossa. Nykypäivänä kun samasta työpaikasta tappelee 200 henkeä, äidit automaattisesti luokitellaan niiksi jotka jäävät kotiin sairastapauksissa.

Eli hanki turvaverkko ja pakota miehesi tähän mukaan. Jos nyt et saa töitä, voin kertoa että n 40 vuotiaana et pääse enää haastatteluun vaikka olis työkokemusta. Olet silloin yksinkertaisesti liian vanha.

Eli toimi nyt !

Vierailija
19/68 |
20.04.2009 |
Näytä aiemmat lainaukset

Toivottavasti kukaan ei tunnista sinua.... voipi tulla yrityksellesi kalliiksi (työntekijän/hakijan syrjintä ilman pätevää syytä)





Työpaikan tehtävä ei ole antaa ensimmäisenä pienten lasten äideille halutuin kuukausi lomaa, varsinkin jos työnantajan mielestä liian usein juuri äiti on jäänyt lasten sairastumisen takia kotiin.

Vierailija
20/68 |
20.04.2009 |
Näytä aiemmat lainaukset

Siis työnantajahan saa määrittää kesäloman ajankohdan, kunhan työntekijöitä vaan kohdallaan tasapuolisesti. Ei se ole edes mitään syrjintää, jos kaikille vanhemmille ei vain voida antaa heinäkuuta vapaaksi. Olisi päinvastoin syrjivää lapsettomia kohtaan allokoida kaikkien äitien kesälomat heinäkuulle ja antaa muille sitten lomat elo- tai kesäkuuksi. On täysin ymmärrettävää, että työantajille teettää tiukkaa heinäkuut, jos kaikkien pienten lasten vanhemmat (isät ja äidit) pyytävät sitä vapaaksi sillä perusteella, että lapsi ei voisi mennä varahoitopaikkaan.



Useissa työpaikoissa kesälomat "kiertävät" eli menevät järjestyksessä siten, että vuonna 2007 kesäkuussa lomailleet lomailevat vuonna 2008 heinäkuussa ja vuonna 2009 elokuussa jne. Tällaisissa työpaikoissa työntekijät usein sitten voivat vaihtaa keskenään lomia itselleen sopivaksi, jos joku suostuu vaihtamaan.

Kirjoita seuraavat numerot peräkkäin: kahdeksan viisi kahdeksan