Kuinka tärkeää on työkokemus?

Olen kyllä aiemmin hakenut töitä, mutta en ole saanut niitä. aion opiskellä sairaanhoitajaksi, aiempaa koulutusta on vaan peruskoulu ja aikuisena suoritettu lukio. Oon nyt pari vuotta hoitanut lasta kotona ja oon yksinhuoltaja. Alunperin aioin lähteä opiskelemaan lisää heti lukion jälkeen, mutta lapsi muutti sen suunnitelman. Sairaanhoitajille kuitenkin työtä on aika paljon tarjolla, niin toivottavasti työkokemuksen puute ei haittaa hirveän paljon.

Ei tietenkään kaikille voi antaa heinäkuuta lomaksi, mutta jos syy on se että on muutenkin niin paljon pois lapsen takia, niin ei "ansaitse" heinäkuuta lomakuukaudeksi, ollaan pahasti väärillä teillä.

Hoitoalalla löytyy aivan varmasti töitä, kun teet työsi opiskeluaikaisessa harjoittelussa hyvin, sinut muistetaan ja saat ihan varmasti alkuun sijaisuuksia, jalka oven rakoon niin siitä se lähtee. Hoitajista (ja hyvistä sellaisista) on huutava pula. Tsemppiä ja rutkasti onnea sinulle tulevaisuuteen!!!!

ja olet ottanut ihmisiä töihin.



miten sitä työkokemusta sitten oikein saa jos sitä ei vielä ole ja kukaan ei ota edes haastatteluun jos ei ole työkokemusta?



mä olen 28v kolmen lapsen äiti ja valmistuttuani ollut kotona hoitamassa lapsia. kohta pienin sen ikänen että töihinmeno ajankohtaista.



ideoita hakemukseeni kun ei ole työkokemusta. vai saako kaikki vaan suhteilla töitä?

Ja tuskin on asiaa äippäloman jälkeen töihin noilla periaatteilla! Hänhän on ollut lapsen takia pois töistä näin kauan!

Tsemppiä opintoihin! Toki sun kannattaa opiskella ja työkokemusta saat harjoittelujen aikana. Tuskin kukaan sulta oottaa valmistuttuasi s.hoit. työkokemusta ennen valmistumista kun eihän sitä voi sulla olla :-) Elämänkokemusta sulla taitaa jo olla ja se on ihmistyössä hyvä kokemus sekin!



Ja jätä tuo 4 omaan arvoonsa. Työmarkkinoilla on myös AIVOT omistavia esimiehiä ja -naisia. En ois uskonu, että joku äitiyslomalla itse oleva paukapääpomo ois nyt ihan tuotakaan mieltä. Kannattais itse pysyä tuottavana työelämässä.

Jos minulla olisi yhtä veemäinen pomo, huolehtisin varmasti siitä, että jäisin joka kerta lapsen sairastuttua kotiin. Ihan vaan piruuttani. Pistäpä 4 korvan taakse. Syy voi olla itsessäni, miksi alaisesi eivät ole motivoituneita tytöhönsä.



t. toinen pomo

Olen kyllä aiemmin hakenut töitä, mutta en ole saanut niitä. aion opiskellä sairaanhoitajaksi, aiempaa koulutusta on vaan peruskoulu ja aikuisena suoritettu lukio. Oon nyt pari vuotta hoitanut lasta kotona ja oon yksinhuoltaja. Alunperin aioin lähteä opiskelemaan lisää heti lukion jälkeen, mutta lapsi muutti sen suunnitelman. Sairaanhoitajille kuitenkin työtä on aika paljon tarjolla, niin toivottavasti työkokemuksen puute ei haittaa hirveän paljon.

Olen sairaanhoitaja. Kun hain 4v kotona olon jälkeen töitä, minut melkein revittiin töihin, hain kolmea paikkaa ja kaikkiin olisin päässyt. Tämä siis Pirkanmaalla. Kokemuksella ei ollut mitään tekemistä asian kanssa, koska työkokemuksestani ei ollut juurikaan hyötyä noiden kolmen työn kannalta. Tosin mulla ei ole lainkaan aukkoja työhistoriassa, olen ollut töissä ja opiskellut ahkeraan. Tyypit, joilla on oikea asenne, saavat sairaanhoitajan töitä, ainakin kasvukeskuksissa. Sairaanhoitajista on veiläkin pulaa.

Tsemppiä opintoihin! Toki sun kannattaa opiskella ja työkokemusta saat harjoittelujen aikana. Tuskin kukaan sulta oottaa valmistuttuasi s.hoit. työkokemusta ennen valmistumista kun eihän sitä voi sulla olla :-) Elämänkokemusta sulla taitaa jo olla ja se on ihmistyössä hyvä kokemus sekin!



Ja jätä tuo 4 omaan arvoonsa. Työmarkkinoilla on myös AIVOT omistavia esimiehiä ja -naisia. En ois uskonu, että joku äitiyslomalla itse oleva paukapääpomo ois nyt ihan tuotakaan mieltä. Kannattais itse pysyä tuottavana työelämässä.

kuinka tärkeää työkokemus on

Aika paljon on "vanhempia" alan vaihtajia, ja tuskin on järkeä kaikilta kovin tarkkaan edes kysellä työkokemuksesta ennen sairaanhoitajan uraa. Ja harjoittelupaikoissa voi tosiaan saada jalkaa oven väliin, samoin tekemällä kesätyötä ja opiskeluaikana.



Lisäksi uskon ja toivon - myös itseni kannalta - että suuret eläköitymiset helpottavat työllistymistä lähivuosina.



Ymmärrän toki työnantajankin näkökulman, mutta on suurta idiotismia tyrmätä jonkun työllistyminen yli 30-vuotiaana tietämättä taustoista sen enempää. Työnantajien omaneduntavoittelu on usein suunnatonta ja härskiä, mutta julkisella sektorilla, varsinkaan hoitoalalla, sellaista ei ole varaa olla.

Ymmärrän kyllä, jos on perhettä, että vauvalomat jne. ovat pitäneet poissa työelämästä. Mutta itselläni jatkossa kyllä hälytyskellot pärähtävät, jos meille hakee ihminen, joka on 30-vuotias, tutkintoja 2-3 suoritettuna eikä päivääkään työkokemusta. Firmallamme on erittäin huonoja kokemuksia tällaisesta tapauksesta, joka paperilla näytti hyvältä, mutta ei käytännössä kyennyt minkäänlaiseen työhön. Ikävä, että sellaisiakin ihmisiä on.

Sääli, jos yhden huonon kokemuksen takia näet tehtäväksesi yleistää tämän kaikkia pitkään pois työelämästä olleisiin. Itselläni on täysin päinvastaisia kokemuksia. Elämä on laiffii - vai miten se nyt oli.

Ymmärrän kyllä, jos on perhettä, että vauvalomat jne. ovat pitäneet poissa työelämästä. Mutta itselläni jatkossa kyllä hälytyskellot pärähtävät, jos meille hakee ihminen, joka on 30-vuotias, tutkintoja 2-3 suoritettuna eikä päivääkään työkokemusta. Firmallamme on erittäin huonoja kokemuksia tällaisesta tapauksesta, joka paperilla näytti hyvältä, mutta ei käytännössä kyennyt minkäänlaiseen työhön. Ikävä, että sellaisiakin ihmisiä on.

olisi turha kuvitella pyrkivänsä.

KUINKA PALJON sitä työkokemusta tulee vastavalmistuneella olla (AMK- tai yliopistotasolla)?

Työkokemus on tärkeää, mutta moneen paikkaan vaaditaan se koulutuskin. Tosin koulutuksen lisäksi olisi hyvä olla edes työharjoittelusta tullutta työkokemusta.

että minkä verran vastavalmistuneella (AMK tai yliopisto) pitäisi olla työkokemusta, jotta kelpaa töihin? Iällä ei liene merkitystä.

Toisaalta tiedän muuten useita akateemisen loppututkinnon aikuisena opiskelleen kauan kotona olleen, työkokemattoman äidin (iltalukio+yliopisto...), joka tekee asiantuntijatyötä. Eli miksipä se ei olisi mahdollista? Eikös se sitten vaadi mitään, että opiskelee perheen ohessa? Pitkäjänteisyys? Organisointikyky? Tavoitteellisuus?

Ominaisuuksia, joita myös työelämässä tarvitaan.

olisi turha kuvitella pyrkivänsä.

Ensinnäkin, riippuu tehtävästä. On tehtäviä, joihin tarvitaan pitkä työkokemus, mutta toisaalta myös sellaisia, joista on hyvä aloittaa kokemuksen kartuttaminen.



Kyvykäs henkilö pystyy omaksumaan työtehtävät, vaikkei paljon kokemusta olisikaan. Opintoihin liittyvät työharjoittelut ovat tärkeitä ja se, millaisen kuvan itsestäsi muutoin annat. Työ tekijäänsä opettaa.



Uskaltaisin palkata myös kokemattoman juuri valmistuneen, voisihan hänellä olla hyvinkin raikkaampia ajatuksia kuin ihmisellä, joka on ehtinyt luutua työelämässä. Tämäkin riippuu tehtävästä.



i]KUINKA PALJON sitä työkokemusta tulee vastavalmistuneella olla (AMK- tai yliopistotasolla)?

[/quote]

Ja kun saa töitä, muista kertoa haastattelussa että sinulla on turvaverkko kunnossa. Nykypäivänä kun samasta työpaikasta tappelee 200 henkeä, äidit automaattisesti luokitellaan niiksi jotka jäävät kotiin sairastapauksissa.

Eli hanki turvaverkko ja pakota miehesi tähän mukaan. Jos nyt et saa töitä, voin kertoa että n 40 vuotiaana et pääse enää haastatteluun vaikka olis työkokemusta. Olet silloin yksinkertaisesti liian vanha.

Kirjoitat ihan mitä sattuu, taitaa olla jo vähän aikaa kun olet itse ollut työelämässä mukana. Tietosi ovat vanhentuneita ja luojan kiitos kaltaisiasi "pikkupomoja" on vähän (jos edes siinä asemassa olet lainkaan?). Toivottavasti sinulla on äitiyslomallasi aikaa hieman kypsyä ja kehittyä vastaamaan nykypäivän vaatimuksia ;-))))