Tiesittekö muuten, että lapsi, joka on liian sairas hoidettavaksi

Suoraan lapsen vanhemmatko ovat tämän teille kertoneet, vai oletteko kuulleet tämän "luotettavasta tietolähteestä". Tällaiset terveydentilaan liittyvät asiathan ovat yleensä luottamuksellisia.



Entä oletko opettaja vai toisen oppilaan vanhempi?

Sairaala saa päättää, ketä siellä hoidetaan, mutta koulu ei voi valita oppilaitaan.

Pakkohan meidän on asiasta tietää, koska lapsi saattaa olla vaaraksi itselleen tai muille.

kyl tosi oudon kuulonen juttu.....en ihan usko...

kyl tosi oudon kuulonen juttu.....en ihan usko...

että lapsi on muka liian sairas hoidettavaksi sairaalassa, joten se palautetaan kotiin vailla mitään hoitoa? Tuskin.

Myös hänelläkin. Ja hoito voi joskus olla hyvinkin rankkaa, se voi olla että lapsi ei kestä niitä hoitoja. Joskus on helpompi elää sairauden kanssa, kuin joutua hoidetuksi. Todennäköisesti heikoilla lapsi menee, toivottavasti ei joudu kiusatuksi tai muun huonon kohtelun uhriksi, mikä vielä lisäisi painetta. Tarvitsee paljon myötätuntoa ja hellyyttä.

Ymmärrän, että herättää epäuskoa, mutta ei ole edes ensimmäinen vastaavanlainen tapaus koulussamme. Mitä me opet sitten oikeastaan voidaan tehdä?

en usko että lapsi todella on niin sairas ett häntä ei voitaisi hoitaa sairaalassa.. oletko ikinä käynyt pienten lasten psykiatrisella osastolla?? Siellä on sellaisia lapsia jotka eivät todellakaan ole sellaisessa kunnossa että heitä voisi päästää niiden seinien ulkopuolelle.. en tarkoita toki kaikkia lapsia..



Jos lapsi on kotona, siihen löytyy kyllä selitys... ja jos vaaraksi muille tai itselleen niin ei kukaan itseään kunnioittava psykiatri päästä sellaisia lapsia pois hoidosta....

Ei kuulemma ole sellaisessa kunnossa, että kestäis hoitoa.

Se on ihan käsittämättömän hirveää!



i]että lapsi on muka liian sairas hoidettavaksi sairaalassa, joten se palautetaan kotiin vailla mitään hoitoa? Tuskin.

[/quote]

Esimiehen pitäisi joko pitää suunsa kiinni sairaudesta, ja sanoa jotain yleisluonteista lapsen palaamisesta. Tai sitten kertoa lapsen tarkempi diagnoosi, ja samalla opettajille selvennetään asiantuntijoiden avulla mistä on kyse, ja miten lasta tulisi käsitellä ja mitä on odotettavissa.



Mutta tuollainen pelottelu, että "XXX on liian sairas hoidettavaksi, joten hän tulee takaisin kouluun" on täysin asiaton ja käsittämätön kommentti koulun johtajalta, jos asiaa ei tarkenneta mitenkään.

Sairaala saa päättää, ketä siellä hoidetaan, mutta koulu ei voi valita oppilaitaan.

Työssäni törmään asiaan jatkuvasti. Lastenpsykiatrian paikat ovat täynnä. Jopa kriisipaikoille jonotetaan. Näin ollen todella sairaat lapset saavat olla sairaalassa (juuri kriisipaikoilla) pari viikkoa ja sitten taas palaavat kouluun odottelemaan pitkäaikaisemman hoitopaikan vapautumista. Sairaalassa katsotaan että lapsi ei hyödy uudesta kriisijaksosta, koska on niin sairas että tarvitsee pitkäaikaisempaa hoitoa. Näin ollen lapsi palautetaan kouluun odottelemaan kunnollisen hoitopaikan saamista. Tuohon voi mennä kuukausia. Ja ne "kunnolliset" hoitojaksotkin ovat niin lyhyitä että tilanne on edelleen huono lapsen kotiutuessa.

Koulun (opettajien, avustajien,oppilaiden...) kannalta tilanne on kauhistuttava. Ja tietenkin se sairas oppilas ja hänen perheensä on siinä kaikkein kauheimmassa tilanteessa. Sairaslomaa usein tarjotaan, mutta eihän tuollaista lasta voi yksin kotiinsakaan jättää ja tilannehan voi jatkua vuosikausia, joten kouluakin pitäisi saada suoritettua (opiskellaanhan sairaalakoulussakin). Ja se tervehtyminen tietenkin olisi tavoitteena.

"Kiva" siinä työntekijänäkin on vain tarjota ei oota ja kuunnella ihmisten huolta, vihaa, pettymystä, surua...

Yrittäkää nyt ihmiset ymmärtää, millaisessa maailmassa me elämme. Turha sulkea silmiä. Eikö tälle asialle vois tehdä jotain?

]

Sairaala saa päättää, ketä siellä hoidetaan, mutta koulu ei voi valita oppilaitaan.

Työssäni törmään asiaan jatkuvasti. Lastenpsykiatrian paikat ovat täynnä. Jopa kriisipaikoille jonotetaan. Näin ollen todella sairaat lapset saavat olla sairaalassa (juuri kriisipaikoilla) pari viikkoa ja sitten taas palaavat kouluun odottelemaan pitkäaikaisemman hoitopaikan vapautumista. Sairaalassa katsotaan että lapsi ei hyödy uudesta kriisijaksosta, koska on niin sairas että tarvitsee pitkäaikaisempaa hoitoa. Näin ollen lapsi palautetaan kouluun odottelemaan kunnollisen hoitopaikan saamista. Tuohon voi mennä kuukausia. Ja ne "kunnolliset" hoitojaksotkin ovat niin lyhyitä että tilanne on edelleen huono lapsen kotiutuessa.

Koulun (opettajien, avustajien,oppilaiden...) kannalta tilanne on kauhistuttava. Ja tietenkin se sairas oppilas ja hänen perheensä on siinä kaikkein kauheimmassa tilanteessa. Sairaslomaa usein tarjotaan, mutta eihän tuollaista lasta voi yksin kotiinsakaan jättää ja tilannehan voi jatkua vuosikausia, joten kouluakin pitäisi saada suoritettua (opiskellaanhan sairaalakoulussakin). Ja se tervehtyminen tietenkin olisi tavoitteena.

"Kiva" siinä työntekijänäkin on vain tarjota ei oota ja kuunnella ihmisten huolta, vihaa, pettymystä, surua...

Ko. oppilas on esim. jahdannut toista lasta puukon kanssa ja viillellyt itseään. Tuskin sellaiset vaivat kahden viikon kriisijaksolla helpottavat. Heräisivätköhän av-mammat edes jos heidän pikku mussukkansa joutuisivat tällaisen psyykkisesti sairaan lapsen pahan olon kohteiksi???

Jos lapsi on kotona, siihen löytyy kyllä selitys... ja jos vaaraksi muille tai itselleen niin ei kukaan itseään kunnioittava psykiatri päästä sellaisia lapsia pois hoidosta....

Minulle on palautunut psykiatriselta osastolta lapsi, joka oli liian sairas heidän asiakkaakseen. Tuli takaisin päiväkotiin.

Onko kyse paikkojen määrästä, tilanpuutteista vai eikö löydy hoitajia tai läkäreitä?

Mikseivät kansalaiset taistele lasten hyvinvoinin eteen?