Mikä niissä lapsettomissa häissä oikein hiertää?

Viimeisten viiden vuoden aikana - ehkäpä hääkaupallistamisen siivittämänä hääperinteet ovat muuttuneet. On häämessua, häälistaa tiettyjen kauppaketjujen asiakaspalvelussa, hääohjelmia mainoskanavilla ym. satuhäitä kertomassa miten oikeat häät vietetään. Kaikki viimeaikaiset häät, joissa itse olen ollut vieraana ovat noudattaneet tätä spektaakkelimaiseksi muuttunutta häämallia valtavine polttarivirikkeineen jne. Rahaa käytetään uskomattomia määriä, päivästä halutaan erityinen, eikä siinä sinänsä mitään pahaa. Kukin toimii varojensa ja halujensa mukaan.



Minusta tämä "lapset pois häistä" -ilmiö on osa tätä palettia. Häihin kutsutut juhlavieraat ovat itseasiassa varsin tarkkaan ohjeistettuja häälahjalistoineen, lapsikieltoineen, pukeutumisetiketteineen jne. Hääparin toiveita toteutetaan eikä siinäkään mitään pahaa. Juhlista vaan on kadonnut rentous ja tietynlainen ennustamattomuus - yllätyksellisyys. Vieraat kuuluvat hääjuhlan käsikirjoitukseen, josta pienikin poikkeaminen olisi katastrofi.



Kunpa pääsisin joskus häihin, joissa vieraslistaan kuuluvat mummit ja muksut jokunen tätipahanenkin. Kunpa saisin itse joskus päättää minkä värisen pyyhkeen hääparille ostaisin. Näkisimpä joskus hääparin, joka näyttäisi oikeasti, että olen toivottu vieras sellaisena kuin olen. Ilman käsikirjoitusta.

Synttärit taitaa olla ainoat! Jouluna, juhannuksena, uutenavuotena jne juopotellaan. Sen huomasi raskaanakin, että mihin nämä suomalaiset juhlat perustuu. Sitä oli aika ulkopuolinen aina.

Mitä niin kamalaa on rakkaan ihmisen lapsessa, ettei sitä siedä silmissään edes yhtenä ainoana päivänä?

Justhan sä itkit täällä kun lapsia ei oltu kutsuttu mukaan.

just just, mitäs jos äiti vain jää lapsen kanssa kotiin, jos ei hoitoon halua laittaa. Ja jos tämä ei sovi, niin kukahan siinä hommassa on narsisti ja kuka ei...

että käykää vaikka pitsalla jossain sillä porukalla millä itse haluatte. Eipä tarvitse tapella - tai mammat kyllä saa tuostakin ongelman tehtyä.

Radiosta kuulin, että kirkko laajentaa nettijumalanpalveluksensa myös nettihäihin ja -hautajaisiin.



Eli jos ei saa lapsenvahtia voi osallistua häihin netin kautta. Näppärää ja helppoa.

Virtuaalihäät ja lapsiperheet



Nyt rakesi tämäkin pulma, että mihin lapset laittaa kun tulee hääkutsu vain aikuisille ja ei ole lapsenvahteja joka nurkalla tarjolla.



Radiosta kuulin, että tänä keväänä tulee häihin osallistuminen netissä mahdolliseksi. Nythän on voinut netin kautta seurata jumalanpalveluksia, muttä nyt laajennetaan häihin ja hautajaisiin.



Eli tämän jälkeen ei tarvitse enää kitistä, että kakarat vääntyvät häihin pilaamaan ne. Jos pari ei saa lapsenvahtia niin voi seurata häitä netin kautta ja osallistua siten hääparin onneen.



Saattaa vain käydä niin, että moni kyllä laskee, kuinka paljon säästää matkoissa ja yöpymisissä ja lahjoissa ja vaatteissa kun ei lähde paikalle. Saattaa hääväki huveta kun on näitä "morsian päättää, millaiset häät ja miten vieraat käyttäytyy" häitä muutamat kesässä. Helppo tapa kuitata koko homma seuraamalla netistä ja ei tarvitse pilata viikonloppua jököttämällä penkissä seuraamalla typeriä leikkejä.

Voisi valita virtuaalivieraat, pukea kuten huvittaa ja määritellä omat lahjansa. Voisi myös valita sopivan puheen papille tai kirjoittaa itse. Voisi hyvin poistaa kaikki Jumala-jututkin papin puheista - ihan vaan koska hääpari niin ihan itse tahtoo. Kirkon saisi kuitenkin rekvisiitaksi. Halpaakin olisi.

ja minulle läheisen ihmisen läheisen ihmisen (eli tässä tapauksessa lapsen) välillä.

Jos vaihtoehtoina on kutsua 50 ihmistä jotka ovat

a)kaikki sukulaiset lapsineen mutta en kavereita (jotka taatusti ovat läheisempia kuin sukulaisten lapset)

b)kaikki kaverit lapsineen mutta en sukulaisia (jotka taatusti ovat läheisempiä kuin kevreiden lapset)

c)sukulaiset ja kaverit ilman lapsiaan

niin anteeksi vaan, mutta valitsen vaihtoehdon c. Sukulaiset ovat minulle tärkeitä, mutta näen heitä harvoin (suurin osa asuu ja on aina asunut 400-800 km päässä,), mutta niin ovat ne kaveritkin joiden kanssa olen tekemisissä päivittäin tai ainakin kuukausittain. Onneksi en tällaiseen tilanteeseen joutunut, mutta ymmärrän kyllä että karsintaa voidaan joutua tekemään rankallakin kädellä.

170 miten voit erotella pois sulle tärkeiden ihmisten lapsia?

Mitä niin kamalaa on rakkaan ihmisen lapsessa, ettei sitä siedä silmissään edes yhtenä ainoana päivänä?

on lapsia. Ei tarvi mennä lapsettomiin häihin ollenkaan. Sellaisissa, mihin lapsetkin on kutsuttu, ei tarvi olla niin älyttömän kauaa. Ei voisi vähempää kiinnostaa prinsessapäivät, kivä kun pääsee pois jo ennen kaiken maailman valsseja ja viinoja...

on lapsia. Ei tarvi mennä lapsettomiin häihin ollenkaan. Sellaisissa, mihin lapsetkin on kutsuttu, ei tarvi olla niin älyttömän kauaa. Ei voisi vähempää kiinnostaa prinsessapäivät, kivä kun pääsee pois jo ennen kaiken maailman valsseja ja viinoja...

käynyt mielessä, että sun ei tarvitse mennä häihin ollenkaan? Tuskin kukaan jäisi sua kaipaamaan vaikket menisikään.

ettei pidä lapsista eikä halua niitä lähelleen eikä varsinkaan omiin juhliinsa. Tällaisiahan nämä nykyajan "aikuiset" ovat.



Ulkomailla asuessani näitä "aikuisten" häitä ei järjestänyt kukaan.

PIENET VAUVAT ovat eri asia, kuin leikki.ikäiset. Pienen vauvan kotiin jättäminen ei ensinnäkään ole aina mahdollista. Toisekseen, vanhempiensa sylissä/vaunuissa istuva vauva ei myöskään aiheuta harmia/lisäkustannuksia juhlissa (olettaen että esim. kirkkotoimituksen ja ohjelmanumeroiden aikana itkevä vauva viedään syrjemmälle).



Mielestäni on siis kohtuutonta kieltää pienen vauvan tuominen häihin Samoin on myös kohtuutonta loukkantua siitä, että omat isommat lapset eivät ole kutsuttuina.

Jotenkin pelottavaa, että niin monet vanhemmat eivät voi lähteä koskaan mihinkään ilman pilttejään.

herneet nenukkaan. Lapsia voi käyttää hyvänä tekosyynä olla menemättä tai lähteä ajoissa pois.

on lapsia. Ei tarvi mennä lapsettomiin häihin ollenkaan. Sellaisissa, mihin lapsetkin on kutsuttu, ei tarvi olla niin älyttömän kauaa. Ei voisi vähempää kiinnostaa prinsessapäivät, kivä kun pääsee pois jo ennen kaiken maailman valsseja ja viinoja...

käynyt mielessä, että sun ei tarvitse mennä häihin ollenkaan? Tuskin kukaan jäisi sua kaipaamaan vaikket menisikään.

Läheisten sukulaisten siis. Ei mun silti tarvi olla niistä innostunut. Voin olla häissä ihan iloisella mielellä, mutta olla onnellinen, että pääsee pois ennen valsseja ja viinoja. Ei mun tarvi häissä toitottaa, että ei toisten prinsessapäivät kiinnosta, vaikka näin onkin. Ja kyllä, mua jäätäis kaipaamaan, jos en olisi häissä ollut =D

niitä aletaan suunnitella jo 10 vuotiaana. Enää puuttuu vain sulhanen.

Kun saadaan poikakaveri, aletaan odottaa yllätyskosintaa, millä voidaan kehua tyttökavereille.

Sen jälkeen aletaan tyttökavereiden kanssa suunnitella häitä ja kilpavarustelu.



The päivä on juuri se unelmien päivä, milloin tyttö pääsee ainoan kerran elämässään kampaajalle ja manikyyriin ja saa hienon puvun ja kaikkien ihailtavaksi. Yleisö tilataan sinne ja kakaroita ei aleta ruokkimaan, koska ne vie huomion.



Mikään ei saa pilata sitä unelmien päivää.



Joskus vain huvittaa tuo sulhasen osuus tässä hässäkässä. En yhtään enää ihmettele, että miehet eivät meinaa kosia, koska sen jälkeen miehen voi heittää nurkaan. Eihän sillä enää muuta tee kuin että se ilmestyy rekvisiitaksi sinne alttarille.



Parin vuoden päästä voidaan sitten jo erota.

Kyllä häitä järjestettäessä tulisi olla riittävästi rahaa kaikkiin tarpeisiin, riittävään tilaan myös. Tila tulee kutsuttavien määrän ja laadun mukaan, ei kutsuttavien määrä ja laatu tilan mukaan.



Mutta mutta, ketjussa oli kyse lapsettomista häistä ja sen aiheuttamasta korvennuksesta, ei rahavarojen rajallisuudesta.



Mielestäni häät jos mitkä ovat sukujuhlat ja niin tärkeää päivää ei ihmisellä olekaan että sukulaiset ja ystävät jätettäisiin ehdoin tahdoin ulkopuolelle vain koska heillä on lapsia. Ja loppupeleissähän näin kävisi jos matka on pitkä tai lastenhoitajaa ei ole. Itse halusin paikalle koko suvun kaikkine jäsenineen, samoin kaikki omat ja miehen kaverit. Vieraita pääsi paikalle lähes 400 ja kaikille oli juhlapaikalla tilaa, myös ruokaa ja juomaa oli riittävästi ja jouduttiin niitä vielä jakamaan vieraille kotiinviemisiksikin. Seremonian aikana lapset eivät minua häirinneet, vauvat tuhisivat ja äidilläni ihan hillitön yskä mutta sitähän elämä on, kyllä maailmaan meteliä mahtuu. Vai olisiko minun pitänyt potkia äitini pihalle kun ääntelyllään "häiritsi tärkeää päiväämme"?! Yksi ihana tytteli käväisi sylissänikin alttarilla ollessamme, laskin alas kun piti ottaa sormus vastaan. Ja ei, tyttö ei ollut omamme eikä edes kummityttömme, minua vaan ei hänen läsnäolonsa haitannut ollenkaan, varsinkin kun suurimmaksi osaksi keskityin vain sulhaseeni. Hän oli minulle se tärkein elementti koko juhlassa, ei se että kuulivatkohan nyt varmasti kaikki vieraatkin kun hän sanoi minulle tahdon, tai kuulivatkohan nyt kaikki vieraat mitä pappi meille puhui. Mitä ne vieraat niillä sanoilla tekevät kun tapahtumat myös näkee, meille hääparina niillä sanoilla vain on merkitystä. Itse juhlat olivat hauskat, menivät ilman kommelluksia ja kestivät pitkälle aamuun, myös lapset olivat mukana juosten ja tanssien ja nukahtelivat sohville illan mittaan, siitä sitten korjattiin talteen nukkumatilojen puolelle.



Ymmärrän kyllä lapsettomat häät, kukin taaplaa tyylillään, eikä ketään siitä sinällään tuomittako. En ihmettelisi jos vihkiminen esimerkiksi laivalla tai tunturissa tällaisen häätilaisuuden aikaansaisikin, onhan laiva reelinkeineen vaarallinen ja tunturi todella työläs lasten kanssa. Mutta "omanmielenmukaiset minutilleen ohjelmoidut tärkätyt glamourhäät, joita lapset eivät tule sotkemaan" -häiden perusteluna pelkästään se, että lapset olemuksellaan ja olemisellaan häiritsisivät tilaisuutta ja juhlaa, on suoraa paskapuhetta ja kuulee vain kylmien ja laskelmoivien, tulevaisuudessa toivottavasti lapsettomien bridezillojen suusta. Mutta heidätkin syyntakeettomina vapautettakoon, jos ei ymmärrä elämää kokonaisuutena niin ei väkisin, ei voi kauhalla vaatia jos on lusikalla annettu. Jos näin vaikka vältyttäisiin vetämästä nenuun sekä hernettä että palkoa.

Hääthän on nykyään sellainen pikkutytön unelma

niitä aletaan suunnitella jo 10 vuotiaana. Enää puuttuu vain sulhanen.

Kun saadaan poikakaveri, aletaan odottaa yllätyskosintaa, millä voidaan kehua tyttökavereille.

Sen jälkeen aletaan tyttökavereiden kanssa suunnitella häitä ja kilpavarustelu.

The päivä on juuri se unelmien päivä, milloin tyttö pääsee ainoan kerran elämässään kampaajalle ja manikyyriin ja saa hienon puvun ja kaikkien ihailtavaksi. Yleisö tilataan sinne ja kakaroita ei aleta ruokkimaan, koska ne vie huomion.

Mikään ei saa pilata sitä unelmien päivää.

Joskus vain huvittaa tuo sulhasen osuus tässä hässäkässä. En yhtään enää ihmettele, että miehet eivät meinaa kosia, koska sen jälkeen miehen voi heittää nurkaan. Eihän sillä enää muuta tee kuin että se ilmestyy rekvisiitaksi sinne alttarille.

Parin vuoden päästä voidaan sitten jo erota.

(ja alkaa etsiä uutta jotta voitaisiin taas pistää "aikuisten" kemut pystyyn ja leikkiä prinsessaa...)

Oikeasti, missä ovat elämän realiteetit ja etenkin 99% elämästämme vallitsevan arjen juhla? Entäpä missä on elämä itse?! Vanhukset on jo hankalasti käyttäytyvinä ja vaikeasti hoidettavina piilotettu laitoksiin, samoin erittäin luonnolliset elämän tapahtumat, syntymä ja kuolema. Mitä seuraavaksi?! Lapsia on näemmä jo alettu sorsimaan, ovathan ne niin hakalia kun eivät taivu mammojen tahtoon kuten Barbiet silloin aikoinaan...

Kaksi todistajaa täytyy kutsua, muuten kaikki vieraat ovat vapaaehtoisia, ja pari voi omien mieltymystensä mukaan kutsua ketä haluaa.



Surullisia ihmisiä nämä, jotka olisivat häitä perumassa jos ei ole tarpeeksi rahaa koko sukua kutsua. Ihan kuin sillä naimisiinmenolla itsessään ei olisi mitään merkitystä. Ilmeisesti tosiaan on niin, että mitä mahtipontisemmat puitteet häissä on, sitä vähemmän sisältöä on itse liitossa.